Antero Eerolan ja 14 muun valtuutetun aloite vihamielisestä ihmisystävälliseen arkkitehtuuriin Vantaalla

Perustelut

Antero Eerola sekä 14 muuta valtuutettua jättivät seuraavan valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen: ”Vihamielisellä, epäystävällisellä tai poissulkevalla arkkitehtuurilla tarkoitetaan kaupunkisuunnittelua, jolla pyritään estämään julkisen kaupunkitilan käyttöä. Kohteena on usein niin sanottu epätoivottu käyttäytyminen, mutta myös sosiaalisesti paheksunnan kohteena pidettäviä ihmisryhmiä, kuten asunnottomia. Käytännössä tällöin tarkoitetaan erilaisia piikkejä, esteitä, kaltereita tai istuinten käsinojien sijoittelua niin, että ne estävät liikkumista tai oleskelua. Yleensä halutaan estää istumista ja makaamista tai esimerkiksi skeittaamista julkisilla paikoilla. Epäystävällinen arkkitehtuuri on usein suunnattu niitä vastaan, jotka käyttävät paljon julkista tilaa, koska heillä ei juuri ole vaihtoehtoja maksamalla erilaisten yksityisten tilojen käytöstä harrastuksiin ja oleskeluun. Tällöin puhutaan asunnottomista, köyhistä, syrjäytyneistä, päihdeongelmaisista, nuorista tai muuten hyvinvoivien kaupunkilaisten silmissä epäilyttävistä ihmisryhmistä. Epäystävällinen arkkitehtuuri ei usein ole näkyvää niille, joita vastaan sitä ei suunniteltu. Vihamielisen arkkitehtuurin ongelmat ovat kahtalaisia. Yhtäältä se tarkoittaa epäviihtyisyyttä ja epämukavuutta monille muillekin kaupunkilaisille: ikäihmisille, sairaille, liikuntarajoitteisille tai raskaana oleville naisille, jotka haluaisivat istua julkisilla paikoilla. Toisaalta epäystävällinen kaupunkisuunnittelu osoittaa epäluottamusta vähäosaisia ja köyhiä kaupunkilaisia kohtaan. Sosiaaliset ongelmat kuten asunnottomuus, köyhyys tai päihderiippuvuus eivät aiheudu siitä, että julkisilla puistonpenkeillä voi maata. Saati, että ne poistuisivat lisäämällä piikkejä ja kaiteita vaikkapa istumisen haittaamiseksi. Järjestyksenpito on poliisin tehtävä ja velvollisuus. Vantaan Sanomissa (16.6.2026) haastatellun kaupungin asemakaava- arkkitehdin mukaan rajoittavat rakenteet eivät ole suunnittelun tavoite. Silti niiden käyttöön ajaudutaan niin sanottuina ”kovina keinoina”, kun julkisista tiloista halutaan häätää ei-toivottuja ihmisiä eikä mikään muu auta. Edellä olevan perusteella, me allekirjoittaneet valtuutetut teemme seuraavan valtuustoaloitteen: * Vantaan kaupunki kartoittaa, missä määrin, missä ja miksi se on käyttänyt niin kutsuttua epäystävällistä arkkitehtuuria julkisen tilan käytön rajaamiseksi, millaisia etuja, haittoja ja seurauksia se on tuottanut ja millaisia vaihtoehtoja tällaisille rajoituksille on.”