Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous 26.3.2026

PT/RK-K /SV/SE Vantaan Energia Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.3.2026 käsitellään yhtiöjärjestyksen 9 §:n mukaiset asiat: tilinpäätös sekä hallituksen ja tilintarkastajan palkkiot sekä valinta. Kaupungin omistus 60 %; Muut osakkaat Helsingin kaupunki/40 %; Tytär- ja osakkuusyh- Vantaan Energia Sähköverkot Oy/100 % ja osakkuusyhtiöt: tiöt - Svartisen Holding A/S 49,6 %, jolla 100 % tytäryhtiöt Eastern Norge Svartisen A/S ja Svartisen Sarpsfoss A/S, - Valvea Oy 49,0 % - Kolsin Voima Oy 22,5 %, jolla 100 % tytäryhtiö Kolsin Vesivoimatuotanto Oy - Oomi Palvelut Oy 29,3 %, jolla 100 % tytäryhtiöt Oomi Oy ja Oomi Solar Oy - Suomen Aurinkovoima 25 %; Yhtiön toimiala Sähkö-, lämpö- ja kaasuliiketoiminta sekä muu energianhuolto, kiertotalous ja edellä mainittuihin liittyvät tuotanto- ja palveluliiketoiminnat sekä alan muu liiketoiminta; Hallitus 7 jäsentä, toimikausi 2 vuotta. Osakassopimuksen mukaan hallitukseen valitaan seitsemän jäsentä, joista Vantaa nimeää kolme, Helsinki kaksi ja osakkaat nimeävät yhdessä kaksi jäsentä; Tilintarkastus Toimikausi toistaiseksi; Tilintarkastaja KPMG Oy Ab Henkilöstömäärä 2025 Keskimäärin: konserni 387 (2024: 381), emo 320 (2024: 318) Tilinpäätös, euroa Konserni Emoyhtiö 2025 2024 2025 2024 Liikevaihto 279 237 911 290 612 312 233 494 639 247 890 725 Materiaalit ja palvelut, 128 688 280 130 304 960 116 137 852 120 987 473 joista energian ostot 77 [poistettu] 709 75 719 286 91 443 187 Henkilöstökulut 38 255 759 35 885 661 32 467 360 30 454 125 Poistot ja arvonalentumiset 38 119 121 36 474 229 25 868 295 24 873 500 Liiketoiminnan muut kulut 49 [poistettu] 310 45 800 482 44 707 516 Osuus osakkuusyritysten 6 [poistettu] 881 - tuloksista Liikevoitto 55 528 355 60 600 [poistettu] 46 709 232 Rahoitustuotot ja -kulut -5 330 397 -2 690 048 -2 931 344 2 078 603 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -64 902 933 1 439 215 Konserniavustus 18 000 000 -5 000 000 Tuloverot -11 906 086 -7 627 624 -442 113 -6 737 957 Tilikauden voitto 38 291 872 50 253 528 -11 158 337 38 489 092 Oma pääoma yhteensä 387 105 131 370 815 536 179 [poistettu] 975 Vieras pääoma yhteensä 559 947 879 504 390 136 460 674 719 416 530 643 Bruttoinvestoinnit 123 100 [poistettu] 102 800 [poistettu] Taseen loppusumma 948 271 605 878 262 512 779 143 704 705 095 555 Omavaraisuusaste % 41,0 42,2 37,5 38,8 Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 14,15 euroa/osake eli yhteensä 24 209 348,20 euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä puolet kesäkuussa ja puolet elokuussa 2025. Lisäksi hallitus esittää, että se valtuutetaan päättämään vuoden 2025 aikana tehtävistä yhteensä enintään 70 000,00 euron määräisistä lahjoituksista yleishyödylliseen tai siihen rinnastettavaan tarkoitukseen. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Osingon määrä vastaa kaupungin yhtiölle asettamaa tavoitetasoa. Yhtiön toimintakertomuksessa todetaan mm., että vuonna 2025 pohjoismaisten sähkön tukkumarkkinoiden hintataso pysyi kokonaisuutena maltillisena. Lyhyen aikavälin hintavaihtelu oli kuitenkin ajoittain voimakasta. Hinnanmuodostusta ohjasivat ensisijaisesti sääolosuhteet ja vesitilanne: Tavanomaista lauhempi ja sateisempi alkuvuosi vähensi lämmityskauden kysyntää ja vahvisti vesivoiman tulovirtaamia sekä vesivarantoja. Pohjoismaiden vesitilanne oli alkuvuonna pitkään keskimääräistä parempi, mutta hydrologinen balanssi normalisoitui vuoden jälkipuoliskolla. Estlink-yhteyden siirtorajoitukset vähensivät 2 kysyntää Suomen sähköntuotannolle, mikä painoi Nord Poolin vuorokausimarkkinan (spot-markkina) hintoja Suomessa erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla Yhtiön sähköntuotantomäärä oli yhteensä 1243 gigawattituntia (GWh) (1182 GWh vuonna 2024). Vantaan Energian paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon perustan muodostivat Martinlaakson voimalaitoksen ja Vantaan jätevoimalan yhteistuotantolaitokset. Näiden voimalaitosten osuus yhtiön koko sähköntuotannosta oli 16 %. Yhtiön osakkuussähköntuotannon osuus oli 84 %. Martinlaakson voimalaitoksen sähkön vuosituotanto väheni edellisvuodesta ollen 57 GWh (90 GWh). Myös lämmöntuotanto Martinlaakson voimalaitoksella väheni ollen 397 GWh (555 GWh). Jätevoimalassa tuotetun sähkön määrä oli 143 GWh (134 GWh) ja lämmön 1565 GWh (1456 GWh). Jätemarkkinat ovat tasaantuneet ja porttimaksujen hintataso on lähtenyt nousuun Suomessa sekä muualla Euroopassa. Jätettä on ollut hyvin saatavilla ja se ei ole enää ollut tuotantoa rajoittava tekijä. Kokonaisuudessaan jätemäärät jäivät alle optimaalisen tason, johtuen jätevoimalan käytettävyyshaasteista ja bunkkerien täyttöasteen hallintaongelmista. Vantaan Långmossebergeniin rakennettu korkealämpötilalaitos otetiin tuotannolliseen käyttöön joulukuussa 2025. Martinlaakson kaasuturbiinilaitoksesta päätettiin luopua huhtikuussa 2025. Kivihiilen käyttäminen päätettiin lopettaa lopullisesti toukokuussa 2025, maakaasusta korvattiin 28 % biokaasulla vuonna 2025 ja samalla tehtiin päätös, että tavanomaiseen energiantuotantoon tarvittava maakaasu korvataan vuonna 2026 biokaasulla. Lämmön kausivarasto Varannon suuaukkotyöt saatiin valmiiksi ja louhintatyöt aloitettiin joulukuussa 2025. Vantaan Energia jatkaa investointeja, joiden tavoitteena on mahdollistaa fossiilisten tuotantopolttoaineiden käytöstä luopuminen vuonna 2026 ja ottaa talteen jätteen lämpökäsittelyn hiilidioksidipäästöt vuoteen 2035 mennessä. Talteen otettu hiilidioksidi voidaan joko hyödyntää tai varastoida pysyvästi. Fossiilisia polttoaineita suunnitellaan korvattavan sähkökattilalla ja energian varastoinnilla, biokaasulla ja hukkalämmöillä. Konsernin liikevaihto oli 279,2 miljoonaa euroa (290,6 miljoonaa euroa vuonna 2024). Emoyhtiö Vantaan Energia Oy:n liikevaihto oli 233,5 miljoonaa euroa (247,9 miljoonaa euroa). Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 47,7 miljoonaa euroa (43,9 miljoonaa euroa). Konsernin ja emoyhtiön liikevaihdon muutokseen vaikuttivat erityisesti sähkön markkinahinnan aleneminen sekä kaukolämmön hinnoittelun muutokset. Tavanomaista lämpimämpi sää vähensi kaukolämmön myyntimääriä. Konsernin liikevoittoa kertyi 55,5 miljoonaa euroa (60,6 miljoonaa euroa). Emoyhtiön liikevoitto oli 39,1 miljoonaa euroa (46,7 miljoonaa euroa) ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liikevoitto 10,9 miljoonaa euroa (10,6 miljoonaa euroa). Liikevoiton muutokseen vaikutti liikevaihdon laskun lisäksi suotuisampi polttoaineiden käytön jakauma sekä porttimaksujen korkeampi hintataso. Kiinteitä kuluja kasvattivat erityisesti kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n laskuttamien kantaverkkomaksujen nousu sekä korkeammat hankekehityskulut. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 123,1 miljoonaa euroa (131,2 miljoonaa euroa). Investoinnit voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin olivat 67,6 miljoonaa euroa (99,8 miljoonaa euroa). Suurin yksittäinen investointi kohdistui korkealämpötilalaitoksen rakentamiseen 30,7 miljoonaa euroa. Kaukolämpöverkon investoinnit olivat 19,4 miljoonaa euroa (5,8 miljoonaa euroa). Tuotannollisiin osakkeisiin investoitiin 4,9 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa). Muut emoyhtiön investoinnit olivat 10,9 miljoonaa euroa (5,5 miljoonaa euroa). Tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n investoinnit olivat 20,3 miljoonaa euroa (17,1 miljoonaa euroa). Vantaan Energia Oy on antanut tytäryhtiölleen Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle 16,0 miljoonan euron lainan. Laina-aika on yksi vuosi ja laina maksetaan takaisin kokonaisuudessaan laina-ajan päättyessä. Vuonna 2025 Vantaan Energia käynnisti kaksi yhteistoimintalain mukaista muutosneuvottelua osana konsernin strategian toteuttamista ja liiketoiminnan uudelleenorganisointia. Keväällä 2025 aloitettiin neuvottelut Kaupunkienergia- ja Energiapalvelut-liiketoiminnoissa. Neuvottelujen lopputuloksena 14 henkilön työsuhde päättyi, ja päätöksenteossa huomioitiin eläkkeelle siirtyvät henkilöt. Loppuvuodesta 2025 käynnistettiin uudet muutosneuvottelut, jotka koskivat Kiertotalous- ja Sähköliiketoiminnan yhdistämistä Energialiiketoiminnaksi sekä Kiertotalouspalvelut-yksikön perustamista omaksi liiketoiminnoksi. Muutoksen tavoitteena on tehostaa toimintaa, parantaa lämmön ja sähkön synergioiden käyttöä sekä edistää kiertotalouteen liittyvää kasvua. Kyseessä oli toiminnan uudelleenorganisointi, eikä henkilöstövähennyksiä suunniteltu. Alkuvuodesta Vantaan Energia päätti yhdessä kolmen muun yhtiön kanssa perustaa aurinkovoimantuotantoon keskittyvän Suomen Aurinkovoima Oy:n. Tasaosuuksin omistettu mankala-periaatteella toimiva yhtiö tavoittelee 600 GWh aurinkovoimakapasiteettia vuoteen 2030 mennessä. Syyskuussa Vantaan Energia teki investointipäätöksen osallistua Suomen Aurinkovoima Oy:n Porissa, Urjalassa ja Puolangalla sijaitseviin aurinkovoima-puistoihin, joiden yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti on parhaimmillaan 28 megawattia. Puistot ovat rakenteilla ja niiden on määrä valmistua vuoden vaihteessa 2026-2027. Vantaan Energia päätti pääomittaa osakkuusyhtiö Svartisen Holding AS:ää 10 %:n osuuden hankkimiseksi vesivoimayhtiö Sarpsfoss Limitedistä. Yhtiön vesivoimalaitokset sijaitsevat Glomma-joen loppupäässä. Kaupan myötä Vantaan Energian vesivoiman tuotanto Norjassa kasvoi 27 GWh:lla normaalivuonna lisäten joustavan tuotannon osuutta yhtiön portfoliossa. Vantaan Energian omistusyhteysyritys Suomen Hyötytuuli Oy:n Siikajoen tuulipuiston 38 tuulivoimalan pystytykset ovat valmistuneet, tuotanto aloitettu ja viimeisteleviä töitä puiston vastaanottamiseksi suoritetaan 2026 aikana. Tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n asiakkaiden ja sähkönkäyttöpaikkojen määrät kasvoivat Vantaan kaupungin kasvun myötä. Vuoden lopussa yhtiöllä oli noin 145 546 (145 116) sähkönkäyttöpaikkaa. Yhtiön tilintarkastus ei ole vielä valmistunut eikä tilintarkastuskertomusta ole näin ollen ole vielä toimitettu osakkaille. Yhtiö on ilmoittanut, että tilintarkastus valmistuu yhtiökokoukseen mennessä. Kaupungin konserniohjeen kohdan 7.2 mukaan tytäryhteisöjen hallituksen puheenjohtajat ja jäsenet rinnastetaan kokouspalkkioiden osalta kaupunginhallituksen puheenjohtajiin ja jäseniin. Konsernijaosto voi päättää maksaa yhteisön hallitukselle kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkiota tai muutoinkin päättää poiketa edellä mainitusta tytäryhteisöjen hallituspalkkioita koskevasta pääsäännöstä. Pääsäännöstä poikettaessa otetaan palkkioiden määrää arvioitaessa ensisijaisesti huomioon yhteisön koko, toimiala sekä tehtävän vaativuus. Hallintosäännön 25 luvun 1 §:n mukaan kaupunginhallituksen kokouspalkkiot ovat puheenjohtajalle 350 euroa ja jäsenelle 290 euroa kokoukselta. Konsernijaosto on päättänyt 3.2.2025 § 4 konserniyhtiöissä suoritettavista kiinteistä vuosipalkkioista. Yhtiökokoukselle esitetään, että hallituksen jäsenten kokouspalkkiot maksetaan noudattaen kulloinkin voimassa olevia Vantaan kaupunginhallituksen jäseniä koskevia palkkiomääräyksiä ja em. konsernijaoston päätöksen mukaisia vuosipalkkioita. Matkakustannukset on korvattu Verohallinnon päätöksen mukaisesti, eikä ansionmenetyksiä ole korvattu. Kaupunginhallituksen 15.6.2021 (15 §) hyväksymän Vantaan Energia Oy:n osakassopimuksen mukaan yhtiön hallitukseen valitaan 7 varsinaista jäsentä, joista Vantaa nimeää 3, Helsinki 2 ja osakkaat nimeävät yhdessä 2 jäsentä. Osakassopimuksen mukaan osakkaiden yhdessä nimittämien jäsenten tulee olla kummankin osakkaan organisaation ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita. Nykyinen hallitus on valittu syksyllä 2025 kaksivuotiselle toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2027 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaupunginvaltuusto on 27.1.2025 (§ 10) valinnut KPMG Oy Ab:n kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuspalveluiden sekä kestävyysraportointitarkastuksen tuottajaksi tilivuosille 2025–2027. Hallintosäännön 8 luvun 4 §:n 2 momentin 4 ja 5 kohtien mukaan konsernijaosto päättää mm. jäsenten nimeämisestä yksityisoikeudellisten yhteisöjen toimielimiin sekä edustajien nimeämisestä ja menettelyohjeiden antamisesta yhteisöjen yhtiökokouksiin.

Vantaan Energia Oy:n varsinainen yhtiökokous 26.3.2026

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunginjohtajan esitys