Kaupunginhallitus · 10.3.2025

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu)

  • Esittelijä: Kansliapäällikkö

Päätös

Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon: Helsinki ei kannata esitystä Kela-korvausten valinnanvapauskokeilusta. Esitetyt muutokset lisäisivät julkisia menoja yhteensä vuonna 2025 noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki näkee kannatettavampana käyttää nämä rahat julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen. Mikäli esitys kuitenkin tulee voimaan on tärkeää, että esitetty sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos ja kokeilu ovat määräaikaisia ja että niiden toimivuutta arvioidaan huolellisesti, jotta jatkossa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Laadullinen arviointi on myös keskeistä, jotta voidaan tarkastella, hakeutuuko mallissa lääkärille sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lainkaan lääkärikäyntiä. Tärkeää on myös arvioida, vähentääkö malli tosiasiallisesti julkisten järjestäjien perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kysyntää ja parantaako se palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tämä auttaa varmistamaan, että Kela-korvatut käynnit eivät lisää vaikuttamatonta kysyntää ja palvelujen tarjontaa. Valinnanvapauskokeilun kohdennus 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on perusteltua, koska korvaus kohdentuisi joukkoon, joka ei pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä. Lisäksi asiakaskohtainen vuotuinen käyntimäärärajaus sekä hintakatto ovat kannatettavia. Hintakattoa olisi jatkossa syytä arvioida laajennettavan yleisemminkin Kela-korvattuihin palveluihin. Myös tiettyjen laboratoriotutkimusten sisällyttäminen osittain korvattavina on perusteltua, jos asiakkaan asia saadaan sillä tavoin mahdollisimman usein hoidettua Kela-korvatun käynnin yhteydessä. Esitetyn mallin merkittävänä riskinä on ammattilaisten siirtyminen julkisesti järjestetyistä palveluista yksityisille palveluntuottajille. Kela-korvausmalli on otettava myös osaksi kansallista Omalääkäriohjelman kokonaisuutta ja sitä tulee seurata ja arvioida. Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten palvelujen tai niiden korvattavuuksien näkökulmasta. Myöskään asiakkaan kannalta palvelut eivät nyt muodosta kaikilta osin selkeää ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Helsingin kaupunki korostaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista järjestämisvastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. Järjestämisvastuun toteuttaminen vaikeutuu, mikäli perusterveydenhuollon tietopohja hajaantuu julkisen terveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien eri rekistereihin. Tästä voi seurata Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavan tilannekuvatiedon heikkeneminen erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla on useiden eri palvelujen ja niiden yhteensovittamisen tarve. Yksityiskohtaiset huomiot Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 2 momentissa olevaa kirjausta lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksestä tulisi selkeyttää suhteessa lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 2 § 3 momenttiin. Esitystä lääkärinpalkkion korvattavuuden periaatteista olisi tarkennettava koskien opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että valinnanvapauskokeilu olisi rajattu ainoastaan läsnäkäynteihin. Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 3 momentissa olevan asetuksenantovaltuutuksen sisältöä tulisi siten tarkentaa jo tässä vaiheessa. Julkisen terveydenhuollon palvelumallien mukaisesti terveydenhuollon muut ammattihenkilöt kuin lääkärit hoitavat osan yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden etäkäyntejä vastaavista tehtävistä. Muut huomiot Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että mahdollisen uudistuksen viestintävastuuseen otettaisiin kantaa. Esimerkkinä muista kansalaisille viestittävistä seikoista on se, että Kela-korvattavuuden käyttämisen omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa.

Ehdotukset

Vastaehdotus

Titta Hiltunen: Lisätään alkuun: "Helsinki ei kannata esitystä Kela-korvausten valinnanvapauskokeilusta. Esitetyt muutokset lisäisivät julkisia menoja yhteensä vuonna 2025 noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki näkee kannatettavampana käyttää nämä rahat julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen. Mikäli esitys kuitenkin tulee voimaan…"

Ehdottaja: · Kannattajat: Elisa Gebhard

Vastaehdotus

Daniel Sazonov: Lisätään alkuun: ”Helsinki suhtautuu positiivisesti sairasvakuutuslain väliaikaiseen muuttamiseen ja kela-korvausten valinnanvapauskokeiluun. Suomalaisilla on oltava mahdollisimman sujuva pääsy terveydenhuollon ammattilaisten palveluihin. Uusi Kela-korvausmalli vahvistaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Määräaikainen muutos antaa myös mahdollisuuden arvioida sairasvakuutusjärjestelmän kehitysmahdollisuuksia pidemmällä aikataululla. Oikein toteutettuna muutos luo vahvemmat edellytykset kehittää yksityisen ja julkisen yhteistyötä sekä parantaa hoitoketjuja yksityiseltä julkiseen.”

Ehdottaja: · Kannattajat: Sari Sarkomaa

Vastaehdotus

Daniel Sazonov: Poistetaan virkkeestä: ”Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta.” jälkimmäinen lause ”ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta.” Perustelu: Eri rahoituskanavien purkaminen tarkoittaisi mm. työterveyshuollon merkittävää heikentämistä / lakkauttamista.

Ehdottaja: · Kannattajat: Sari Sarkomaa

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Ei tarkoittaa: Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
  • Jaa 7
  • Ei 8
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Titta Hiltusen vastaehdotuksen äänin 8 - 7.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0200
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 0200
Vihreä valtuustoryhmä 0400
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 1000
Kokoomuksen valtuustoryhmä 5000
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1000
Kaikki äänet (15)

Äänestys 2

Jaa tarkoittaa: Esityksen mukaan
Ei tarkoittaa: Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
  • Jaa 7
  • Ei 8
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Titta Hiltusen vastaehdotuksen äänin 8 - 7.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0200
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 0200
Vihreä valtuustoryhmä 0400
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 1000
Kokoomuksen valtuustoryhmä 5000
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1000
Kaikki äänet (15)

Äänestys 3

Jaa tarkoittaa: Esityksen mukaan
Ei tarkoittaa: Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
  • Jaa 8
  • Ei 7
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 7. Kolmen suoritetun äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 2000
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 2000
Vihreä valtuustoryhmä 4000
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0100
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0500
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0100
Kaikki äänet (15)

Asiakirjan teksti

Käsittely

Vastaehdotus: Titta Hiltunen: Lisätään alkuun: "Helsinki ei kannata esitystä Kela-korvausten valinnanvapauskokeilusta. Esitetyt muutokset lisäisivät julkisia menoja yhteensä vuonna 2025 noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki näkee kannatettavampana käyttää nämä rahat julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen. Mikäli esitys kuitenkin tulee voimaan…" Kannattaja: Elisa Gebhard Vastaehdotus 1: Daniel Sazonov: Lisätään alkuun: ”Helsinki suhtautuu positiivisesti sairasvakuutuslain väliaikaiseen muuttamiseen ja kela-korvausten valinnanvapauskokeiluun. Suomalaisilla on oltava mahdollisimman sujuva pääsy terveydenhuollon ammattilaisten palveluihin. Uusi Kela-korvausmalli vahvistaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Määräaikainen muutos antaa myös mahdollisuuden arvioida sairasvakuutusjärjestelmän kehitysmahdollisuuksia pidemmällä aikataululla. Oikein toteutettuna muutos luo vahvemmat edellytykset kehittää yksityisen ja julkisen yhteistyötä sekä parantaa hoitoketjuja yksityiseltä julkiseen.” Kannattaja: Sari Sarkomaa Vastaehdotus 2: Daniel Sazonov: Poistetaan virkkeestä: ”Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta.” jälkimmäinen lause ”ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta.” Perustelu: Eri rahoituskanavien purkaminen tarkoittaisi mm. työterveyshuollon merkittävää heikentämistä / lakkauttamista. Kannattaja: Sari Sarkomaa Titta Hiltusen vastaehdotuksesta ja Daniel Sazonovin ensimmäisestä vastaehdotuksesta äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus ja Daniel Sazonovin toinen vastaehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. 1 äänestys JAA-ehdotus: Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna EI-ehdotus: Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna Jaa-äänet: 7 Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen Ei-äänet: 8 Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Ozan Yanar Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Titta Hiltusen vastaehdotuksen äänin 8 - 7. 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna Jaa-äänet: 7 Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen Ei-äänet: 8 Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Ozan Yanar Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Titta Hiltusen vastaehdotuksen äänin 8 - 7. 3 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Daniel Sazonovin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna Jaa-äänet: 8 Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Shawn Huff, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Tuomas Rantanen, Ozan Yanar Ei-äänet: 7 Matias Pajula, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 7. Kolmen suoritetun äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi Titta Hiltusen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon: On tärkeää, että esitetty sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos ja kokeilu ovat määräaikaisia ja että niiden toimivuutta arvioidaan huolellisesti, jotta jatkossa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Laadullinen arviointi on myös keskeistä, jotta voidaan tarkastella, hakeutuuko mallissa lääkärille sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lainkaan lääkärikäyntiä. Tärkeää on myös arvioida, vähentääkö malli tosiasiallisesti julkisten järjestäjien perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kysyntää ja parantaako se palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tämä auttaa varmistamaan, että Kela-korvatut käynnit eivät lisää vaikuttamatonta kysyntää ja palvelujen tarjontaa. Valinnanvapauskokeilun kohdennus 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on perusteltua, koska korvaus kohdentuisi joukkoon, joka ei pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä. Lisäksi asiakaskohtainen vuotuinen käyntimäärärajaus sekä hintakatto ovat kannatettavia. Hintakattoa olisi jatkossa syytä arvioida laajennettavan yleisemminkin Kela-korvattuihin palveluihin. Myös tiettyjen laboratoriotutkimusten sisällyttäminen osittain korvattavina on perusteltua, jos asiakkaan asia saadaan sillä tavoin mahdollisimman usein hoidettua Kela-korvatun käynnin yhteydessä. Esitetyn mallin merkittävänä riskinä on ammattilaisten siirtyminen julkisesti järjestetyistä palveluista yksityisille palveluntuottajille. Kela-korvausmalli on otettava myös osaksi kansallista Omalääkäriohjelman kokonaisuutta ja sitä tulee seurata ja arvioida. Julkisesti rahoitettavia palveluja tulisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä selkiyttämään ja yksinkertaistamaan, ei monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten palvelujen tai niiden korvattavuuksien näkökulmasta. Myöskään asiakkaan kannalta palvelut eivät nyt muodosta kaikilta osin selkeää ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Helsingin kaupunki korostaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista järjestämisvastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. Järjestämisvastuun toteuttaminen vaikeutuu, mikäli perusterveydenhuollon tietopohja hajaantuu julkisen terveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien eri rekistereihin. Tästä voi seurata Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavan tilannekuvatiedon heikkeneminen erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla on useiden eri palvelujen ja niiden yhteensovittamisen tarve. Yksityiskohtaiset huomiot Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 2 momentissa olevaa kirjausta lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksestä tulisi selkeyttää suhteessa lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 2 § 3 momenttiin. Esitystä lääkärinpalkkion korvattavuuden periaatteista olisi tarkennettava koskien opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että valinnanvapauskokeilu olisi rajattu ainoastaan läsnäkäynteihin. Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1 § 3 momentissa olevan asetuksenantovaltuutuksen sisältöä tulisi siten tarkentaa jo tässä vaiheessa. Julkisen terveydenhuollon palvelumallien mukaisesti terveydenhuollon muut ammattihenkilöt kuin lääkärit hoitavat osan yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden etäkäyntejä vastaavista tehtävistä. Muut huomiot Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että mahdollisen uudistuksen viestintävastuuseen otettaisiin kantaa. Esimerkkinä muista kansalaisille viestittävistä seikoista on se, että Kela-korvattavuuden käyttämisen omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa.

Esittelijän perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 9.3.2025 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta. Lisäaikaa on saatu 12.3. asti. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja luonnos hallituksen esitykseksi liitteenä 2. Esityksessä ehdotetaan, että yleislääkärin vastaanottokäynnit yksityisessä terveydenhuollossa korvattaisiin 65 vuotta täyttäneille niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen. Korvattaville vastaanottokäynneille vahvistettaisiin enimmäishinnat eli hintakatot sekä korvaustaksat. Lisäksi ehdotetaan, että kokeilussa tarkoitetulla lääkärin vastaanotolla määrätyt tutkimukset olisivat korvattavia. Näytteenotolle ja tutkimuksille vahvistettaisiin enimmäishinnat, ja näiden enimmäishintojen määristä korvattaisiin vakuutetulle 50 prosenttia. Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 03.03.2025 § 123

Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Käsittely Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta. Esittelijä vs. kansliapäällikkö Kirsi Remes Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 21.2.2025 Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle koskien hallituksen esitystä eduskunnalle sairausvakuutuslain (1224/2004) väliaikaisesta muuttamisesta. Yleistä Esityksessä ehdotetaan, että yleislääkärin vastaanottokäynnit yksityisessä terveydenhuollossa korvattaisiin 65 vuotta täyttäneille niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen. Korvattaville vastaanottokäynneille vahvistettaisiin enimmäishinnat eli hintakatot sekä korvaustaksat. Lisäksi ehdotetaan, että kokeilussa tarkoitetulla lääkärin vastaanotolla määrätyt tutkimukset olisivat korvattavia. Näytteenotolle ja tutkimuksille vahvistettaisiin enimmäishinnat, ja näiden enimmäishintojen määristä korvattaisiin vakuutetulle 50 prosenttia. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (jatkossa myös toimiala) pitää tärkeänä, että esitetty sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos ja kokeilu ovat määräaikaisia ja että niiden toimivuutta arvioidaan huolellisesti, jotta jatkossa voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä mahdollisista jatkotoimista. Laadullinen arviointi on myös keskeistä, jotta voidaan tarkastella, hakeutuuko mallissa lääkärille sellaisia asiakkaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi lainkaan lääkärikäyntiä. Tärkeää on myös arvioida, vähentääkö malli tosiasiallisesti julkisten järjestäjien perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa kysyntää ja parantaako se palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Tämä auttaa varmistamaan, että Kela-korvatut käynnit eivät lisää vaikuttamatonta kysyntää ja palvelujen tarjontaa. Esityksen sairausvakuutuslain (1224/2004) väliaikaisen muuttamisen kohdennus 65 vuotta täyttäneeseen väestöön on perustellumpaa kuin kohdentamaton korvattavuus, koska se kohdentuu joukkoon, joka ei pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä. Lisäksi asiakaskohtainen vuotuinen käyntimäärärajaus sekä hintakatto ovat kannatettavia. Hintakattoa olisi syytä arvioida laajennettavan yleisemminkin Kela-korvattuihin palveluihin. Myös tiettyjen laboratoriotutkimusten sisällyttäminen osittain korvattavina on perusteltua, jos asiakkaan asia saadaan sillä tavoin mahdollisimman usein hoidettua Kela-korvatun käynnin yhteydessä. Toimiala toteaa, että esitetyn mallin merkittävänä riskinä on ammattilaisten siirtyminen julkisesti järjestetyistä palveluista yksityisille palveluntuottajille. Kela-korvausmalli on otettava osaltaan myös osaksi kansallista Omalääkäriohjelman kokonaisuutta seurattavaksi ja arvioitavaksi. Julkisesti rahoitettavia palveluja pitäisi pidemmällä aikavälillä pyrkiä mieluummin selkiyttämään ja yksinkertaistamaan kuin monimutkaistamaan useiden eri järjestämistapojen ja rahoituskanavien kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten palvelujen tai niiden korvattavuuksien näkökulmasta. Myöskään asiakkaan kannalta palvelut eivät nyt muodosta kaikilta osin selkeää ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Toimiala korostaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisvaltaista järjestämisvastuuta. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8. 2 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. Toimiala kiinnittää huomiota järjestämisvastuun toteuttamisen mahdollisuuksiin, kun perusterveydenhuollon tietopohja hajaantuisi julkisen terveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien eri rekistereihin. Tästä voi seurata Helsingin kaupungin ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavan tilannekuvatiedon heikkeneminen erityisesti niiden asiakkaiden osalta, joilla on useiden eri palvelujen ja niiden yhteensovittamisen tarve. Yksityiskohtaiset huomiot Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1. 2 §:ssä olevaa kirjausta lääkärinpalkkion korvauksen maksamisen edellytyksestä tulisi selkeyttää suhteessa lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 2.3 §:ään. Esitystä lääkärinpalkkion korvattavuuden periaatteista olisi tarkennettava koskien opiskelijan oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Toimiala pitää tärkeänä, että valinnanvapauskokeilu olisi rajattu ainoastaan läsnäkäynteihin. Sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta 3a luvun 1. 5 §:ssä olevan asetuksenantovaltuutuksen sisältöä tulisi siten tarkentaa jo tässä vaiheessa. Toimialan käsityksen mukaan julkisen terveydenhuollon palvelumallien mukaisesti terveydenhuollon muut ammattihenkilöt kuin lääkärit hoitavat osan yksityisen terveydenhuollon lääkäreiden etäkäyntejä vastaavista tehtävistä. Muut huomiot Toimiala pitää tärkeänä, että mahdollisen uudistuksen viestintävastuuseen otettaisiin kantaa. Esimerkkinä muista kansalaisille viestittävistä seikoista on se, että Kela-korvattavuuden käyttämisen omavastuuosuudet eivät kerrytä maksukattoa. Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain (1224/2004) väliaikaisesta muuttamisesta. Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta lausuntoa 24.2.2025 mennessä. Käsittely kaupunginhallituksessa on 3.3.2025. Sosiaali- ja terveysministeriön määräaika lausunnoille on 9.3.2025.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)