Kaupunginvaltuusto · 22.6.2026
Vuoden 2027 talousarviolaadinnan kehys
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Hyväksyttiin esitys.
Asiakirjan teksti
Perustelut
Yleinen taloudellinen tilanne Talouden ja toimintaympäristön kehittymisen ennakointi on ollut haastavaa koko 2020- luvun ajan. Merkittävä muutos aikaisempiin vuosikymmeniin on ollut geopolitiikan korostuminen aivan uudella tavalla. Koronakriisiä seurannut nopea elpyminen katkesi inflaation ja korkojen noustessa Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Toistaiseksi pienemmässä mittakaavassa toistui samankaltainen shokki alkuvuodesta 2026, kun Lähi-idässä puhkesi uusi sota, joka vaikutti energian ja muiden raaka-aineiden saatavuuteen. Tämä nostaa jälleen inflaatiota ja korkopaineita samalla kun talouskasvu on heikkoa. Vuonna 2026 talouden näkymiä leimaa edelleen poikkeuksellisen suuri epävarmuus. Yhdysvaltojen kauppapolitiikan kiristyminen ja tullien laajentuminen ovat lisänneet epävakautta globaalissa kaupassa, ja kauppajännitteet erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ovat voimistuneet. Samanaikaisesti maailmantalouden kasvu hidastuu, ja IMF ennustaa sen olevan noin 3,1 prosenttia vuonna 2026, mikä jää pitkän aikavälin keskiarvon alle. Suomen talouden näkymät ovat edelleen heikot, vaikka käänne parempaan on tapahtunut vuoden 2025 lopulla. Tuoreimmissa VM:n ennusteissa talous kasvaa vuonna 2026 noin 0,6 prosenttia, ja kasvu jää selvästi potentiaalista hitaammaksi. Kasvu on hidasta, koska kotimainen kysyntä on heikkoa, rakentaminen pysyy matalalla tasolla ja kansainvälinen kysyntä on epävarmaa. Vuosille 2027 ja 2028 VM ennustaa 1,7 prosentin talouskasvua. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen haastava. Suomen Pankki ennustaa työttömyysasteen olevan vuonna 2026 noin 10 prosenttia, ja sen lasku on hidasta talouskasvun vaimeuden vuoksi. Inflaatio on hidastunut aiemmista huippuvuosista, mutta siihen kohdistuu edelleen nousupaineita erityisesti energian hintojen kautta. Suomen Pankki ennustaa inflaation olevan noin 1,9 prosenttia vuonna 2026. Euroalueella inflaatio on keväällä 2026 noussut uudelleen noin 3 prosenttiin energiahintojen nousun seurauksena. Tämä on yli EKP:n 2 prosentin inflaatiotavoitteen. Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorot noin 2 prosentin tasolla ja korostanut epävarmuuden lisääntymistä: inflaatiopaineet ovat kasvaneet samalla kun talouskasvu on hidastunut. Korkopolitiikkaa ohjaa jatkossa vahvasti energiahintojen ja geopoliittisen tilanteen kehitys. Todennäköistä onkin, että EKP tulee nostamaan kuluvan vuoden aikana korkoja. Tämä on nostanut pitkiä Euribor-korkoja markkinoilla. Kokonaisuutena toimintaympäristöä kuvaa edelleen samanaikainen hidas kasvu, kohonnut epävarmuus ja geopoliittisten riskien korostuminen. Näiden tekijöiden vuoksi talouskehitys on herkkä ulkoisille muutoksille, ja ennusteisiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Oleellista on muun muassa, miten meneillään olevat kriisit kehittyvät. Kuntatalouden tilanne heikkeni edelleen vuonna 2025. Heikentymisen taustalla on toimintakulujen voimakas kasvu sekä heikko verotulokertymä. Toimintakuluja kasvatti erityisesti TE-palveluiden siirto kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Samanaikaisesti toteutui suhdanneriski, kun Suomen talouden yleinen tilanne heikkeni voimakkaasti ja työttömyysluvut kasvoivat ennätyskorkeiksi. Valtiolta siirtynyt rahoitus ei siis riittänyt kattamaan TE-palveluiden kasvaneita kustannuksia, vaan lisäkulut jäivät kuntien katettavaksi. Yleinen heikko taloustilanne vaikuttaa myös verotuloihin, erityisesti kunnallis- ja yhteisöverokertymiin. Vuonna 2025 verotulokertymä jopa laski Vantaalla 2,8 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2025 tilinpäätösarviotietojen perusteella kuntien vuosikate heikkeni 410 milj. eurolla vuoteen 2024 verrattuna, mutta tilikauden tulos oli vielä 0,8 mrd. euroa positiivinen. Tulosta paransi kuitenkin kertaluonteiset erät ja ilman Helsingin, Espoon ja Porin tulosta kuntien tulos olisi jäänyt reiluun 100 milj. euroon. Toiminnan ja investointien rahavirta oli -0,8 mrd. euroa alijäämäinen ja kuntatalouden lainakanta kasvoi 0,8 mrd. eurolla yli 20 mrd. euroon. Kuntatalouden kuluvan vuoden tilanne on erittäin haastava. Tulokehitys on kuluvana vuonna vaimeaa, koska kunnallisverotuloarvioita laskee heikentynyt ansiokehitys sekä työllisyystilanne. Myös kuntien toimintakulut jatkavat edelleen kasvuaan. Kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos on keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa vuosina 2027–2030. Kuntatalouden suurimman kuluerän muodostavat henkilöstökustannukset ja siksi kunta-alan kustannuspaineita lisää sovitut palkkaratkaisut. Kustannuksia lisää myös erityisesti työttömyysetuuksien kasvaneet rahoitusvastuut. Selvää on, etteivät kuntatalouden tulot riitä kuntatalouden kasvaviin menopaineisiin. Iranin sodan vaikutukset näkyvät jo nyt kasvaneina korkokustannuksina, mutta vaikutukset sodan pitkittyessä voivat olla paljon laajemmat. Investointipaineet ovat suuret kasvavissa kunnissa, kuten Vantaalla ja ne kohdistuvat suurelta osin perusinfrastruktuuriin. Vuosikate ei näin ollen tule riittämään kuntien nettoinvestointeihin ja Valtiovarainministeriön painelaskelmien mukaan toiminnan, ja investointien rahavirta heikkenee kaikissa kuntakokoryhmissä vuonna 2027. Suurissa ja kasvavissa kunnissa on runsaasti investointitarpeita, kun taas pienenevien lapsi- ja nuorisoikäluokkien kunnissa haasteena on sopeuttaa palveluverkkoa ja toimintaa vastaamaan vähenevää palvelutarvetta. Eriytymiskehitys näkyy kuntien taloustilanteissa sekä kuntien edellytyksissä järjestää lakisääteisiä palveluita. Kuntatalouden merkittävä tulojen ja menojen epätasapaino edellyttää talouden tasapainottamistoimien jatkamista ja pitkäjänteisiä sopeutustoimia. Valtion hallitusohjelmassa tavoiteltiin kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, mutta hallituspuolueet eivät päässeet asiasta sopuun. Esitetty uudistus olisi ollut Vantaan kaupungin kannalta positiivinen ja olisi kasvattanut kaupungin valtionosuustuloja. Kuntien normien keventämistä ja tehtävien tarkastelua on jatkettu ja sen tarkoitus on ollut parantaa kuntien toimintaedellytyksiä sääntelyä purkamalla. Normien purun myötä kuntien valtionosuuksia vähennettiin noin 22 milj. eurolla, mutta toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen ei pystytä arvioimaan. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus vuonna 2027 on noin 45 milj. euroa suurempi kuin kevään 2025 valtiontalouden kehyspäätöksessä, mutta noin 28 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2026 valtion talousarviossa. Valtionosuuksia vähentää erityisesti perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden kasvu vuonna 2025, joka huomioidaan kahden vuoden viiveellä ja vähentää valtionosuuksia vuonna 2027 noin 120 milj. eurolla. Vuoden 2027 indeksikorotus 3,5 prosenttia lisää valtionosuuksia noin 116 milj. eurolla, mutta jo aiemmin päätetty 1 prosenttiyksikön indeksijarru vähentää valtionosuuksia. Indeksijarru nostettiin lisäksi 2,8 prosenttiyksikköön, jolloin indeksikorotukseen kohdistuva vähennys on yhteensä noin 94 milj. euroa. Myös valtion sopeuttamistoimena väliaikaiseksi tarkoitettu kevään 2025 kehysriihen päätös 75 milj. euron valtionosuusleikkauksesta säädettiin pysyväksi. Uusina toimenpiteinä valtionosuutta lisää kototutumispalveluiden uudistus, jonka tavoitteena on tehostaa järjestelmää. Uudistuksen seurauksena kotoutumiskoulutuksen rahoitus 25 milj. euroa siirrettiin kuntien valtionosuuksiin. Uudistuksen tavoitteena on saada 15 milj. euron säästö valtiotalouteen, mikä toteutuu osittain syksyn 2025 budjettiriihessä päätetyllä toimenpiteellä leikata kunnille ja hyvinvointialueille kotoutumisen edistämisestä maksettavien laskennallisten korvausten määrärahoja 30 milj. eurolla vuonna 2027. Työvoimaviranomaisen tulee järjestää kotoutuja-asiakkaalle kielitaitoa edistävä palvelu takuuajan puitteissa, josta kunnille arvioidaan tulevan noin 10 milj. euron lisäkustannus. Työvoimaviranomaiselle on mahdollistettu kolmannen sektorin tuottaman toiminnan tukeminen, jolla pyritään edistämään eritysesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Uudistuksen myötä valtionosuuksia lisättiin noin 13 milj. eurolla vuodesta 2027 lähtien. Hallitus on päättänyt aiemmin kotihoidon tuen ns. Norjan mallin käyttöönotosta, jonka arvioidaan lisäävän varhaiskasvatuksen kysyntää. Muutos tulee voimaan 1.1.2027 alkaen. Muutoksen vaikutusta on arvioitu uudelleen ja tämän vuoksi valtionosuuksia lisätään hieman vuodelle 2027, mutta enemmän vuosille 2028–2030. Valtionosuutta kasvattavat myös vuoden 2026 valtion talousarviossa päätetyt muutokset, joista merkittävimpiä ovat vuoden 2026 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen muuttuminen noin 59 milj. euroa sekä kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos noin 5 milj. euroa. Myös vuoden 2027 arvio valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta lisää kuntien valtionosuutta noin 22 milj. eurolla. Vuosien 2025–2027 valtionosuuden tasoa laskevat sote-uudistukseen liittyvät tarkistukset, eli vuoden 2024 valtionosuuslisäyksen (192 milj. euroa) takaisinperintä sekä sote-siirtolaskelman tarkistus (kunnille -501 milj. euroa). Nämä määräaikaiset valtionosuusvähennykset poistuvat kuntien valtionosuuksista vuonna 2028. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät valtionosuudet kunnille ja kuntayhtymille kasvavat indeksikorotuksen, 3,5 prosenttia, myötä arviolta 33,3 milj. eurolla. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen vuoden 2027 indeksikorotuksesta, 2,4 prosenttia, kohdistuu kunnille ja kuntayhtymille arviolta 17,5 milj. euroa. Valmistavan opetuksen menoihin kohdentuu oppilasmäärän aiemman kasvun vuoksi 13 milj. euron lisäys vuonna 2027. Pääosin valtionavustuksilla haettavaksi valtio on myöntämässä yli 25-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille kohdennettavaan ns. osaamissetelin käyttöönottoon 20 milj. euroa. Lisäksi nuorisotyöttömyyttä pyritään ehkäisemään pilottihankkeella korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa, johon on varattu 15 milj. euroa pilottiin osallistuville kunnille. Myös aiemmin päätettyä nuorten työllistymisseteliä vahvistetaan 20 milj. eurolla. Toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa koulutustarjontaa pyritään kannustimilla suuntaamaan paremmin työelämän ja väestön osaamistarpeiden mukaisesti. Englanninkielisen lukio-opetuksen tarjontaa vahvistetaan ja englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen mahdollistetaan syksystä 2028 alkaen. Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa otettiin käyttöön lukukausimaksut EU/ ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille 1.8.2026 lukien, minkä vuoksi koulutuksen järjestäjille myönnettävää rahoitusta pienennetään 18 milj. eurolla vuodesta 2027 lukien. Liikuntatoimen ja nuorisotyön rahoitusta vähennetään 1 milj. euroa vuonna 2027, jonka mahdolliset vaikutukset kuntiin tarkentuvat jatkovalmistelussa. MAL-sopimuksissa valtio sitoutuu kaupunkiseutujen saavutettavuutta ja kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin noin 570 milj. euron rahoituksella. Näitä ovat muun muassa kaupunkiseutujen raide- ja kaupunkiraitiotiehankkeet. Valtio tukee asuntotuotantoa erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainavaltuudet laskevat vuoden 2026 tasosta reilusti yli puolet eli 500 milj. euroon vuonna 2027. Verotulomenetysten korvaukset ovat vuonna 2027 yhteensä noin 615 milj. euroa ja nousevat noin 771 milj. euroon vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on antanut esityksen hankintalain uudistamisesta eduskunnalle. Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen tehokkuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä vahvistamalla kilpailua ja kehittämällä hankintojen johtamista. Tavoitteena on avata erityisesti tukipalvelujen hankintoja laajemmalle kilpailulle. Esityksen vaikutukset kuntatalouteen ovat moninaisia. Valtion arvion mukaan sidosyksiköihin liittyvien muutosten kertaluonteiset kustannukset olisivat noin 410 milj. euroa ja kilpailun lisääntymisestä saatavat säästöt 37–74 milj. euroa vuodessa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Vaikutukset vaihtelevat merkittävästi kuntien koon, sijainnin ja palvelurakenteen mukaan. Kiinteistöveron arvostamisuudistusta on määrä jatkaa niin, että uudistus on kohtuullinen kiinteistöjen omistajille. Uudistuksen tarkoitus on saattaa rakennusten ja maapohjien verotusarvot vastaamaan paremmin niiden käypiä arvoja. Hallitus on myös kehysriihessä 2026 päättänyt jatkaa uuden alueellisen matkailijaveron lainvalmistelua. Vuoden 2027 talousarvion kehys Taloussuunnitelman 2027–2030 keskeisenä lähtökohtana ovat tammikuussa 2026 hyväksytty kaupungin strategia 2026–2029, kaupungin menojen ja tulojen rakennetarkastelu sekä valmisteltavana oleva talousohjelma. Yleinen pitkäkestoinen talouden taantuma on vaikuttanut Vantaan talouteen hyvin voimakkaasti. Asuntorakentaminen on edelleen lähes seisahduksissa ja työttömyysluvut ennätyksellisen korkealla. Ainoastaan koronan alkuaikoina työttömyysluvut olivat hetkellisesti korkeammat kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Vantaan asukkaista 19 800 on työttömänä maaliskuussa 2026. Pitkäaikaistyöttömyys on muutamia poikkeuskuukausia lukuun ottamatta kasvanut vuoden 2023 lokakuusta lähtien. Myös nuorisotyöttömyys on Vantaalla viime vuosina kasvanut. Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan Uudenmaan työttömyystilanne tulee jatkumaan heikkona. Ministeriö arvioi, että Uudellamaalla työttömien työnhakijoiden määrä tulee kasvamaan kaikista pisimpään, vuoteen 2027 saakka. Työttömyyden kasvu on vaikuttanut erityisesti kunnallisverotuloihin ja verotuloennusteet ovatkin laskeneet jo lähes kolme vuotta. Talouden paremmat suhdannenäkymät toteutuessaan vaikuttavat kuntatalouteen positiivisesti, mutta viiveellä. Talousarviolaadinnan kehys perustuu valtiovarainministeriön kevään 2026 taloudellisessa katsauksessa ja julkisen talouden suunnitelmassa esitettyihin talouden kasvuarvioihin. Vuoden 2026 väestönkasvuksi ennakoidaan voimassa olevassa väestöennusteessa yli 3 200 henkeä eli 1,3 prosenttia. Vantaan väestömäärä on alkuvuonna 2026 jopa vähentynyt, mikä johtuu Suomen ja Viron välisestä väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta, jonka mukaan Viron kansalaisilla voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan. Väestönkasvu on näyttänyt myös hidastumisen merkkejä jo vuonna 2025, jolloin Vantaan väestönkasvu oli vain 0,8 prosenttia. Väestöennuste päivittyy kesän 2025 aikana. Ennusteet päivitetään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen, kuten myös valtion budjettiriihen ja talousarvioesityksen tarkentuneet vaikutukset. Kaupungissa on käynnissä laaja talouden tasapainottamistyö. Kehyksessä taloutta tasapainotetaan 32 milj. eurolla vuonna 2027, josta 10 milj. euroa on kertaluontoisia tuottoa liittyen omaisuuden myyntiin. Koko valtuustokauden 2026–2029 aikana talouden tasapainotustarve on noin 80 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeja leikataan 120 miljoonalla eurolla valtuustokauden aikana. Vuonna 2025 aloitti talous- ja strategiatoimikunta, joka linjaa talouden tasapainottamistyötä ja tarvittavien toimenpiteiden kokonaismäärää. Vuoden 2027 käyttötalouskehyksessä on huomioitu toimintamenojen osalta palvelutarpeen kasvu lakisääteisissä palveluissa. Kaupungin kasvaessa myös kaupungin henkilöstömäärä kasvaa. Uusien vakanssien perustamista kuitenkin harkitaan erityisen tarkasti ja vain pakolliset henkilöstölisäykset toteutetaan. Kehyksessä on varauduttu 62 uuteen vakanssiin perusopetuksessa, 14 vakanssiin toisella asteella (Varian työelämäopettajat) ja vain 5 vakanssiin varhaiskasvatuksessa. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla varaudutaan 20 uuteen vakanssiin Elmon uimahallin avautuessa. Kaupunkiympäristön toimialalle ei ole tulossa yhtään uutta vakanssia ja Konsernijohdon ja elinvoiman toimialan lisäys koostuu hrjärjestelmäuudistukseen liittyvistä määräaikaisista henkilöistä. Kunta-alan palkkaratkaisu on voimassa helmikuuhun 2028 saakka. Palkkaratkaisun yleiskorotukset ja paikallisesti sovittavien erien määrärahavaraukset on kehysvaiheessa keskitetty konsernijohdon ja elinvoiman toimialalle. Kehyksessä toimintakulut nousevat vuoden 2026 käyttösuunnitelmasta vuoteen 2027 noin 4 prosenttia ja toimintakate 2,1 prosenttia. Vuonna 2027 toimintakulujen kasvua lisäävät palvelutarpeen kasvun ja yleisen hintatason nousun lisäksi mm. korkean työttömyyden aiheuttamat kustannukset sekä kunta-alan palkkaratkaisu. Myös sisäisten vuokratulojen ja vuokramenojen muutokset (14,4 milj. euroa, kaupunkitasolla netto 0 euroa) on päivitetty kehykseen. HSL-kuntayhtymän infrakorvaukset ja joukkoliikennemaksut on esitetty kehyksessä arvioina ja ne tarkennetaan kaupunginjohtajan esitykseen talousarviovaiheessa. Kehyksessä on varauduttu myös kasvavan lainamäärän aiheuttamaan korkomenojen kasvuun. Kehyksen verotuloarviot perustuvat kuntatalousohjelmassa esitettyihin veroperustemuutoksiin sekä Kuntaliiton veroennusteeseen. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5,8 prosenttia vuoden 2026 ennusteeseen nähden. Valtionosuusarviossa on huomioitu kevään 2026 kuntatalousohjelmassa esitetyt valtionosuusmuutokset sekä aiemmin tehtyjen valtionosuuspäätösten vaikutukset. Valtionosuustuottojen arvioidaan nousevan noin 4,4 prosentilla vuoden 2026 ennusteeseen nähden. Verotulo- ja valtionosuusarviot päivitetään talousarviovaiheessa. Kehyksen tuloslaskelma päätyy 45,2 milj. euron vuosikatteeseen, -68,9 milj. euron tilikauden tulokseen ja -69,9 milj. euron alijäämään. Rakentamisinvestointien strategiakauden 2026–2029 investointikattoa on tarkoitus laskea 760 milj. eurosta 640 milj. euroon. Kehyksessä kaupungin omia toimitilainvestointeja toteutetaan strategiakaudella enintään 365 milj. eurolla. Lisäksi konserniyhtiöiden ja konsernin ulkopuolisten tahojen vuokrahankkeita toteutetaan arviolta noin 300 milj. eurolla. Vuoden 2027 uudis- ja korjausrakentamisen investointeihin on varattu 112,3 milj. euroa. Vuoden 2027 aikana on rakenteilla mm. Elmon uimahalli ja useampi koulun peruskorjaus. Investointiohjelman jatkosuunnittelussa huomioidaan mm. tarkentuvat oppilasmääräennusteet, väistötilatarpeet ja sisäilma-asiat, ja niillä voi olla vaikutusta talousarviovaiheessa hyväksyttävään investointiohjelmaan. Julkiseen käyttöomaisuuteen kohdistuu investointeja 255 milj. euroa. Vantaan ratikan osuus tästä on 210 milj. euroa. Muuhun julkiseen käyttöomaisuuteen on varattu 45 milj. euroa pitäen sisällään mm. katujen ja puistojen investointeja. Kiinteän omaisuuden investointeihin on varattu 12 milj. euroa. Kehyksessä kaupungin suunniteltu bruttoinvestointitaso vuodelle 2027 on yhteensä 396,3 milj. euroa (investointiosa netto 342,8 milj. euroa). Kehyksessä vuoden 2027 lainakannan kasvuksi ennakoidaan 323 milj. euroa, jolloin lainakannan koko kasvaisi 1726 milj. euroon. Korkokuluarvio vuodelle 2027 on 41,7 milj. euroa. Talousarvioprosessin mukaisesti arviot, ennusteet ja talousluvut tarkistetaan ja täydennetään uusilla tiedoilla kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen syksyllä 2026.
Kaupunginhallituksen esitys
Päätetään merkitä tiedoksi vuoden 2027 talousarvion laadintakehys.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 1.6.2026 § 15
Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) hyväksyä vuoden 2027 talousarvion käyttötalouden ja investointien laadintakehys liitteen mukaisesti, b) ohjeistaa toimialoja laatimaan investointisuunnitelmansa kaikkien talousarvion hankeryhmien osalta kymmenvuotiskaudelle 2027–2036, c) esittää vuoden 2027 talousarvion laadintakehys tiedoksi kaupunginvaltuustolle Päätös: Hyväksyttiin esitys. Merkittiin, että Vasemmistoliiton kaupunginhallituksen ryhmä jätti asiaan seuraavan pöytäkirjalausuman: ” Vantaan talous on heikentynyt useiden tekijöiden seurauksena. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti Orpon oikeistohallituksen epäonnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena heikentynyt valtakunnallinen taloustilanne, ennätyksellisen korkea työttömyys sekä asuntorakentamisen pysähtyminen. Lisäksi maan hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksia, eikä valtiolta TE-palveluiden järjestämiseen siirtynyt rahoitus ole riittänyt kattamaan palveluiden kustannuksia, mikä on osaltaan kasvattanut kaupungin menoja. Vantaan vuoden 2027 kehyksen osalta talouden tasapainottamisen tarve on 32 milj. euroa. Vasemmistoliitto katsoo, että talouden tasapainotusta on tehtävä niin, ettei kaupunkilaisten palveluita heikennetä eikä koulutuksesta leikata. Heikosta taloustilanteesta selviämiseksi kaupungin tulee nostaa maltillisesti kuntaveroa turvatakseen kaupunkilaisten palvelut. Kaupungin ratkaisu talouden tasapainottamiseen ei saa olla henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen. Lisäksi kehyksessä rakentamisinvestointien investointikattoa on tarkoitus laskea 120 miljoonalla eurolla, 770 miljoonasta eurosta 640 miljoonaan euroon. Katsomme, että investointien lykkäämistä tulee arvioida tarkasti, erityisesti peruskorjausten osalta ja selvittää ovatko tilat siinä kunnossa, että niiden lykkääminen olisi mahdollista. Kaupungin omaisuuden myyntiä on harkittava tarkoin, sillä tuottavan omaisuuden myynti heikentää taloutta pitkällä aikavälillä. Sellaista omaisuutta ei tule myydä, jota kaupunki itse tarvitsee tai jota ei varmuudella ole saatavilla markkinoilta edulliseen hintaan. ”
Liitteet
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)