Asemakaavaluonnos ja asemakaavamuutosluonnos 330400, 33 Seutula / Katrinebergin kaavaluonnos - Luonnoksen hyväksymiskäsittely

Asemakaavan luonnos ja muutosluonnos on Katrinebergin alueen maankäytön kokonaissuunnitelma, joka ohjaa tulevia asemakaavaehdotuksia. Luonnoksessa alueelle osoitetaan arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja historialliseen ympäristöön pientalovaltaisia asuinkortteleita 750 uudelle asukkaalle, palvelurakennusten korttelialueita, korttelialue uudelle koululle ja päiväkodille sekä katu-, pelto-, puisto- ja virkistysalueita. Asemakaavan luonnos koskee asuinkortteleita sekä katu-, aukio- ja virkistysalueita kaupunginosassa 33 Seutula. Asemakaavan muutosluonnos koskee asemakaavan 330100 korttelia 33001 sekä katu- ja virkistysalueita. Alue sijaitsee Seutulan kaupunginosassa. Alue rajautuu pohjoisessa Katriinantien pohjoispuolisiin osittain jo rakennettuihin alueisiin. Alueen luoteisnurkassa alue rajautuu Riipiläntien risteykseen. Lännessä alueen rajaus sijoittuu laajalle peltoaukealle ja etelässä aluetta rajaa Vantaanjoki. Idässä alueen raja kiertää Koivumäen taloryhmän ja yhdistyy pohjoisessa Katriinantiehen. Hakija Vantaan kaupunki Maanomistus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 72 ha. Vantaan kaupunki omistaa noin 3/4 alueesta. Katriinantien omistaa Suomen valtio. Muut kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Valmistelu Kaupungin asiantuntijoiden lisäksi kaavan valmisteluun on osallistunut Nomaji maisema-arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Tommila Oy ja WSP Finland Oy konsultteina. Yleiskaava Alue on kaupunginvaltuuston 25.1.2021 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja pientalovaltainen asuinaluetta (AP). Kaavamääräyksen mukaan AP-alueelle saa rakentaa ensisijaisesti erilaisia pientalotyyppejä ja lähipalveluita. Alueen uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee vaalia ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä sekä rakentamisen tapoja. Suunnittelualueen länsi- ja eteläreuna on osoitettu maatalousvaltaiseksi alueeksi (MT). Alueen kaakkoisosaan on osoitettu ohjeelliset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Suunnittelualueen länsiosan P- ja MT- alueet sijoittuvat osittain pohjavesialueelle (pv), joka on erityisen merkittävä vedenhankinnan ja veden käyttökelpoisuuden säilyttämisen kannalta. Alueen eteläreunassa, noudattaen Vantaanjokea, kulkee ekologinen runkoyhteys. Suunnittelualue sekä sitä ympäröivät alueet on osoitettu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (alueen peittävä vinoviivarasteri). Kaavamerkinnän mukaan alueiden käytössä on varmistettava, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät. Asemakaava Suunnittelualueesta suurin osa on tällä hetkellä asemakaavoittamatonta. Alueen läntinen osa kuuluu vuonna 1979 voimaan tulleeseen Katriinan alueen kaavaan (330100), jossa on yleisten rakennusten (Y), opetustoiminnan (YO) sekä sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueita sekä itäosassa asuntorakennusten alue (A2). Kartanon ja Vantaanjoen välinen alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu puistoksi (VP), jonne voidaan sijoittaa kunnallisteknisiä rakenteita. Alue rajautuu pohjoisessa Tammirinteen (330300, 1991) ja Seutulan (001969, 2008) asemakaavoihin. Katrinebergin asemakaavaluonnos on Katrinebergin alueen maankäytön kokonaissuunnitelma, joka ohjaa alueen tulevia asemakaavaehdotuksia. Suunnittelualue sijaitsee Seutulassa Vantaanjokilaakson kulttuurimaisemassa. Suunnitteluratkaisun tavoitteena on luoda elinvoimainen, kylämäinen asuinalue, joka tukee riittävien lähipalvelujen ja kestävän kaupunkirakenteen syntymistä sekä alueelle ominaista maaseutumaista identiteettiä. Asemakaavaluonnos edistää kaupungin strategisia linjauksia monipuolisesta asumisesta, luonnon hyvinvoinnin ja ilmastokestävän tulevaisuuden turvaamisesta sekä pientalorakentamisen lisäämisestä. Kaavaluonnoksen yhteydessä esitetään toteutuksen alustava vaiheistus ja järjestys. Maankäyttösopimukset laaditaan kaavaehdotusten yhteydessä. Kaavaluonnoksen maankäytön ratkaisu mahdollistaa koteja noin 750 uudelle asukkaalle, uuden koulun ja päiväkodin rakentamisen sekä muiden palveluiden kehittämisen. Suunnitteluratkaisu perustuu yleisen ideakilpailun vuonna 2024 voittaneeseen ehdotukseen, jossa täydennysrakentaminen tukeutuu alueen maisemarakenteeseen ja jossa kyläkeskuksen ympärille muodostuu yhteisöllinen kyläaukio ja -raitti. Kilpailun voitti työryhmä, johon kuuluivat Nomaji maisema-arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Tommila Oy, WSP Finland Oy ja Ethica. Kilpailun jälkeen yhteistyössä voittajien kanssa laaditussa maankäytön viitesuunnitelmassa ja liikenteen yleissuunnitelmassa (2025) tarkennettiin alueen yleissuunnitelmaa asemakaavoitusta varten. Kilpailuehdotuksessa esitettyä rakentamisen kokonaismäärää vähennettiin hieman tuomariston arvioinnin ja asukkaiden mielipiteiden pohjalta. Korttelirakennetta laajennettiin kilpailuvaiheesta itään yleiskaavan mahdollistamalle alueelle. Kaavaluonnoksessa nykyisen asemakaavan mukaiset Y-korttelialueet on muutettu palvelurakennusten korttelialueiksi (P/s ja P), ja uutta asumista on lisätty A-, AP-, AO- ja AL-korttelialueille erityisesti alueen keskiseen ja itäiseen osaan. Rakentaminen sijoittuu saavutettavaksi joukkoliikenneyhteyksien ja kävelyja pyöräilyreittien varrelle. Kaavaluonnos mahdollistaa monipuolisen asuinrakentamisen. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,2–0,4. Korttelien suunnitteluratkaisut ja talotyypit tarkentuvat asemakaavaehdotuksissa. Katrinebergin kartanon ja Katriinan sairaalan rakennusten käyttötarkoituksia selvitetään tarkemmin asemakaavaehdotusvaiheessa. Suunnitteluratkaisussa on huomioitu maiseman ominaispiirteet, ekologiset yhteydet ja kulttuurihistorialliset arvot. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet säilytetään avoimina, ja alueelle luodaan uusia virkistysyhteyksiä, kuten maisemareitti ja puistoja. Rakentaminen sijoittuu siten, että merkittävimmät näkymälinjat avoimille alueille säilyvät. Rakennettujen alueiden reunavyöhykkeet rajataan avoimista maisematiloista kasvillisuusvyöhykkeillä. Julkiset ulkotilat muodostavat sarjan, joka alkaa rakennetusta aukiosta ja jatkuu vaiheittain aktiiviseksi puistoksi ja luonnonmukaiseksi virkistysalueeksi. Vesitalouden hallintaa edistetään käsittelemällä hulevedet ennen Vantaanjokeen johtamista, ja peltouomia kehitetään veden laadun parantamiseksi ja virtaaman hidastamiseksi. Luonnon monimuotoisuutta edistetään kehittämällä puustoista yhteyttä Vantaanjoelta pohjoiseen mm. linnuston ja liito-oravien elinympäristöjen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tehty 20.12.2024. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Vantaan Sanomissa ja osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Mielipiteitä saatiin 18 kappaletta. Kaavaluonnoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 9.1.-9.2.2026 ja mielipiteitä aineistosta saatiin 16 kappaletta. Kaavatyötä esiteltiin asukastilaisuudessa 22.1.2025, ja Seutulan elojuhlilla 15.8.2025, Kivistön kyläjuhlissa 13.9.2025 ja asukastilaisuudessa 15.1.2026. Kaupungin maa- ja asuntopoliittiset linjaukset Kaavaluonnos noudattaa kaupungin maapoliittisia linjauksia (KV 18.6.2018 § 9, päivitetty KV 10.10.2022 § 7). Sopimus Asemakaavaan ei liity maankäyttösopimusta.

Asemakaavaluonnos ja asemakaavamuutosluonnos 330400, 33 Seutula / Katrinebergin kaavaluonnos - Luonnoksen hyväksymiskäsittely

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunkisuunnittelujohtajan esitys

Käsittely

Liitteet