Kaupunkitilalautakunta · 16.9.2026

Kaupunkitilalautakunnan alaisen toiminnan talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2028-2030

Diaarinumero: VD/4994/02.01.00.00/2026

Päätös

Hyväksyttiin muutettu esitys.

Ehdotukset

Vastaehdotus

talousarvion liitteen 4 Tasapainotustoimenpiteet säästöihin lisätään ”Taiteen hankinnat kunnallisteknisissä kohteissa 50 000 euroa”.

Ehdottaja: Topi Liutu · Kannattajat: Marja Uistolan

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Ei tarkoittaa: varapuheenjohtaja Liutun muutosesitys

Jaa 1
Ei 14
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Ingervo) ja 14 ei-ääntä (Haapalainen R, Haapalainen T, Hakala, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas), joten puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Haapalainen R	Ei
Haapalainen T	Ei
Hakala	Ei
Hynninen	Ei
Ingervo	Jaa
Karhu	Ei
Liutu	Ei
Luukkanen	Ei
Nieminen	Ei
Pajunen	Ei
Piitulainen	Ei
Puikkonen	Ei
Toivonen	Ei
Uistola	Ei
Vähäkangas	Ei

Äänestys 2

Jaa tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Ei tarkoittaa: jäsen Haapalaisen muutosesitys

Jaa 9
Ei 6
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Haapalainen R, Hakala, Hynninen, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Piitulainen, Puikkonen, Vähäkangas) ja 6 ei-ääntä (Haapalainen T, Ingervo, Karhu, Pajunen, Toivonen, Uistola), joten puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Haapalainen R	Jaa
Haapalainen T	Ei
Hakala	Jaa
Hynninen	Jaa
Ingervo	Ei
Karhu	Ei
Liutu	Jaa
Luukkanen	Jaa
Nieminen	Jaa
Pajunen	Ei
Piitulainen	Jaa
Puikkonen	Jaa
Toivonen	Ei
Uistola	Ei
Vähäkangas	Jaa

Asiakirjan teksti

Perustelut

1. Yleinen taloudellinen tilanne 2020-luvun taloutta on leimannut poikkeuksellinen epävarmuus ja geopolitiikan korostuminen. Koronan jälkeistä elpymistä seurasi syksyllä 2021 alkanut inflaatio- ja korkopiikki ja alkuvuonna 2026 Lähi-idän uusi sota toisti saman ilmiön nostaen jälleen inflaatiota ja korkopaineita heikon kasvun oloissa. Myös Yhdysvaltain kauppapolitiikka ja tullit ovat lisänneet epävakautta. IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan noin 3,1 % vuonna 2026, mikä jää pitkän aikavälin keskiarvon alle. Suomen talous kasvaa VM:n ennusteen mukaan noin 0,6 % vuonna 2026 ja 1,7 % vuosina 2027 ja 2028. Toisaalta kahden edellisen vuoden talouskasvu tarkentui aiempaa suuremmiksi. Matalaan kasvuun vaikuttaa yhä heikko kotimainen kysyntä ja rakentamisen taso. Suomen pankki ennustaa työttömyyden pysyvän noin 10 prosentissa vuonna 2026. Inflaation ennustetaan olevan 1,9 % Suomessa, mutta euroalueella 3 %, erityisesti energiahintojen nousun vuoksi, ylittäen EKP:n 2 % tavoitteen. EKP:n odotetaan nostavan korkoja, mikä on jo nostanut pitkiä Euribor-korkoja. Kuntatalous heikkeni edelleen 2025. Verotulokertymä laski, Vantaalla peräti 2,8 %, ja toimintakulut kasvoivat mm. TE-palveluiden siirron vuoksi; työttömyyden kasvun vuoksi valtiolta siirtynyt rahoitus ei riittänyt kattamaan TE-palveluiden kasvaneita kustannuksia. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi nousi 3,1 % ylittäen yleisen inflaation. Vaikka kuntien yhteenlaskettu tilikaudentulos oli 800 milj. euroa positiivinen lähinnä muutaman suuren kaupungin ansiosta, kuntien lainakanta kasvoi 800 milj. eurolla. Samalla investointipaineet ovat suuret kasvavissa kunnissa, kuten Vantaalla. Vuosikate ei riitä kuntien nettoinvestointeihin ja VM:n laskelmien mukaan kuntien toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee vuonna 2027. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus, joka olisi hyödyttänyt Vantaata, ei toteutunut. Vuoden 2027 valtionosuuksiin vaikuttavat monet osin vastakkaiset tekijät: indeksikorotus, kotoutumis- ja koulutusuudistukset sekä kustannustenjaon tarkistukset lisäävät tuloja, mutta indeksijarru, vuoden 2025 leikkauksen jääminen pysyväksi ja toimeentulotuen rahoitusvastuun kasvu vähentävät osuuksia. Valtio tukee kaupunkiseutujen liikennehankkeita MAL-sopimuksella sekä asuntotuotantoa erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Hankintalaki uudistui kesäkuussa tavoitteenaan tehokkuus ja säästöt muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen. Välittömänä vaikutuksena uudistus aiheuttaa siirtymäkustannuksia. Lain myötä hankintoja voi tehdä osakeyhtiömuotoisista sidosyksiköstä kilpailuttamatta vain, jos omistusosuus sidosyksiköstä on vähintään 10 %. Valtio edistää myös kiinteistöveron arvostamisuudistusta vastaamaan paremmin käypiä arvoja. Lisäksi valtio suunnittelee alueellista matkailijaveroa. 2. Talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2028–2030 Taloussuunnitelman 2027–2030 keskeisenä lähtökohtana ovat tammikuussa 2026 hyväksytty kaupungin strategia 2026–2029, kaupungin menojen ja tulojen rakennetarkastelu sekä valmisteltavana oleva talousohjelma. Viime vuonna valtuustosopimuksessa sitouduttiin kaupungin talouden tasapainottamiseen valtuustokauden aikana. Heikko taloustilanne on vaikuttanut Vantaan talouteen hyvin voimakkaasti. Asuntorakentaminen on yhä matalasuhdanteessa ja työttömyys on ennätyskorkealla ylittäen Suomen keskiarvon. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat jatkaneet kasvuaan. Asuntorakentamisen suhdanteen arvioidaan Vantaalla vakautuvan ja kääntyvän vuonna 2027 varovaiseen kasvuun viime vuosien poikkeuksellisen matalalta tasolta. Elpymistä tukevat edelleen kasvava väestö, rahoitusolojen asteittainen paraneminen ja kaupungin toimet hankkeiden käynnistämiseksi. Tuotanto jäänee kuitenkin edelleen selvästi pitkän aikavälin tason alapuolelle, sillä uudisasuntojen heikko kysyntä, korkeat kustannukset, sijoittajien varovaisuus ja valtion tukeman tuotannon supistuminen rajoittavat uusien hankkeiden käynnistymistä. Vuoden 2026 väestönkasvuksi ennakoidaan voimassa olevassa väestöennusteessa yli 3 200 henkeä eli 1,3 %. Vantaan väestömäärä poikkeuksellisesti vähentyi alkuvuonna 2026 johtuen Suomen ja Viron välisestä väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta, jonka mukaan Viron kansalaisilla voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan. Väestönkasvu näytti hidastumisen merkkejä jo vuonna 2025, jolloin Vantaan väestönkasvu oli 0,8 % kehysvaiheessa ennustetun 1,8 % sijaan. Kaupungissa on käynnissä laaja talouden tasapainottamistyö. Kehyksessä taloutta tasapainotetaan 32 milj. eurolla vuonna 2027, josta 10 milj. euroa on kertaluontoisia tuloja Sote- ja Pela-kiinteistöjen myyntivoitoista. Koko valtuustokauden 2026–2029 aikana talouden tasapainotustarve on noin 80 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeja leikataan 120 miljoonalla eurolla valtuustokauden aikana. Vuonna 2025 aloitti talous- ja strategiatoimikunta, joka linjaa talouden tasapainottamistyötä ja tarvittavien toimenpiteiden kokonaismäärää. Palkkaratkaisun yleiskorotukset ja paikallisesti sovittavien erien määrärahavaraukset ovat kehysvaiheessa keskitetty kaupunkistrategian ja johdon toimialalle. Talousarviossa 2027 kaupunkiympäristön toimialan tuloiksi on asetettu 343,9 milj. euroa ja menoiksi 290,3 milj. euroa nostaen toimintakatteen 53,6 milj. euroon. Kaupunkiympäristön toimialan osuus vuoden 2027 tasapainotustoimista on 15,2 milj. euroa, josta 5,2 milj. on uusia pysyviä tasapainotustoimia ja 10 milj. euroa on kertaluontoista kiinteän omaisuuden, kuten rakennusten, myyntivoittoa. Tasapainotustoimien eurovaikutukset ovat mukana talousarvion kehyksessä. Käynnissä olevien yhteistoimintaneuvotteluiden vaikutukset toimialalle tullaan huomioimaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Kaupunginhallituksen 1.6.2026 kehyspäätöksen jälkeen on noussut esille uusia määrärahamuutostarpeita. Kaupunkiympäristölautakunnan osalta uusia esityksiä ovat Kylki- ja Neutralpath-hankkeiden budjettien tarkennukset, jotka lisäävät tuottoja 130 000 euroa ja menoja 65 000 euroa. Kaupunkitilalautakunnan osalta ulkoisia vuokrakuluja esitetään laskettavaksi 1 milj. euroa ja ulkoisia vuokratuottoja ehdotetaan laskettavaksi myös 1 milj. euroa, henkilöstömenoihin esitetään 0,1 milj. euron korotusta ja kiinteistöjen käyttökustannuksiin 0,36 milj. euron korotusta. Maankäyttösopimuskorvauksia esitetään korotettavaksi 1 milj. euroa ja käyttöomaisuuden myyntivoittoja laskettavaksi 3 milj. euroa. Hulevesimaksun kaupungin sisäiset veloitukset lisäävät kuluja ja tuottoja 0,3 milj. euroa. Yhteensä esitetty tulovähennys on 2,7 milj. euroa ja kululisäys 0,2 milj. euroa kaupunkitilalautakunnan osalta. Koko kaupunkiympäristön toimialan kehysesityksen tulot ovat 340,4 milj. euroa ja menot 289,7 milj. euroa lautakunnan talousarvioesityksessä Toimialan ja palvelualueiden toiminnankuvauksissa on yksityiskohtaisemmin selvitetty muun muassa keskeisiä tavoitteita, strategian pohjana olevia toimintaympäristön muutoksia, palveluiden tuottamista sekä muita taloussuunnitteluun ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. 3. Sitovat tavoitteet ja toimialan tuloskortti Valtuustokauden strategiaa toteutetaan vuosittain valtuustotasoisten strategisten vuositavoitteiden sekä toimialojen tavoitteiden ja tuloskorttien kautta. Strategiset vuositavoitteet ovat valtuustossa hyväksyttäviä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, jotka edistävät valtuustokauden strategisten päämäärien toteutumista. Ehdotukset strategisiksi vuositavoitteiksi esitetään talousarvion yhteydessä kaupunginvaltuustolle. Lautakunnalle hyväksyttäväksi esitetään toimialan tuloskortti, joka perustuu kaupunkitasoisten strategisten vuositavoitteiden ehdotukseen. 4. Henkilöstösuunnitelma 2027 Toimialan henkilöstösuunnitelma on osa strategisen suunnittelun kokonaisuutta. Toimialan tavoitteena on toteuttaa Vantaan kaupungin strategiaa käytännön tasolla ennakoimalla, suunnittelemalla ja toimeenpanemalla muutokset resurssiviisaasti ja tehokkaasti. Ennakoivan suunnittelun myötä avautuvien vakanssien toimenkuva voidaan muokata toimialan tarpeita palvelevaksi. Kaupungin kasvaessa myös paine kaupungin henkilöstömäärän lisäämiseen kasvaa. Uusien vakanssien perustamisessa pyritään kuitenkin harkittuihin ja maltillisiin lisäyksiin eikä kaupunkiympäristön toimiala ole esittänyt uusia vakansseja vuodelle 2027. Talousarvio 2027 pitää sisällään määrärahat vakinaiselle sekä suunnitellulle määräaikaiselle henkilöstölle. 5. Investoinnit Kehyksessä kaupungin suunniteltu bruttoinvestointitaso vuodelle 2027 oli 396,3 milj. euroa ja netto 342,8 milj. euroa. Kaupunkitilalautakunnan alaiseen toimintaan kuuluvat seuraavat talousarvion investointiosat: toimitilarakentaminen, julkinen käyttöomaisuus, kiinteä omaisuus sekä kaupunkiympäristön toimialan irtain omaisuus. Investointien talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2028–2030 on kehyksen mukainen julkisen käyttöomaisuuden osalta ilman ratikkaa ja kiinteän omaisuuden osalta. Irtaimen omaisuuden määrärahoja on esitetty leikattavaksi 0,45 milj. euroa osana tasapainotustoimia. Toimitilainvestointien talousarviovuotta 2027 on laskettu 7,9 milj. kehykseen nähden ja taloussuunnitelmavuosia on korotettu yhteensä 35,3 milj. euroa. Ratikan ensi vuoden määrärahoja on korotettu kehyksen jälkeen 45 milj. euroa kulujen osalta ja 10 milj. euroa tuottojen osalta ja taloussuunnitelmavuosien nettomenoja on laskettu 58,6 milj. euroa.

Apulaiskaupunginjohtajan esitys

Päätetään a) tehdä liitteen 1 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2027–2030 käyttötalouden osalta, b) hyväksyä liitteen 1 mukaisesti kaupunkiympäristön toimialan tuloskortti vuodelle 2027 kaupunkitilalautakunnan osalta, c) tehdä liitteiden 2 ja 3 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2027–2030 investointien osalta, ja d) merkitä tiedoksi liitteen 4 mukainen henkilöstösuunnitelma 2027

Käsittely

Asian käsittelyn aikana apulaiskaupunginjohtaja muutti esittelytekstin ensimmäisen kappaleen toisen lauseen kuulumaan seuraavasti (muutos kursiivilla): Koronan jälkeistä elpymistä seurasi Ukrainan sodan aiheuttama syksyllä 2021 alkanut inflaatio- ja korkopiikki ja alkuvuonna 2026 Lähi-idän uusi sota toisti saman ilmiön nostaen jälleen inflaatiota ja korkopaineita heikon kasvun oloissa. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Marja Uistola esitti, että talousarvion sivulta 17 poistetaan seuraava kappale: ”Ensimmäisen asemakaavan mukaisten katualueiden siirtämistä kaupungin omistukseen jatketaan suunnitellusti. Työ on kaupungin kannalta tärkeää, koska nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa katualueiden saamisen omistukseen tietyin edellytyksin ilman korvausta. Lainsäädännön muuttuessa vastaavat alueet joudutaan jatkossa hankkimaan pääsääntöisesti korvausta vastaan. Katualueiden siirtäminen kaupungin omistukseen jo nykyisen lainsäädännön aikana vähentää tulevia maanhankintakustannuksia.” Esitys raukesi kannattamattomana. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Sirkku Ingervo esitti, että talousarvion liitteen 4 Tasapainotustoimenpiteet tulolisäyksistä poistetaan "Eläinlääkintähuollon maksut 35 000 euroa". Esitys raukesi kannattamattomana. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Sirkku Ingervo esitti, että talousarvion liitteen 4 Tasapainotustoimenpiteet säästöistä poistetaan "Sijaisvähennykset Vantin palveluista 5 000 euroa". Esitys raukesi kannattamattomana. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Sirkku Ingervo esitti, että talousarvion liitteen 4 Tasapainotustoimenpiteet säästöistä poistetaan "Tikkurilan osaamiskampuksen työt 50 000 euroa". Esitys raukesi kannattamattomana. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Sirkku Ingervo esitti, että talousarvion liitteen 4 Tasapainotustoimenpiteet tulolisäyksistä poistetaan "Eduskuntavaalien ulkomainonnan järjestäminen 50 000 euroa". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan varapuheenjohtaja Topi Liutu esitti kaupunkitilalautakunnan jäsen Marja Uistolan kannattamana, että talousarvion liitteen 4 Tasapainotustoimenpiteet säästöihin lisätään ”Taiteen hankinnat kunnallisteknisissä kohteissa 50 000 euroa”. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Liutun muutosesitystä, äänestävät ei. Muutosesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Ingervo) ja 14 ei-ääntä (Haapalainen R, Haapalainen T, Hakala, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas), joten puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Tuija Haapalainen esitti kaupunkitilalautakunnan jäsenten Emmi Pajusen ja Sirkku Ingervon kannattamana, että toimitilainvestointien investointiohjelmassa hankkeen Tikkurilan jäähallin peruskorjaus (VTK) kustannusarviota 12 600 000 euroa pienennetään kuudella miljoonalla eurolla, jolloin uusi kustannusarvio on 6 600 000 euroa. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat jäsen Haapalaisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Haapalainen R, Hakala, Hynninen, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Piitulainen, Puikkonen, Vähäkangas) ja 6 ei-ääntä (Haapalainen T, Ingervo, Karhu, Pajunen, Toivonen, Uistola), joten puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)