Elinvoima- ja työllisyysohjelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus 22.6.2026 § 10

Vs. kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Vantaan kaupungin Elinvoima- ja työllisyysohjelma vuosille 2026–2029, b) todeta, että strategisen ohjelman väliarviointi tehdään osana strategian väliarviointia ja ohjelman toteutumisesta raportoidaan valtuustolle vuosittain, ja c) todeta, että strategiset ohjelmat ohjaavat osaltaan strategisten vuositavoitteiden eli sitovien tavoitteiden asetantaa. d) valtuuttaa ohjelmajohtaja tekemään elinvoima- ja työllisyysohjelmaan vähäisiä teknisiä korjauksia tarvittaessa. Käsittely: Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Mika Niikko esitti liitteenä olevaan elinvoima- ja työllisyysohjelmaan seuraavat muutosehdotukset: Liitteen kohta 3.2 Muutoksen menestystekijät (sivut 8–9) Täydennetään kohdassa "Toimimme systeemisesti yhteistyössä" olevaa tekstiä seuraavasti: Nykyinen teksti: "Yhteiset tavoitteet ohjaavat toimialojen, konserniyhtiöiden ja kumppaneiden yhteistyötä, joka korvaa siilomaisen tekemisen. Näin rakennamme voittavia tiimejä." muutetaan muotoon: "Yhteiset tavoitteet ohjaavat toimialojen, konserniyhtiöiden ja kumppaneiden yhteistyötä, joka korvaa siilomaisen tekemisen. Näin rakennamme voittavia tiimejä. Poikkihallinnollisille tavoitteille määritellään selkeät vastuut, seuranta ja raportointikäytännöt osana ohjelman toimeenpanoa." Liitteen kohta 4.1 Tavoite 1: Työllisyys nousee ja työttömyys laskee (sivu 12) Täydennetään nykyistä tekstiä seuraavasti: Nykyinen teksti: "Työllisyys nousee päätöksenteon läpileikkaavaksi teemaksi. Kaupunkikonsernin päätöksenteossa ja toiminnan ohjauksessa arvioidaan systemaattisesti vaikutuksia työllisyyteen ja elinvoimaan." Muutetaan muotoon: "Työllisyys nousee päätöksenteon läpileikkaavaksi teemaksi. Kaupunkikonsernin päätöksenteossa ja toiminnan ohjauksessa arvioidaan systemaattisesti vaikutuksia työllisyyteen ja elinvoimaan. Merkittävissä päätöksissä vaikutukset työllisyyteen, elinvoimaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin talouteen arvioidaan kirjallisesti osana päätösvalmistelua." Liitteen kohta 4.2 Tavoite 2: Investoinnit kiihdyttävät Vantaan elinvoimaa (sivu 16) Täydennetään nykyistä tekstiä: "Investointien volyymi yksin ei ratkaise, vaan niiden kyky synnyttää monipuolisia työpaikkoja, kytkeytyä paikalliseen työvoimaan ja vahvistaa kaupungin pitkän aikavälin kehitystä." seuraavasti: "Investointien volyymi yksin ei ratkaise, vaan niiden kyky synnyttää monipuolisia työpaikkoja, kytkeytyä paikalliseen työvoimaan ja vahvistaa kaupungin pitkän aikavälin kehitystä. Investointien arvioinnissa painotetaan erityisesti työllisyysvaikutuksia, kunnallisveropohjan vahvistumista sekä investointien kytkeytymistä paikalliseen työvoimaan ja yritysverkostoihin." Jäsen Niikon tekemät muutosehdotukset raukesivat kannattamattomina. Päätös: Hyväksyttiin vs. kaupunginjohtajan esitys. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Mika Niikko jätti asiaan seuraavan pöytäkirjalausuman: ” Perussuomalaiset pitävät ohjelman tavoitteita kannatettavina, mutta katsovat sen jäävän monilta osin liian yleiselle tasolle suhteessa Vantaan vakaviin työllisyys- ja elinvoimahaasteisiin. Ohjelma sisältää runsaasti kirjauksia toimintakulttuurista, prosesseista, yhteistyöstä ja kaupunkikokemuksesta, mutta huomattavasti vähemmän konkreettisia keinoja uusien yksityisen sektorin työpaikkojen synnyttämiseksi. Työllisyyttä ei paranneta ensisijaisesti hallinnollisilla rakenteilla vaan yritysten kasvun, investointien ja työpaikkojen lisääntymisen kautta. Perussuomalaiset korostavat, että investointien arvioinnissa tulee painottaa erityisesti niiden työllisyysvaikutuksia, kunnallisveropohjan vahvistumista sekä kytkeytymistä paikalliseen työvoimaan. Kaupungin rajallisia maa-alueita ja resursseja tulee ensisijaisesti kohdentaa hankkeisiin, jotka luovat merkittävästi uusia työpaikkoja ja vahvistavat Vantaan taloudellista perustaa. Lisäksi ohjelmassa tunnistetaan oikein siiloutumisen, osaoptimoinnin ja hajanaisen johtamisen ongelmat, mutta niiden ratkaiseminen jää liian avoimeksi. Ohjelman onnistuminen edellyttää nykyistä selkeämpää vastuunjakoa, vaikutusten arviointia ja tavoitteiden seurantaa. Vantaan elinvoima rakentuu viime kädessä työstä, osaamisesta, turvallisesta arjesta ja yritysten menestymisestä. Näiden tulee olla myös ohjelman toimeenpanon tärkeimmät painopisteet. ” Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Jorma Hentilä jätti asiaan seuraavan pöytäkirjalausuman: ” Keskustan valtuustoryhmä pitää elinvoima- ja työllisyysohjelman suuntaa oikeana. Vantaa tarvitsee määrätietoisia toimia työllisyyden, koulutustason, investointien ja kaupungin vetovoiman vahvistamiseksi. Samalla toteamme, että Keskustan esittämiä konkreettisia muutosesityksiä ei ole valmistelussa ja neuvotteluissa otettu riittävästi huomioon. Ohjelma tunnistaa Vantaan ongelmat paremmin kuin se ratkaisee ne. Teksti jää monin paikoin liian yleiselle strategia- ja hallintopuheen tasolle. Keskustan mielestä ohjelman kärjeksi pitää nostaa kolme asiaa: työllisyys, koulutustaso ja yritysten toimintaedellytykset. Kaupunkikokemus, tapahtumat ja maine ovat tärkeitä, mutta ne eivät saa ohittaa perusasioita. Ensin työ, osaaminen ja turvallinen arki, sitten elämyskaupunki. Työllisyyden osalta ohjelmasta puuttuu uskottava polku työttömyysturvan kuntaosuuden eli ns. sakkomaksujen vähentämiseksi. Keskusta on esittänyt Vantaa-lisän kaltaista mallia, jossa kaupunki tulisi työnantajaa vastaan, kun tämä työllistää vantaalaisen pitkäaikaistyöttömän tai muutoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön. Tämä olisi suoraviivainen keino vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä sekä sen inhimillisiä ja julkisen talouden kustannuksia. Vantaan matala koulutustaso, kielitaidon puutteet ja kotoutumisen haasteet eivät ratkea yleisillä kirjauksilla. Keskusta on esittänyt, että työ, koulutus sekä suomen kielen ja yhteiskunnan tuntemuksen opiskelu sidotaan nykyistä tiiviimmin yhteen. Vantaalla tulisi voida pilotoida mallia, jossa osa päivästä on työtä tai koulutusta ja osa tavoitteellista kielen ja kulttuurin opiskelua. Lisäksi Vantaan tulisi selvittää erityistalousalueen tai vastaavan erityisratkaisun mahdollisuutta, jotta kotoutumispalvelut olisivat vahvempia ja osallistuminen kotoutumistoimiin nykyistä velvoittavampaa. Investointien osalta hyvä tavoite ei vielä riitä. Jos Vantaa haluaa purkaa siiloja, nopeuttaa prosesseja, kotiuttaa investointeja ja näyttäytyä yhtenäisenä kumppanina yrityksille, ohjelmassa pitää sanoa, mikä kaupungin toimintatavassa todella muuttuu. Vastuut, työkalut ja johtaminen eivät voi jäädä auki. Keskusta korostaa myös, ettei Vantaan vetovoimaa voida rakentaa vain uusien asuinalueiden, tapahtumien ja elämyskohteiden varaan. Valtaosa vantaalaisista asuu pitkälle tulevaisuuteen nykyisillä asuinalueilla. Siksi ohjelmassa tulee kuvata myös se, miten nykyisiä kaupunginosia kehitetään ja niille kertynyttä korjausvelkaa vähennetään. Lähiluonto ja kaupunkivihreä eivät saa jäädä markkinointipuheeksi, vaan niiden pitää näkyä myös kaavoitusratkaisuissa. Keskusta tukee ja pitää tärkeänä ohjelmassa tavoiteltua toimintakulttuurin muutosta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu julistamalla. Ohjelmassa pitäisi kuvata, miten muutos johdetaan, organisoidaan ja resursoidaan. Vantaan elinvoima ei synny uusista strategiasanoista. Se syntyy siitä, että nuoret saavat koulutuksen, maahan muuttaneet pääsevät töihin ja oppivat suomen kielen ja kulttuurin, yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja kaupunginosien turvallinen arki toimii sujuvasti ja viihtyisästi. Valitettavasti Vantaan vanhat valtapuolueet eivät olleet valmiita huomioimaan ohjelman laatua parantavia konkreettisia muutosesityksiä, vaan valtuustoryhmien neuvottelut olivat enemmänkin muodollisuus. Tämän vuoksi keskusta jättää tämän pöytäkirjalausuman. ”