Vastaus Jenni Alasuutarin ja Patrik Karlssonin sekä 19 muun valtuutetun aloitteeseen ”Pihkalan talosta kylätalo - ei asuntoja”

Kaupunginvaltuusto 23.2.2026 § 30

Päätös: Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunkiympäristön toimiala toteaa vastauksenaan seuraavaa: Vantaan kaupungin omistama tytäryhtiö Vivamus Kiinteistöt Oy on hakenut asemakaavan muutosta nro. 002562, Joukontie 42 ja hakijan tavoitteena on lisätä alueelle asumista. Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kaavamuutoksen hakija on yritys ja kaupungin omistajaohjaus ko. yrityksessä tapahtuu konsernipalvelujen ja konsernijaoston kautta. Kaavamuutos on kaupungin strategian mukainen, sillä se monipuolistaa Vantaan asuntotarjontaa. Lisäksi kaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimuksen myötä saatavat maanmyyntitulot tasapainottavat kaupungin taloutta. Kaava-alue sijaitsee pientalovaltaisen Rekolan kaupunginosan pohjoisreunassa. Alueella sijaitsee rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ns. Pihkalan talo, jonka nykyisin teollisuuskäytössä olevaa pihapiiriä on tavoitteena täydentää kaavamuutoksella II- ja I 2/3-kerroksisilla paritaloilla. Historiallinen Pihkalan kartanorakennus on rakennettu vuonna 1928 ja se on muutettu sittemmin toimistokäyttöön. Rakennuksessa on useita toimistohuoneita kahdessa kerroksessa. Tontille on myöhemmin rakennettu tuotanto- ja varastotilaa. Lähialueen muu rakennuskanta muodostuu eri vuosikymmenillä rakennetuista, pääosin harjakattoisista omakoti-, pari- ja rivitaloista. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että ympäristöä häiritsemättömien teollisuuslaitosten alue (TY-3) muuttuu pääosin asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) sekä osin erillispientalojen (AO) korttelialueeksi. Uusi asuntorakentaminen sijoittuu muodostuvalle AP-korttelialueelle (2060 k-m2) sekä AOkorttelialueelle (160 k-m²). Suojeltu rakennus (sr) sijaitsee AP-korttelialueella. Suojeltavan Pihkalan talon laajuus on 346 k- m². Koko korttelin aikaisempi ympäristöä häiritsemättömien teollisuuslaitosten rakennusoikeus (TY-3) oli noin 3300 k-m², ja nyt osoitettu asuinrakennusoikeus (AP ja AO) on yhteensä 2 566 k-m², ilman suojeltavaa rakennusta 2220 k-m². Kaava-alueen pinta-ala on noin 0,8 ha. Korttelitehokkuus on e= 0,32, kun mukaan lasketaan suojeltu rakennus. Aikaisempi korttelitehokkuus (TY-3) oli e= 0,4. Siten asemakaavan muutoksen myötä korttelin tehokkuus pienenee. Viitesuunnitelmassa uusia paritaloasuntoja on 18 kpl, ja viitesuunnitelmassa niiden keskipinta-ala on noin 115 huoneistoneliömetriä. Kaavamuutos mahdollistaa asuinpientalojen korttelialueella myös erillisten pientaloasuntojen toteuttamisen paritalojen sijaan. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 11.3.–9.4.2026. Tavoitteena on viedä kaavamuutosehdotus hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2026 aikana. Kaupunkiympäristön toimialan kiinteistöt ja tilat palvelualueen tehtävänä on järjestää toimitiloja kaupungin omiin palvelutarpeisiin. Toimitilajohtamisen palveluyksikkö vastaa kaupungin uusien toimitilojen, lähinnä koulujen ja päiväkotien, rakennuttamisesta palveluiden käyttöön. Kiinteistöhallinta ja asuminen palveluyksikön tilahallinta puolestaan vastaa toimitilojen vuokraamisesta kaupungin palveluille (toimialoille). Tiloja ei rakennuteta tai vuokrata, jollei niille ole kaupungin omaa toimialakäyttäjää ja siten vuokran maksajaa (sisäinen vuokra). Toimitiloja voidaan myös ostaa kaupungin tarpeisiin ja vuokrata edelleen toimialoille. Toimitilojen ostamiseen ei ole budjetoitu merkittävää rahoitusta taloussuunnitelmakaudelle 2026–2029. Kaupungin omistamia tai ulkopuolisilta toimijoilta vuokraamia tiloja voidaan vuokrata ulkopuolisille tahoille, mikäli niillä ei ole kaupungin järjestämisvastuulla olevien palveluiden käyttöä. Käytännössä tällaisia vuokrauskohteita ovat erityisesti ulkopuolisille tahoille vuokratut liiketilat, toimialojen palvelukäytöstä poistuneet tilat sekä erilaiset järjestöille vuokrattavat toimitilat. Valtuustoaloitteessa on esitetty, että kaupunki ostaisi ns. Pihkalan talon tytäryhtiöltään Vivamus Kiinteistöt Oy:ltä, jotta voitaisiin varmistaa se, että talo pysyy asukkaiden, järjestöjen ja yritysten yhteisenä tilana. Kaupungin budjettiin ei ole varattu taloussuunnitelmakaudella 2026–2029 rahoitusta uusien asukasja yhteistilojen hankintaan (pl. uudisrakentamiskohteiden tilat). Uusien tilojen tarvetta tällaiseen toimintaa ei ole ko. alueelle esitetty kaupungin palveluverkko-suunnitelmassa. Vuodesta 2026 alkaen kaupungin rakennusinvestointeja ja toimitiloihin liittyviä kustannuksia on tarkoitus karsia merkittävästi johtuen kaupungin säästöohjelmasta. Näin ollen kaupungilla ei ole määriteltyä tarvetta uusien yhteistilojen hankintaan Pihkalan talosta eikä määrärahoja sen ostamiseen. Mahdolliset muutokset määrärahoihin päätetään erikseen kaupungin taloussuunnitelman ja -arvion laadinnan yhteydessä vuosittain. Kaupunki tukee harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa luovuttamalla tiloja toimijoiden käyttöön. Vantaan kaupungille on erittäin tärkeää tukea järjestö- ja harrastustoimintaa alueellaan. Järjestöt, urheiluseurat, muut harrastajat ja asukkaat rakentavat omalla säännöllisellä toiminnallaan koko kaupungin elinvoimaa. Kaupunki tukee harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa muun muassa luovuttamalla tilojaan seurojen, järjestöjen, yhteisöjen, yritysten ja yksityishenkilöiden käyttöön. Lasten ja nuorten harrastustoiminta on etusijalla, ja tämä näkyy sekä käyttövuorojen myöntämisjärjestyksessä, että tilojen käytön maksuperusteissa. Kasvatuksen ja oppimisen toimialan muu oma toiminta ja tilojen käyttöön kiinteästi liittyvä toiminta saavat tilat käyttöönsä ennen muita. Kaupungin toimialat voivat käytössään olevien toimitilojen osalta vapauttaa käyttövuoroja muille toimijoille oman palvelutoiminnan puitteissa. Käyttövuoroja voidaan hakea koko toimikauden mittaisina vakiovuoroina kaupungilta kerran vuodessa (ajankohta riippuu tilatyypistä) ja lisäksi käyttövuoroja voi hakea myös yksittäisiin tapahtumiin, kuten liikuntaan, harrastustoimintoihin, leireihin, juhliin, kokouksiin, koulutuksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Yhteiskäytössä olevien tilojen käyttöoikeuksia haetaan Timmi-varausjärjestelmän kautta. Kaupungilla on parhaillaan käynnissä tilavarauspalvelun uudistamisprojekti, jonka yhteydessä pyritään saamaan lisää tiloja varattavaksi kaupungin ydintoiminnan ulkopuoliseen käyttöön, eli järjestöille ja kaupunkilaisille. Uudistuksen yhteydessä yhtenäistetään myös tilojen varaamiseen liittyviä käytäntöjä ja pyritään parantamaan asiakaskokemusta tilojen varaamisessa. Lisätietoja: Vantaan kaupungin tilojen vapaa-ajan käytön käyttöehdot. Yllä mainituista syistä aloitteessa esitettyjä perustavanlaatuisia muutoksia kaavan rakenteeseen ei ole tarkoituksenmukaista eikä kaupunkistrategian mukaista tehdä.

Kaupunginhallitus 8.6.2026 § 21

Kaupunkiympäristön toimialan vs. apulaiskaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) antaa Jenni Alasuutarille ja Patrik Karlssonille sekä 19 muulle valtuutetulle toimialan esityksen mukainen kaupunginhallituksen vastaus, ja b) esittää kaupunginvaltuustolle merkittäväksi kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi Päätös: Hyväksyttiin esitys.

Kaupunginvaltuusto 22.6.2026 § 30

Kaupunginhallituksen esitys: Päätetään merkitä kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi. Päätös: Päätettiin jättää asia pöydälle seuraavaan kokoukseen.