Kaupunkiympäristölautakunta · 13.5.2025

Vantaan yleiskaavan 2020 A- ja AP-alueita koskevan kolmikerroksisia kerrostaloja koskevan yleiskaavamääräyksen tulkinta

Diaarinumero: VD/8563/10.02.08.02/2024

Päätös

Hyväksyttiin kaupunkisuunnittelujohtajan vs. korjattu esitys.

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: asian käsittelyn jatkamista

Ei tarkoittaa: kaupunkisuunnittelujohtajan vs. esityksen hylkäämistä

Jaa 12
Ei 4
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 12 jaa-ääntä (Ahokas, Eklund, Iivarinen, Jääskeläinen, Karhunen, Kostilainen, Merelä, Mutanen, Paukku-Sani, Rahkala, Tamminen, Åstrand) ja 4 ei-ääntä (Haverinen, Karhu, Suni, Virkamäki). Puheenjohtaja totesi hylkäysesityksen tulleen hylätyksi.

Kaikki äänet (16)

Jäsen	Ääni
Ahokas	Jaa
Eklund	Jaa
Haverinen	Ei
Iivarinen	Jaa
Jääskeläinen	Jaa
Karhu	Ei
Karhunen	Jaa
Kostilainen	Jaa
Merelä	Jaa
Mutanen	Jaa
Paukku-Sani	Jaa
Rahkala	Jaa
Suni	Ei
Tamminen	Jaa
Virkamäki	Ei
Åstrand	Jaa

Asiakirjan teksti

Perustelut

Vuoden 2024 aikana ilmeni, että on ristiriitaisia käsityksiä siitä, miten Yleiskaavan 2020 kaavamääräystä kerrostalojen kolmikerroksisuudesta tulisi tulkita A- ja AP-alueilla, erityisesti kestävän kasvun vyöhykkeellä. Asiaa selventämään on laadittu liitteenä oleva asiakirja, jossa todetaan reunaehtoja kerrostalojen asemakaavoituksesta pientaloalueille erityisesti kestävän kasvun vyöhykkeellä. Asia tulee aina tutkia useamman tontin kokonaisuutena. Maankäytön tehostamista puoltavat esimerkiksi suunnittelukohteen sijainti pientalovaltaisen alueen reunalla, pääkadun varrella tai alueen keskustassa. Merkittävä tekijä on hyvän joukkoliikenteen saavutettavuus (ratikan tai juna-aseman läheisyys). Kaupunkiympäristön toimialan juristi on tarkastellut asiaa juridisesta näkökulmasta. Yhteenveto tarkastelusta: 1) Poikkeaminen yleiskaavan A- ja AP-alueiden kolmikerroksisuusmääräyksestä saattaa olla sallittua tietyissä tilanteissa rajatusti ja vähäisessä määrin, jos poikkeamiselle pystytään esittämään vankat maankäytölliset perusteet. Täydennysrakentamisen sijoittuessa ”Kestävän kasvun vyöhykkeelle” ja asemakaava-alueiden rajoja määrittäessä yleiskaava-alueiden rajoilla poikkeaminen saattaa olla perustellumpaa; ja 2) tulkintaohjeen linjausta voi ensi vaiheessa noudattaa, jotta saadaan Vantaan kaupungin yleiskaavan ja alueiden erityispiirteitä huomioivaa oikeuskäytäntöä, eli tulkintaohjeen noudattaminen asemakaavoituksessa ei itsessään ole lainvastaista yksittäistapauksissa ennen mahdollisten valitusten käsittelyä; mutta 3) tulkintaohjeen kolmen kerroksen sääntöä koskeva laaja linjaus on erittäin todennäköisesti monissa yksitäistapauksissa lainvastainen, mikäli asemakaavapäätöksestä valitetaan kerroslukumäärän perusteella. Yleiskaavan ohjausvaikutuksen vastaisuus on yleisin kaavapäätöksen kumoamissyy hallintotuomioistuimissa. Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti kaupungin hallinnon kehittämisestä, henkilöstöasioista, taloudesta, työllisyydestä, edunvalvonnasta, kaavoitus- ja maapolitiikasta, elinvoimasta, asuntoasioista, joukkoliikenneasioista ja hankinnoista. Saman pykälän mukaan kaupunginhallitus vastaa asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Tämän momentin mukaista toimivaltaa ei voi siirtää edelleen.

Kaupunkisuunnittelujohtajan vs. esitys

Päätetään esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja jatkosuunnittelussa noudatettavaksi liitteen mukainen tulkintaohje.

Käsittely

Asian käsittelyn aikana kaupunkisuunnittelujohtaja vs. muutti esitystään vastaamaan kaupunkiympäristölautakunnan 11.3.2025 kokouksen pöytäkirjaa poistamalla listatekstin, jossa viitattiin virheellisesti kaupunkiympäristölautakunnan 11.3.2025 antamiin ohjeistuksiin ja jossa kuvattiin tulkintaohjeeseen tehtyjä muutoksia. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Pekka Virkamäki esitti jäsenten Suvi Karhun, Soili Haverisen ja Antti Sunin kannattamana asian hylkäämistä. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat kaupunkisuunnittelujohtajan vs. esityksen hylkäämistä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 12 jaa-ääntä (Ahokas, Eklund, Iivarinen, Jääskeläinen, Karhunen, Kostilainen, Merelä, Mutanen, Paukku-Sani, Rahkala, Tamminen, Åstrand) ja 4 ei-ääntä (Haverinen, Karhu, Suni, Virkamäki). Puheenjohtaja totesi hylkäysesityksen tulleen hylätyksi.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunkiympäristölautakunta 11.2.2025 § 7

Kaupunkisuunnittelujohtajan esitys: Päätetään esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja jatkosuunnittelussa noudatettavaksi liitteen mukainen tulkintaohje. Käsittely: Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Anssi Aura esitti asian jättämistä pöydälle. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Päätettiin jättää asia pöydälle kaupunkiympäristölautakunnan seuraavaan kokoukseen. Kaupunkirakenne ja ympäristö -palvelualue on pyytänyt asiasta oikeudellisen arvioinnin oikeustieteen tohtori ja Aalto-yliopiston talousoikeuden professori Ari Ekroosilta kaupunkiympäristölautakunnan 11.2.2025 kokouksessa käydyn keskustelun perusteella. Ekroos selostaa laatimansa arvioinnin kaupunkiympäristölautakunnalle, ja oikeudellinen arviointi on päätösesityksen liitteenä.

Kaupunkiympäristölautakunta 11.3.2025 § 9

Kaupunkisuunnittelujohtajan esitys: Päätetään esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja jatkosuunnittelussa noudatettavaksi liitteen mukainen tulkintaohje. Käsittely: Kokouksessa puheenjohtajana toiminut Tarja Eklund esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi.

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)