Kaupunkitilalautakunta · 23.9.2025

Kaupunkitilalautakunnan alaisen toiminnan talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027-2029

Diaarinumero: VD/5605/02.01.00.00/2025

Päätös

Päätettiin a) tehdä liitteen 1 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2026–2029 käyttötalouden osalta, b) tehdä liitteiden 2 ja 3 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2026–2029 investointien osalta, c) tehdä liitteen 1 mukainen esitys vuoden 2026 kaupunkiympäristön toimialan tuloskortiksi ja sitoviksi tavoitteiksi kaupunkitilalautakunnan osalta, d) merkitä tiedoksi liitteen 4 mukainen henkilöstösuunnitelma 2026–2029, ja e) toimiala käynnistää talouden tasapainottamiseksi kaupunginhallituksen määrittämän kehysehdotuksen mukaisen ja valtuustosopimusta noudattavan toimialan uudistusohjelman. Uudistusohjelman tavoitteena on löytää yhdessä henkilöstön kanssa sekä mahdollisia tulojen lisäyksiä että säästökohteita. Ohjelma tulee hyväksyä toimialan lautakunnissa. Uudistusohjelmaa seurataan ja päivitetään valtuustokauden aikana.

Ehdotukset

Vastaehdotus

säästötoimenpiteisiin lisätään seuraava toimenpide: ”Kaupunkiympäristön toimialan henkilökuntaa vähennetään 5 % mm. eläköitymisten kautta taloussuunnitelmakauden aikana, arvioitu säästö 450 000 euroa vuosittain. Säästötoimenpiteen ehtona on, että henkilökunnan vähentämisestä tehdään kaupunkitasoinen linjaus.”

Ehdottaja: Topi Liutu · Kannattajat: Marja Uistolan

Vastaehdotus

säästötoimenpiteisiin lisätään seuraava toimenpide: ”Vuonna 2026 vähennetään määräaikaisten palkkaamista paitsi kesätyöntekijöitä (mm. viherkunnossapitoon) ja tekniikan huippuja, ellei saada vähintään osin ulkopuolista rahoitusta. Toimenpide ei koske vanhempainvapaa- ja virkavapaasijaisia. Arvioitu säästö 600 000 euroa.”

Ehdottaja: Jussi Vähäkangas · Kannattajat: Tomi Puikkosen

Vastaehdotus

säästötoimenpiteistä poistetaan kadunvarsipysäköinnin ilmaisesta ensimmäisestä tunnista luopuminen.

Ehdottaja: Suvi Karhu · Kannattajat: Marja Uistolan

Vastaehdotus

säästötoimenpiteistä poistetaan hulevesimaksu, lisätulo 5 miljoonaa euroa, ja se korvataan uudella rivillä ”Uudistusohjelma”, säästö 3,295 miljoona euroa. Päätökseen lisätään seuraava uusi päätöskohta: e) toimiala käynnistää talouden tasapainottamiseksi kaupunginhallituksen määrittämän kehysehdotuksen mukaisen ja valtuustosopimusta noudattavan toimialan uudistusohjelman. Uudistusohjelman tavoitteena on löytää yhdessä henkilöstön kanssa sekä mahdollisia tulojen lisäyksiä että säästökohteita. Ohjelma tulee hyväksyä toimialan lautakunnissa. Uudistusohjelmaa seurataan ja päivitetään valtuustokauden aikana.

Ehdottaja: Topi Liutu · Kannattajat: Marja Uistolan

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: jäsen Pajusen muutosesitys

Ei tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Jaa 6
Ei 9
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Ingervo, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Toivonen) ja 9 ei-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Karhu, Liutu, Puikkonen, Uistola, Vähäkangas). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Haapalainen	Ei
Hakala	Ei
Helvola	Ei
Hynninen	Ei
Ingervo	Jaa
Karhu	Ei
Liutu	Ei
Luukkanen	Jaa
Nieminen	Jaa
Pajunen	Jaa
Piitulainen	Jaa
Puikkonen	Ei
Toivonen	Jaa
Uistola	Ei
Vähäkangas	Ei

Äänestys 2

Jaa tarkoittaa: jäsen Vähäkankaan muutosesitys

Ei tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Jaa 14
Ei 1
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas) ja 1 ei-ääni (Ingervo). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Haapalainen	Jaa
Hakala	Jaa
Helvola	Jaa
Hynninen	Jaa
Ingervo	Ei
Karhu	Jaa
Liutu	Jaa
Luukkanen	Jaa
Nieminen	Jaa
Pajunen	Jaa
Piitulainen	Jaa
Puikkonen	Jaa
Toivonen	Jaa
Uistola	Jaa
Vähäkangas	Jaa

Äänestys 3

Jaa tarkoittaa: jäsen Vähäkankaan muutosesitys

Ei tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Jaa 14
Ei 1
Tyhjä 0
Poissa 0

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Haapalainen	Jaa
Hakala	Jaa
Helvola	Jaa
Hynninen	Jaa
Ingervo	Ei
Karhu	Jaa
Liutu	Jaa
Luukkanen	Jaa
Nieminen	Jaa
Pajunen	Jaa
Piitulainen	Jaa
Puikkonen	Jaa
Toivonen	Jaa
Uistola	Jaa
Vähäkangas	Jaa

Äänestys 4

Jaa tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Ei tarkoittaa: jäsen Karhun muutosesitys

Jaa 2
Ei 13
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Pajunen, Nieminen) ja 13 ei-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Ingervo, Karhu, Liutu, Luukkanen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Haapalainen	Ei
Hakala	Ei
Helvola	Ei
Hynninen	Ei
Ingervo	Ei
Karhu	Ei
Liutu	Ei
Luukkanen	Ei
Nieminen	Jaa
Pajunen	Jaa
Piitulainen	Ei
Puikkonen	Ei
Toivonen	Ei
Uistola	Ei
Vähäkangas	Ei

Äänestys 5

Jaa tarkoittaa: apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitys

Ei tarkoittaa: varapuheenjohtaja Liutun muutosesitys

Jaa 1
Ei 13
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Helvola) ja 13 ei-ääntä (Haapalainen, Hakala, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas) yhden jäsenen äänestäessä tyhjää (Ingervo). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi.

Kaikki äänet (14)

Jäsen	Ääni
Haapalainen	Ei
Hakala	Ei
Helvola	Jaa
Hynninen	Ei
Karhu	Ei
Liutu	Ei
Luukkanen	Ei
Nieminen	Ei
Pajunen	Ei
Piitulainen	Ei
Puikkonen	Ei
Toivonen	Ei
Uistola	Ei
Vähäkangas	Ei

Asiakirjan teksti

Perustelut

1. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouskasvu on jatkunut heikkona. Talous supistui 0,1 % vuonna 2024. Talouden ennustetaan kasvavan 1,3 % tänä vuonna, mutta ennusteet ovat osoittautuneet useampana vuonna liian optimistisiksi. Korkea korkotaso on vähentänyt investointeja, asuntojen kysyntää ja leikannut yksityistä kulutusta. Myös lomautukset ja kasvanut työttömyys vaikuttavat kuluttajien luottamukseen ja kotimaiseen kysyntään. Niin inflaatio kuin korkotasokin ovat laskeneet, mutta jos tullit jäävät korkealle tasolle ja niihin vastataan vastatulleilla, on riskinä talouskehityksen jääminen ennusteesta. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaisi kuitenkin 0,9 % tänä vuonna ja 1,2 % ensi vuonna. Euroalueen inflaation ennustetaan olevan 2,1 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026. 3kk euriborin ennustetaan pysyttelevän nykytasolla tai laskevan hieman. Erityisesti asuntorakentaminen on ollut kuluttajien heikon kysynnän vuoksi lähes pysähdyksissä. Suomen investointien ennakoidaan kuitenkin kehittyvän positiivisesti lähivuosina vähintään energiasiirtymän ja puolustuksen osalta. Tilastokeskuksen tilastossa työttömiä oli vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä noin 38 000 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,8 % tälle vuodelle. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisten määrä laskee vielä vuonna 2025, mutta kääntyy sitten nousuun. Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan nousevan vielä vuonna 2026. Kuntakentässä vallitsee merkittävä tulojen ja menojen epätasapaino, joka edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä supistui jättäen kunnille aiempaa vähemmän mahdollisuuksia menosopeutukseen, mikä nostaa painetta veronkorotuksille. Suurissa ja kasvavissa kunnissa on runsaasti investointitarpeita, kun taas pienenevien lapsi-ikäluokkien kunnissa haasteena on sopeuttaa toimintaa vastaamaan vähenevää palvelutarvetta. Työvoiman saatavuusongelmat, kaupungistuminen ja syntyvyyden pieneneminen edellyttävät uusia palveluiden järjestämistapoja niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin. Kuntien toiminnan ja investointien rahavirta oli noin 0,5 mrd. euroa negatiivinen vuonna 2024. Tälle vuodelle kuntakentän rahavirran arvioidaan olevan 1,6 mrd. euroa negatiivinen. Talouspaineita lisäävät muun muassa kevään 2025 palkkaratkaisu, palveluverkon sopeutuspaineet, kasvaneet rahoitusvastuut työttömyydenhoidossa, kasvukeskusten investointipaineet ja sote-kiinteistöjen lain mukaisen vuokraajan päättyminen. Kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos on keskimäärin 3,3 prosenttia vuodessa vuosina 2026–2029. Kuntien suurimman kuluerän muodostavat henkilöstökustannukset. Kuntatyönantajien henkilöstösäästökyselyn mukaan kunnat ja kuntayhtymät pyrkivät sopeuttamaan kuluvana vuonna henkilöstömenojaan. Kuntien tulokehitys on vaimeaa johtuen erityisesti yhteisöveron matalasta tuotosta, mutta myös työttömyyden vähentämästä kunnallisverosta. Valtionosuuksiin on tehty useita leikkauksia mm. OKM:n osalta sekä liikuntapaikkarakentamiseen ja kulttuuritiloihin. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus puolestaan kasvaa johtuen mm. asukasluvun ja muiden laskentatekijöiden muutoksista ja indeksikorotuksen tarkistuksesta. Sote-kiinteistöjen vuokrasopimusten mahdollinen päättyminen vuodesta 2026 alkaen vähentää kuntien vuokratuloja ja tiloja voi jäädä tyhjilleen. Tämän vuoksi soteuudistuksen omaisuusjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin kohdennetaan 150 milj. euroa valtion korvauksia vuosille 2027–2029. Korvauksesta huolimatta kunnille uhkaa jäädä merkittäviä menoja. 2. Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027–2029 Taloussuunnitelman 2026–2029 keskeisenä lähtökohtana on valmisteilla oleva kaupungin strategia 2026–2029, kaupungin menojen ja tulojen rakennetarkastelu sekä valtuustosopimus, jossa sitoudutaan kaupungin talouden tasapainottamiseen valtuustokauden aikana. Taantuma on vaikuttanut Vantaan talouteen hyvin voimakkaasti. Asuntorakentamisen seisahtuminen on nostanut rakentamisalan työttömyyttä ja heikko ostovoiman kehitys palvelusektorin työttömyyttä. Lentokenttäalue kärsii Venäjän ylilentokiellon vaikutuksista. Vantaan työttömyysluvut ovat uusissa ennätyslukemissa ja pitkäaikaistyöttömien määrä on jäämässä huomattavasti koronaa edeltävää aikaa korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun ja yritysten heikon tuloskunnon takia Vantaan verotulokehitys on ollut erittäin heikolla tasolla. Toteutuessaan paremmat suhdannenäkymät parantavat Vantaan tilannetta, mutta viiveellä. Vuoden 2025 väestönkasvuksi ennakoidaan voimassa olevassa väestöennusteessa yli 4 600 henkeä eli 1,8 prosenttia. Vantaan väestönkasvu on alkuvuoden 2025 aikana kuitenkin hidastunut selvästi. Kaupunginhallituksen kehyspäätöksen (KH 2.6.2025) jälkeen on noussut esille seuraavat määrärahamuutostarpeet: rakentamislain muutokseen liittyvän Ryhti-hankkeen päättyminen, vuoden 2026 luontofoorumin järjestäminen, kolme määräaikaista uutta vakanssia, uudet vuokrakohteet sekä keittiövuokratuottojen kasvu. Tonttikysyntä on yhä jatkuvan asuntomarkkinoiden huonon tilanteen vuoksi vähäistä, mikä luo epävarmuutta maanmyyntivoittoihin. Vuokratuloihin tuo epävarmuutta mahdollisuus myydä vuokratut kiinteistöt. Talousarviossa 2026 toimialan tuloiksi on asetettu 319 milj. euroa ja menoiksi 289,4 milj. euroa, jättäen toimintakatteeksi 29,7 milj. euroa. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelmassa kaupunkiympäristön toimialalle asetettiin talousarviokehyksessä 8 miljoonan euron sopeuttamistavoite vuodelle 2026 ja 10 miljoonan euron tavoite vuosille 2027 ja 2028. Toimialan talousarvioesityksessä on huomioitu tavoitteen edellyttämät sopeutustoimet ja niiden eurovaikutukset. Palkkaratkaisun yleiskorotukset ja paikallisesti sovittavien erien määrärahavaraukset ovat kehysvaiheessa keskitetty kaupunkistrategian ja johdon toimialalle. Toimialan ja palvelualueiden toiminnankuvauksissa on yksityiskohtaisemmin selvitetty mm. keskeisiä tavoitteita, strategian pohjana olevia toimintaympäristön muutoksia, palvelustrategiaa ja -tuotantoa sekä muita taloussuunnitteluun ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. 3. Sitovat tavoitteet ja toimialan tuloskortti Valtuustokauden strategiaa toteutetaan vuosittain valtuustotasoisten sitovien tavoitteiden sekä toimialojen tavoitteiden ja tuloskorttien kautta. Sitovat tavoitteet ovat valtuustossa hyväksyttäviä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, jotka edistävät valtuustokauden strategisten päämäärien toteutumista. Ehdotukset vuoden 2026 toimialan tuloskortiksi ja sitoviksi tavoitteiksi esitetään talousarvion 2026 yhteydessä kaupunginvaltuustolle. Lautakunnalle hyväksyttäväksi esitetään toimialan tuloskortti, joka perustuu kaupunkitasoisten sitovien tavoitteiden ehdotukseen. 4. Henkilöstösuunnitelma 2026–2029 Toimialan henkilöstösuunnitelma on osa strategisen suunnittelun kokonaisuutta. Toimialan tavoitteena on toteuttaa Vantaan kaupungin strategiaa käytännön tasolla ennakoimalla, suunnittelemalla ja toimeenpanemalla muutokset resurssiviisaasti ja tehokkaasti. Ennakoivan suunnittelun myötä avautuvien vakanssien toimenkuva voidaan muokata toimialan tarpeita palvelevaksi. Kaupungin kasvaessa myös kaupungin henkilöstömäärä kasvaa. Uusien vakanssien perustamisessa pyritään kuitenkin harkittuihin ja maltillisiin lisäyksiin. Vuodelle 2026 on tarve kahdeksalle uudelle vakanssille. Talousarvio 2026 pitää sisällään määrärahat vakinaiselle sekä tiedossa olevalle määräaikaiselle henkilöstölle. 5. Investoinnit Kehyksessä kaupungin suunniteltu bruttoinvestointitaso vuodelle 2026 oli 356,3 milj. euroa ja netto 312,8 milj. euroa. Kaupunkitilalautakunnan alaiseen toimintaan kuuluvat seuraavat talousarvion investointiosat: toimitilarakentaminen, julkinen käyttöomaisuus, kiinteä omaisuus sekä kaupunkiympäristön toimialan irtain omaisuus. Investointien talousarvio vuodelle 2026 on kehyksen mukainen julkisen käyttöomaisuuden osalta sisältäen ratikan. Toimitilainvestointien taloussuunnitelmavuosien määrärahoja on siirretty vuosien välillä kehyksen jälkeen. Kiinteän omaisuuden määrärahoja on korotettu 10,4 milj. euroa kehykseen nähden ja irtaimen omaisuuden määrärahoja 0,1 milj. euroa.

Apulaiskaupunginjohtajan esitys

Päätetään a) tehdä liitteen 1 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2026–2029 käyttötalouden osalta, b) tehdä liitteiden 2 ja 3 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2026–2029 investointien osalta, c) tehdä liitteen 1 mukainen esitys vuoden 2026 kaupunkiympäristön toimialan tuloskortiksi ja sitoviksi tavoitteiksi kaupunkitilalautakunnan osalta, ja d) merkitä tiedoksi liitteen 4 mukainen henkilöstösuunnitelma 2026–2029.

Käsittely

Asian käsittelyn aikana apulaiskaupunginjohtaja muutti esitystään seuraavilla tavoilla: Talousarvion liitteenä olevan toimitilainvestointiohjelman taulukon lukuohje siirretään taulukon loppuun ja lukuohje muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Lukuohje: Vihreillä soluilla on merkitty hankkeiden tavoitteelliset toteutusvuodet tarveselvitysvaiheesta kohteen valmistumiseen. Vuosibudjeteissa ainoastaan kaupungin omat investoinnit.” Kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2026 tuloskortin tavoite ”Vähennämme kasvihuonekaasujen määrää hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi” muutetaan kuulumaan seuraavasti (muutokset kursiivilla): ”Vähennämme kasvihuonekaasupäästöjen määrää hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi”. Merkittiin, että puheenjohtaja keskeytti tämän asiakohdan käsittelyn klo 20.11 ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Asian käsittelyä jatkettiin klo 21.17. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan puheenjohtaja Mari Hynninen esitti, että talousarvion liitteessä 4 esitettyihin säästötoimenpiteisiin lisätään seuraavat toimenpiteet:  Purkukustannuksia vähennetään 2 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien, säästö 2 000 000 euroa.  Loput kaupungin yhteisen toimitalon suunnittelu- ja rakennuttajakonsulttimäärärahat, säästö 300 000 euroa.  Luontofoorumin määräraha, säästö 100 000 euroa.  Ylityökielto toimialalle (lukuun ottamatta auraushenkilökuntaa), säästö 300 000 euroa.  Kaikkien paperisten painotuotteiden, painatusten ja ilmoitusten ostamisesta luopuminen, säästö 150 000 euroa.  Oman auton käyttöoikeuksien rajoittaminen, säästö 120 000 euroa.  Vuonna 2026 ei perusteta yhtään uutta vakanssia, vaan vuodelle 2026 saadut vakanssit järjestellään vapautumista vakansseista, lukuun ottamatta ratikan kolmea uutta vakanssia, säästö 188 000 euroa.  Virheellisesti pysäköityjen ajoneuvosiirtojen maksu korotetaan vastaamaan aiheutuvia kuluja, tulolisäys 50 000 euroa. Puheenjohtajan muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Emmi Pajunen esitti kaupunkitilalautakunnan jäsen Teija Toivosen ja varajäsen Sami Niemisen kannattamana, että säästötoimenpiteisiin lisätään yksityistieavustusten lopettaminen, säästö 60 000 euroa. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat jäsen Pajusen muutosesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Ingervo, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Toivonen) ja 9 ei-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Karhu, Liutu, Puikkonen, Uistola, Vähäkangas). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan varapuheenjohtaja Topi Liutu esitti kaupunkitilalautakunnan jäsen Marja Uistolan kannattamana, että säästötoimenpiteisiin lisätään seuraava toimenpide: ”Kaupunkiympäristön toimialan henkilökuntaa vähennetään 5 % mm. eläköitymisten kautta taloussuunnitelmakauden aikana, arvioitu säästö 450 000 euroa vuosittain. Säästötoimenpiteen ehtona on, että henkilökunnan vähentämisestä tehdään kaupunkitasoinen linjaus.” Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Liutun muutosesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas) ja 1 ei-ääni (Ingervo). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Jussi Vähäkangas esitti kaupunkitilalautakunnan jäsen Tomi Puikkosen kannattamana, että säästötoimenpiteisiin lisätään seuraava toimenpide: ”Vuonna 2026 vähennetään määräaikaisten palkkaamista paitsi kesätyöntekijöitä (mm. viherkunnossapitoon) ja tekniikan huippuja, ellei saada vähintään osin ulkopuolista rahoitusta. Toimenpide ei koske vanhempainvapaa- ja virkavapaasijaisia. Arvioitu säästö 600 000 euroa.” Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat jäsen Vähäkankaan muutosesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas) ja 1 ei-ääni (Ingervo). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Suvi Karhu esitti kaupunkitilalautakunnan jäsen Marja Uistolan kannattamana, että säästötoimenpiteistä poistetaan kadunvarsipysäköinnin ilmaisesta ensimmäisestä tunnista luopuminen. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat jäsen Karhun muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Pajunen, Nieminen) ja 13 ei-ääntä (Haapalainen, Hakala, Helvola, Hynninen, Ingervo, Karhu, Liutu, Luukkanen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Sirkku Ingervo esitti, että säästötoimenpiteistä poistetaan ”Tikkurilan osaamiskampus 2026 alkaen”, säästö 100 000 euroa, ja hulevesimaksulla saatavaksi lisätuloksi muutetaan 3,295 miljoonaa euroa. Muutosesitys raukesi kannattamattomana. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan varapuheenjohtaja Topi Liutu esitti kaupunkitilalautakunnan jäsen Marja Uistolan kannattamana, että säästötoimenpiteistä poistetaan hulevesimaksu, lisätulo 5 miljoonaa euroa, ja se korvataan uudella rivillä ”Uudistusohjelma”, säästö 3,295 miljoona euroa. Päätökseen lisätään seuraava uusi päätöskohta: e) toimiala käynnistää talouden tasapainottamiseksi kaupunginhallituksen määrittämän kehysehdotuksen mukaisen ja valtuustosopimusta noudattavan toimialan uudistusohjelman. Uudistusohjelman tavoitteena on löytää yhdessä henkilöstön kanssa sekä mahdollisia tulojen lisäyksiä että säästökohteita. Ohjelma tulee hyväksyä toimialan lautakunnissa. Uudistusohjelmaa seurataan ja päivitetään valtuustokauden aikana. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat apulaiskaupunginjohtajan pohjaesitystä, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Liutun muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Helvola) ja 13 ei-ääntä (Haapalainen, Hakala, Hynninen, Karhu, Liutu, Luukkanen, Nieminen, Pajunen, Piitulainen, Puikkonen, Toivonen, Uistola, Vähäkangas) yhden jäsenen äänestäessä tyhjää (Ingervo). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hyväksytyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan jäsen Emmi Pajunen esitti, että kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2026 tuloskortin tavoitteen ”Kehitämme kaupunkikeskuksia niiden turvallisuutta ja elinvoimaa edistäen” mittareiksi lisätään tarkasteltavien alueiden koulutustasoa, työllisyyttä ja tulotasoa kuvaavat mittarit. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan puheenjohtaja Mari Hynninen esitti, että talousarvion sivun 11 neljännen kappaleen toinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti (lisäykset kursiivilla ja poistettavat kohdat hakasulkeissa): ”Pyöräilyä edistetään rakentamalla pyöräilyn laatukäytäviä sekä kehittämällä pyöräpysäköintiä ja kaupunkipyöräjärjestelmää [seudullisena yhteistyönä ja budjetin sallimissa rajoissa] seudullisessa yhteistyössä. Kaupunkipyöräjärjestelmän toteutus perustuu budjetin ja seudullisen yhteistyön mahdollisuuksiin, ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.” Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunkitilalautakunta 17.9.2025 § 5

Apulaiskaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) tehdä liitteen 1 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2026–2029 käyttötalouden osalta, b) tehdä liitteiden 2 ja 3 mukainen taloussuunnitelmaesitys 2026–2029 investointien osalta, c) tehdä liitteen 1 mukainen esitys vuoden 2026 kaupunkiympäristön toimialan tuloskortiksi ja sitoviksi tavoitteiksi kaupunkitilalautakunnan osalta, ja d) merkitä tiedoksi liitteen 4 mukainen henkilöstösuunnitelma 2026–2029 Käsittely: Asian käsittelyn aikana kaupunkitilalautakunnan varapuheenjohtaja Topi Liutu esitti kaupunkitilalautakunnan jäsenten Pasi Hakalan ja Marja Uistolan kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät jaa, ja he, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Liutun palautusesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Haapalainen T, Hynninen, Ingervo, Luukkanen, Piitulainen, Toivonen) ja 9 ei-ääntä (Haapalainen R, Hakala, Karhu, Liutu, Pajunen, Puikkonen, Uistola, Viilo, Vähäkangas). Puheenjohtaja totesi palautusesityksen tulleen hyväksytyksi. Päätös: Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkitilalautakunta päätti 17.9.2025 § 5 palauttaa talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027– 2029 uudelleen valmisteltavaksi. Uudelleen valmistelun aikana toimitilainvestointien investointiohjelmaa (liite 2) on täydennetty siten, että investointiohjelmaan on lisätty lukuohje. Vastaavasti kunnallistekniikan investointiohjelmaa (liite 3) on täydennetty siten, että investointiohjelmaan on merkitty selkeämmin Vantaan ratikkahankkeeseen liittyvät hankkeet. Talousarvioesitykseen ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia, vaan esitys on sisällöllisesti yhtenevä kaupunkitilalautakunnan käsiteltäväksi 17.9.2025 valmistellun esityksen kanssa.

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)