Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) yhtymäkokous 29.5.2026

PT/RK-K/SV Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokouksessa käsitellään kutsun/esityslistan mukaisesti: yhtymäkokouksen järjestäytyminen ja ääniluettelon vahvistaminen; vesihuollon sidottujen määrärahojen ylittäminen; vuoden 2025 tilintarkastus- ja arviointikertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025; Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannuksen ja kapasiteetinnoston hankesuunnitelman päivitys; eron myöntäminen hallituksen jäsenelle ja uuden hallituksen jäsenen valinta; sidonnaisuuksien ilmoittaminen sekä muut asiat. Jäsenkunnat Helsinki, Espoo Vantaa ja Kauniainen; HSY:n perussopimuksen mukaan jokaisella jäsenkunnalla on yhtymäkokouksessa yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa. Jäsenkuntien äänimäärä jakaantuu seuraavasti Helsinki 50 %, Espoo 27 %, Vantaa 22 % ja Kauniainen 1 %; Hallitus Hallituksessa enintään 14 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä, toimikausi 4 vuotta. Yhtymäkokous valitsee jäsenet ja varajäsenet, jotka edustavat jäsenkuntia virallisen asukasluvun suhteessa kuitenkin siten, että kuntaryhmää, jonka muodostavat muut jäsenkunnat kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, edustaa vähintään yksi varsinainen jäsen. Samaa kuntaa edustavilla jäsenillä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin puolet äänivallasta (7 jäsentä ja 7 varajäsentä) ja jokaista jäsenkuntaa tulee edustaa vähintään yksi jäsen tai varajäsen. Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan jäsen, joka edustaa suurinta jäsenkuntaa. Hallituksen kokoonpano tarkistetaan uuden jäsenkunnan hyväksymisen johdosta seuraavan toimikauden alusta lukien; Hallitus 2025–2029 Kolme Vantaan nimeämää jäsentä ja heidän varajäsenensä; Hallituksen Vantaalta kaupungininsinööri, varajäsenenään ympäristöpalveluiden asiantuntijajäsen 2025– päällikkö; 2029 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 5 jäsentä sekä jokaisella henkilökohtainen varajäsen siten, että jokaisesta jäsenkunnasta on vähintään yksi jäsen tai varajäsen lautakunnassa. Tarkastuslautakunta Kaksi Vantaan nimeämää jäsentä ja varajäsenet; 2025–2029 Tilintarkastaja 2026 KPMG Julkistarkastus Oy Tilinpäätös, milj. euroa 2025 2024 Toimintatuotot 501 459 Toimintakulut 211 200 Toimintakate 293 261 Poistot 196 154 Satunnaiset erät 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 79 82 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ 18,5 23,9 Oma pääoma 816 797 Vieras pääoma 2 115 2 149 Pakolliset varaukset 26 33 Investoinnit 201 164 Taseen loppusumma 2 959 2 980 Omavaraisuusaste % 27,6 % 26,8 % Hallitus esittää, että jätehuollossa tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan 317 714,64 euroa ja tilikauden ylijäämä 18 532 183,90 euroa kirjataan taseen edellisten vuosien yli/alijäämätilille. Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöt Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, Uudenmaan Woima Oy ja HSY Holding Oy, sekä osakkuusyhtiöt Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2025 olivat 501,0 miljoonaa euroa, josta 379,5 miljoonaa oli vesihuollon ja 111,5 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,5 miljoonaa euroa. Muita tuottoja kertyi 5,4 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 210,6 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut 56,9 miljoonaa, palvelujen ostot 113,1 miljoonaa, materiaalihankinnat 30,8 miljoonaa ja muut toimintakulut 9,8 miljoonaa euroa. Toimintakate oli 293,4 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 79,1 miljoonaa euroa, josta rahoitustuotot olivat 1,8 miljoonaa euroa, rahoituskulut 80,9 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 214,2 miljoonaa euroa. Taseen pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 196,0 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 18,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 18,5 miljoonaa euroa. Investointien toteuma (netto) oli 201,3 miljoonaa euroa. Tästä vesihuollon investoinnit olivat 186,8 miljoonaa euroa, jätehuollon 17,3 miljoonaa euroa, seutu- ja ympäristötiedon 0,3 miljoonaa euroa ja muut investoinnit - 3 miljoonaa euroa HSY:n lainakanta 31.12.2025 oli 1 983 milj. euroa. Yhtymäkokous hyväksyi 30.1.2026 vesihuollon osalta sitovan investointimenomäärärahojen muutoksen. Vuoden 2025 sitovat määrärahat ylittyivät vesihuollon toimintamenomäärärahojen osalta. HSY:n hallitus käsitteli vesihuollon sidottujenmäärärahojen ylitystä toimintakulujen osalta 27.2.2026 ja päätti esittää yhtymäkokoukselle vesihuollon vuoden 2025 sitovan toimintakulumäärärahan korotusta 115,721 miljoonasta eurosta 116,4 miljoonaan euroon (huomioitu ao. luvuissa).  Vesihuollon investointimenot (netto); toteuma oli 186,8 miljoonaa euroa ja määräraha 190,0 miljoonaa euroa.  Vesihuollon toimintakulut; toteuma oli 116,4 miljoonaa euroa ja määräraha 115,7 miljoonaa euroa.  Jätehuollon investointimenot (netto); toteuma oli 17,3 miljoonaa euroa ja määräraha 20,6 miljoonaa euroa.  Jätehuollon toimintakulut; toteuma oli 91,1 miljoonaa euroa ja määräraha 94,6 miljoonaa euroa. Vesihuollon osalta yhtymäkokouskutsussa todetaan mm., että vuonna 2025 käsiteltiin jätevettä kokonaisuudessaan 138,5 miljoonaa m3. Tämä oli noin 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. HSY:n omat ympäristölupamääräyksiä tiukemmat tonnipohjaiset tavoitteet saavutettiin sekä fosforin että typen osalta. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen vuonna 2025 fosforin osalta oli 20,3 tonnia (tavoite 25 tonnia) ja typen osalta 470 tonnia (tavoite 750 tonnia). Talousveden pumppaus vuonna 2025 oli yhteensä 95,5 miljoonaa m³ (v. 2024 yht. 97,3 miljoonaa m³). Tuotettu vesi oli hyvälaatuista. Veden laskutettu määrä oli 77,8 miljoonaa m³. Laskutusvolyymi kasvoi noin 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asukasmäärä pääkaupunkiseudulla kasvoi ennakkotiedon mukaan noin 1,4 %. Vuoden 2025 aikana kiinteistöjen jätehuollossa tehtiin yhteensä noin 9,2 miljoonaa jäteastiatyhjennystä. Tämä oli 5 950 jäteastiatyhjennystä vähemmän kuin vuonna 2024 (0,06 %). Sekajätejäteastioiden tyhjennysmäärät laskivat vuoteen 2024 verrattuna -1,8 %. Kaikkien kierrätysjakeiden (biojäte, pakkausjätteet) osalta kasvua vuoteen 2024 verrattuna oli +1,7 %, suurin kasvu oli biojätteessä (+2,3 %). Kerätyn jätteen määrä kiinteistöiltä vuonna 2025 oli 379 537 tonnia, mikä on noin 6 900 tonnia vähemmän kuin vuonna 2024 (-1,8 %). Sekajätteen määrä laski vuoteen 2024 verrattuna -1,1 %, biojätteen määrä kasvoi +0,8 %, muovipakkausten määrä kasvoi +2,6 %, kartonkipakkausten määrä nousi noin +9,2 %, lasipakkausten määrä kasvoi +0,8 % ja pienmetallin määrä kasvoi +3,8 %. Sortti-asemilla kävi vuonna 2025 yhteensä 625 384 asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi noin 44 000 käynnillä edellisvuodesta. Sortti-asemilla vastaanotettiin 88 131 tonnia jätettä, josta kierrätettiin tai energiana hyödynnettiin muualla kuin jätevoimalassa 72 459 tonnia. Jätemäärät kokonaisuutena kasvoivat noin 2,7 % verrattuna vuoteen 2024. HSY seurasi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 mittausasemalla seitsemässä pysyvässä mittauspisteessä ja neljällä siirrettävällä asemilla. Lisäksi Uudenmaan ilmanlaatua seurattiin sekä pysyvällä että siirrettävällä asemalla. HSY:n ilmanlaadun mittausverkossa oli myös useita kymmeniä mittalaite- ja keräinpisteitä ympäri pääkaupunkiseutua. Mittauksilla selvitettiin liikenteen, puunpolton ja sataman vaikutusta ilmanlaatuun. PKS omistajaohjaustavoitteet, jotka sisältyvät myös HSY strategiaan, toteutuivat vuonna 2025 pääsääntöisesti hyvin. Kestävä talous -päämäärän tavoitteena on nettovelanoton nollaaminen strategiakauden aikana sekä tehokas ja taloudellinen toiminta. Näihin asetetuissa mittareissa päästiin tavoitteisiin. Ympäristövastuun tavoitteena on vähentää HSY:n omassa toiminnassa ja ulkoisissa palveluissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjä, missä on onnistuttu hyvin. Samoin HSY:n hiilineutraaliusohjelman vuodelle 2025 asetetut tavoitteet saavutettiin. Sen sijaan kotitalousjätteen kierrätysastetavoitteeseen ei päästy. HSY:n asiakastyytyväisyyttä koskevat mittaritavoitteet saavutettiin. Tarkastuslautakunta esittää vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota HSY:n kärkihankkeista erityisesti omaisuudenhallintaan ja sähköisiin palveluihin liittyvien hankkeiden toteumaan, joka jää tavoitteista. Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa, etteivät HSY:n asiakasmaksut eivät edelleenkään riitä kattamaan kasvavia vesijohtoverkoston saneeraustarpeita. Tarkastuslautakunta on myös kehottanut kiinnittämään huomiota sisäiseen tiedonkulkuun sekä johdonmukaiseen henkilöstöjohtamisen vahvistamiseen. Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että vesihuollon vuoden 2025 sitovaa toimintakulumäärärahaa korotetaan 115,721 miljoonasta eurosta 116,4 miljoonaan euroon. Ylitys johtuu kirjanpidollisten varausten käsittelystä tilinpäätöksessä sekä varausten purkuun ja purkukustannusten huomioimisesta talousarviossa 2025. Ylityksen aiheuttava varauksen käsittely liittyy Suomenojan jätevesilaitoksen purku urakkaan, jonka kustannusarvio on tarkentunut vuoden 2025 talousarvion vahvistamisen jälkeen. Alkuperäinen varaus tehtiin 16,7 milj. euron suuruisena vuoden 2022 tilinpäätökseen, ja se perustui konsultin arvioon jätevedenpuhdistamon purkamisen kustannuksista ja riskeistä. Kun purku-urakka kilpailutettiin, oli kilpailutuksen ennakoitu arvo selkeästi alkuperäistä kustannusarviota edullisempi. Tilinpäätöksen 2024 varaus perustui saatavilla olleeseen viimeisimpään kustannusarvioon, mikä edellytti vuodelle 2025 budjetoidun ylimääräisen n. 8,2 milj. euron varauksen purkua vastaamaan kustannusten todennäköistä määrää vuoden 2024 tilinpäätöksessä. Käsittelyn seurauksena vuoden 2024 kirjanpidolliset toimintamenot pienenivät ja vuoden 2025 toimintamenot kasvoivat vastaavasti verrattuna hyväksyttyyn talousarvioon 2025. Varausten purkuun liittynyt talousennusteen epätarkkuus tilikauden 2025 aikana johti sitovan määrärahan muutosesityksen tarpeen havaitsemiseen vasta tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus esittää yhtymäkokoukselle, että se hyväksyy Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannus- ja kapasiteetinnostohankkeen hankesuunnitelman päivityksen siten, että hankkeen arvioidut kustannukset vuoden 2026 hintatasossa ovat 76,4 milj. euroa, alv 0 %, sisältäen aiemmin sovitut toteutusvaiheen valmistelevat ja liittyvät työt. Lisäksi yhtymäkokoukselle esitetään, että hallitus oikeutetaan hyväksymään mahdolliset Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannus ja kapasiteetinnosto -hankkeen laajuus- ja kustannusmuutokset loppuhankkeen aikana. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannuksen ja kapasiteetinnoston hankesuunnitelma hyväksyttiin HSY:n yhtymäkokouksessa 16.11.2018. Hanke jaettiin neljään urakkavaiheeseen, joista kaksi toteutettiin vuosina 2020–2023, kolmas vuosina 2023–2026 ja neljäs urakkavaihe ajoittuu vuosille 2026–2028. Maaliskuussa 2026 hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 38 800 000 euroa. Vuonna 2028 päättyvän hankkeen kustannusarvioksi arvioidaan yhteensä muodostuvan 76 400 000 euroa. Kustannusarvion nousu on johtunut rakennuskustannusindeksin merkittävästä noususta ja toteutussuunnitteluvaiheessa tarkentuneesta saneerauslaajuudesta. Lisäksi suunnitteluvaiheessa tehdyt arviot ja selvitykset kohteen kunnosta osoittautuivat virheelliseksi, jonka vuoksi lisä- ja muutostöiden tarve poikkesi alkuperäisestä arviosta. Talouden suhdanne ja kilpailutilanne vaikuttivat myös eri urakkavaiheiden toteutushintaan. Yhtymäkokouksessa käsitellään myös eron myöntäminen hallituksen jäsenelle ja uuden hallituksen jäsenen valinta. Kyse ei ole vantaalaisesta hallituksen jäsenestä. Hallintosäännön 8 luvun 4 §:n mukaan konsernijaosto päättää mm. edustajien nimeämisestä ja menettelyohjeiden antamisesta kuntayhtymien, yhteisöjen ja muiden oikeushenkilöiden yhtiökokouksiin ja muihin kokouksiin, toimituksiin ja tilaisuuksiin, joissa kaupungin etua on valvottava, ellei toisin ole määrätty.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) yhtymäkokous 29.5.2026

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Vs. kaupunginjohtajan esitys