Vastaus Elina Nykyrin ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen Vantaan kaupungin on taisteltava asunnottomuutta vastaan

Kaupunginvaltuusto 20.10.2025 § 20

Päätös: Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala toteaa vastauksessaan seuraavaa: Vantaan asunnottomuus tilastojen valossa Vantaalla oli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken tilastojen mukaan vuonna 2024 yhteensä 269 asunnotonta. Asunnottomien määrä lisääntyi Vantaalla vuodesta 2021 vuoteen 2022, ja on pysynyt sen jälkeen suunnilleen samalla tasolla. Asunnottomien tarkkaa määrää ei tiedetä, koska asunnottomuustilastojen ulkopuolelle jää todennäköisesti paljon asunnottomia, jotka eivät ole minkään julkisen palvelun piirissä. Asunnottomuuden lisäksi häädöt ovat lisääntyneet huolestuttavasti koko maassa ja myös Vantaalla. Häädön saaneilla ihmisillä on usein vaikeuksia uuden vuokra-asunnon hakemisessa ja on odotettavissa, että asunnottomuus lisääntyy häätöjen määrän lisääntyessä. Vantaalla toimitettuja häätöjä oli vuonna 2025 454 kpl. Vuosittain toimitettujen häätöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2021–2024 välillä. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 toimitettujen häätöjen määrä on laskenut 19 %, mutta vireille tulleiden häätöhaasteiden määrä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna, joten häätöjen taustalla olevat ongelmat eivät ole vähentyneet. Asunto kaikille -hanke kehittää yhteistyötä asunnottomuuden vähentämiseksi Vantaan kaupungilla ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaan liittyvä Asunto kaikille -hanke. Asunto kaikille -hanke muodostaa organisaatiorajat ylittävän tiimin, joka ottaa hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa huomioon molempien organisaatioiden näkökulmat. Asunto kaikille -hanke julkaisee alkuvuodesta 2026 tilannekuvaraportin, jonka kautta saamme kattavampaa tietoa asunnottomuudesta ja asunnottomuuden riskitekijöistä Vantaalla. Asunto kaikille -hanke työskentelee myös tiiviissä yhteistyössä Ulosottolaitoksen häätöpilotin kanssa, ja ne kokoavat toimijoita yhteen uusien toimintamallien kehittämiseksi. Häätöpilotin kautta saamme Vantaa-kohtaista tarkempaa tietoa myös häätöjen taustalla olevista tekijöistä. Päivittyvän tiedon perusteella Vantaan kaupunki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue suunnittelevat yhdessä ratkaisuja häätöjen ja asunnottomuuden vähentämiseksi. Asunto kaikille –hankkeessa on meneillään ensimmäinen hankekausi (1.1.2025-30.6.2026) ja toiselle hankekaudelle (1.7.2026-31.12.2027) on haettu rahoitusta. Vantaan kaupungilla nuoriso- ja yhteisöpalveluissa on työskennellyt Asunto kaikille -hankkeessa yksi työntekijä vuonna 2025. Vuoden 2026 alusta alkaen myös kotoutumispalvelut ovat sitoutuneet hankkeen toteutukseen ja kaupungin hankeresurssia on lisätty 1,5 henkilötyövuoteen. Hankkeen jatkokaudella tavoitteena on säilyttää tämä resurssi ainakin vuoden 2027 loppuun. Kaupungin näkökulmasta hankkeen keskeisiä kohderyhmiä ovat nuoret ja maahanmuuttotaustaiset. Hankkeen tavoitteena on myös käynnistää kaupungin ja hyvinvointialueen strateginen verkosto, joka johtaa asunnottomuuden vähentämiseen liittyvää työtä jatkossa alueella. Valtion tukeman asuntotuotannon merkitys asunnottomuuden ehkäisyssä ja kohtuuhintaisen asumisen turvaamisessa Asunnottomuuden ehkäisyssä valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkitys on suuri. Kaupungin asuntopolitiikassa on merkittävässä roolissa valtion erilaisilla tukimekanismeilla rakennetut vuokra-asunnot. Tavoitteena on, että Vantaalta löytyy erilaisia tarpeita ja maksukykyä vastaava koti. Vantaalla on noin 17 000 valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettua vuokra-asuntoa usean yleishyödyllisen toimijan omistuksessa. Tavallisten vuokra-asuntojen lisäksi valtion tukemassa vuokra-asuntokannassa on myös opiskelija- ja nuorisoasuntoja sekä erityisryhmille kohdennettuja asuntoja. Arava- ja pitkän korkotuen vuokra-asunnoissa noudatetaan vuosikymmeniä kestävän säätelyn ajan asukasvalintaa, joka perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Etusijalle asukasvalinnassa asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Vantaan maa- ja asuntopoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin tavoitteena on, että vuosittaisesta asuntotuotannon kokonaismäärän tavoitteesta 20 prosenttia toteutetaan valtion tukemana pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantona, kymmenen prosenttia toteutetaan valtion tukemana muuna kohtuuhintaisena tuotantona, kuten asumisoikeustuotantona ja lyhyen korkotuen vuokra-asuntotuotantona. Vuosittaisesta asuntotuotannosta 50 prosenttia toteutetaan vapaarahoitteisina omistusasuntoina. Maaja asuntopoliittisten linjausten seurantaraportin mukaan seurantakaudella 2020–2024 asuntotuotannon hallintamuotojakaumassa ei ylletty vuosittain kaikkiin tavoitemääriin rakennusalan matalasuhdanteesta ja asuntomarkkinoiden alavireisyydestä johtuen. Valtion tukemaa pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoa valmistui seurantakaudella kuitenkin vaihtelevasti 14–18 % vuotuisesta kokonaistuotannosta. Kaupungin vuosittaisesta asuntotuotannon kokonaismäärän tavoitteesta 20 prosenttia tavoitellaan pitkäaikaisina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina valtion tuella toteutettuina. Kaupungin lähtökohtana on, että kaupungin omistama vuokrataloyhtiö VAV-konserni toteuttaisi 2/3 tästä vuosittaisesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotavoitteesta Vantaalle. Kaupungin omistamalla VAV-konsernilla on reilu 11 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Vantaata. Konserniin kuuluva VAV Asunnot Oy rakennuttaa ja hallinnoi valtion tukemia vuokra-asuntoja, jotka muodostavat enemmistön konsernin asuntokannasta. Syksyllä 2025 valmistui kaksi uutta VAV:n rakennuttamaa vuokrataloa, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla Myyrmäessä ja Asolassa. Viime vuosina valmistuneiden kohteiden lisäksi kaupungissa on rakenteilla ja suunnitteilla valtion tukeman kohtuuhintaisen tuotannon kohteita, jotka osaltaan vahvistavat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Riittävän valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon varmistaminen on tärkeää, sillä asunnottomat ovat näissä asunnoissa etusijalla asukasvalinnassa. Asumisneuvonta ennaltaehkäisevänä ja matalan kynnyksen palveluna Asumisneuvonta on Vantaan kaupungin palvelu, jota kehitetään ja tuotetaan verkostomaisesti yhdessä kumppanien VAV:n ja hyvinvointialueen kanssa. Palvelun tarkoituksena on antaa ohjausta ja neuvontaa kaikissa asumiseen sekä asunnottomuuteen liittyvissä asioissa kertaluontoisesti tai lyhytaikaisesti. Asumisneuvontaa toteutetaan kehittämishankkeena (2024–2027), johon haetaan osittainen valtionavustus vuosittain. Asumisneuvonnassa työskentelee kaupungilla projektipäällikkö ja 3 asumisneuvojaa, hyvinvointialueella 2 asumisneuvojaa ja VAV-konsernissa 1 asumisneuvoja. Asumisneuvonnassa tehdään töitä häätöjen ennaltaehkäisemiseksi ja haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden asumisen turvaamiseksi. Häätöjen ennaltaehkäisemiksi VAV:n kaksi asumisneuvojaa tavoittelee aktiivisesti häätöuhassa olevia asukkaita ja VAV-konserni on alkanut kehittää yhteistyötä sosiaalityön kanssa. Vantaan kaupungin asumisneuvonta auttaa asunnottomuusuhkatilanteissa olevia löytämään uuden kodin ja kehittää yhteistyötä vapaarahoitteisten ja yksityisten vuokranantajien kanssa, jotta myös näissä asunnoissa asuvien häätöjä voitaisiin ennaltaehkäistä. Vantaan kaupungin asumisneuvonnassa on ollut vuoden 2025 aikana 840 asiakasta ja 1400 yhteydenottoa. Asiakkaista 40 % on lapsiperheitä. Asunnottomia asiakkaita on vuoden aikana kohdattu noin 100. Asumisneuvonnan kustannushyötyjä on selvitetty vuonna 2025. Arvioinnin perusteella Vantaan asumisneuvonta saa aikaan huomattavia kustannussäästöjä, sillä asunnottomuuden vähentäminen ja ihmisten oikea-aikainen ohjaus vähentää erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke myöntää kunnille avustusta asumisneuvonnan toteuttamiseen vuoteen 2027 asti vuosittain valtion talousarviossa määriteltävän määrärahan puitteissa. Avustusprosentti määräytyy vuosittain valtion talousarvion puitteissa. Vuonna 2025 se on ollut 36 %, joten kaupungin omarahoitusosuus asumisneuvonnasta on ollut 64 %. Vuoden 2028 talousarviossa tulee huomioida määrärahat asumisneuvontapalvelun vakinaistamiseksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Vantaan kaupungissa on useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta-avustuksia saavia järjestöjä, jotka toteuttavat yleisneuvontaa erityisesti maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Lisäksi usea järjestö saa neuvontatyöhön avustusta STEAlta. Vuonna 2026 vahvistamme järjestöjen resursseja asunnottomuustyöhön ja olemme esittäneet Moniheli ry:lle avustusta asumisinfoihin ja yksilölliseen perehdyttämiseen asumisasioissa. Tämän lisäksi myönnämme vuosittain Vantaan asunnottomien ja hyvinvoinnintuki Vahti ry:lle avustuksen Asunnottomien yö-tapahtumaan, jossa tuodaan asunnottomuutta näkyviksi.

Kaupunginhallitus 23.2.2026 § 27

Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan apulaiskaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) antaa Elina Nykyrille ja 18 muulle aloitteen allekirjoittaneelle valtuutetulle toimialan esityksen mukainen kaupunginhallituksen vastaus, ja b) esittää kaupunginvaltuustolle merkittäväksi kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi. Päätös: Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimiala ja kaupunkiympäristön toimiala toteavat vastauksessaan seuraavaa: Vantaan asunnottomuus tilastojen valossa Vantaalla oli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varken tilastojen mukaan vuonna 2025 yhteensä 384 asunnotonta. Asunnottomien määrä lisääntyi Vantaalla edellisvuodesta 43 %. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kerää asunnottomuusluvut Varken selvitystä varten vuosittain. Nousua selittää osin tarkennettu ja laajennettu tiedonkeruun tapa, jolla laskentaan on saatu luotettavuutta. Tämä uudistettu toteutustapa selittää kuitenkin vain osan kasvusta. Suurin osa kasvusta on todellista, valtakunnallista linjaa mukailevaa, yhteiskunnalliseen muutokseen liittyvää asunnottomuuden kasvua. Hyvinvointialueen keräämät asunnottomuusluvut vuodelta 2024 ovat olleet puutteellisia. Jos verrataan 2025 vuoden tilannetta 2023 vuoden lukuihin, kasvu on ollut 23 %, mikä kuvaa ehkä paremmin todellista kasvun suuruutta. Varken selvityksen mukaan asunnottomuuden nousuun voivat vaikuttaa sosiaaliturvaa koskevat muutokset, elinkustannusten nousu, asumiskustannusten nousu ja vuokrataso, työttömyyden kasvu, talousvaikeudet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Asunnottomien tarkkaa määrää on vaikea määrittää, koska asunnottomuustilastojen ulkopuolelle jää todennäköisesti paljon asunnottomia, jotka eivät ole minkään julkisen palvelun piirissä. Asunnottomuuden lisäksi häädöt ovat lisääntyneet huolestuttavasti koko maassa ja myös Vantaalla. Häädön saaneilla ihmisillä on usein vaikeuksia uuden vuokra-asunnon hakemisessa ja on odotettavissa, että asunnottomuus lisääntyy häätöjen määrän lisääntyessä. Vantaalla toimitettuja häätöjä oli vuonna 2025 454 kpl. Vuosittain toimitettujen häätöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2021–2024 välillä. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 toimitettujen häätöjen määrä on laskenut 19 %, mutta vireille tulleiden häätöhaasteiden määrä on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna, joten häätöjen taustalla olevat ongelmat eivät ole vähentyneet. Kaupunkiympäristön toimialan rooli ja tehtävät asunnottomuuden ehkäisyssä sekä kohtuuhintaisen asumisen turvaamisessa Asunnottomuuden ehkäisyssä valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkitys on suuri. Kaupungin asuntopolitiikassa on merkittävässä roolissa valtion erilaisilla tukimekanismeilla rakennetut vuokra-asunnot. Tavoitteena on, että Vantaalta löytyy erilaisia tarpeita ja maksukykyä vastaava koti. Vantaalla on noin 17 000 valtion arava- tai korkotukilainalla rahoitettua vuokra-asuntoa usean yleishyödyllisen toimijan omistuksessa. Tavallisten vuokra-asuntojen lisäksi valtion tukemassa vuokra-asuntokannassa on myös opiskelija- ja nuorisoasuntoja sekä erityisryhmille kohdennettuja asuntoja. Arava- ja pitkän korkotuen vuokra-asunnoissa noudatetaan vuosikymmeniä kestävän säätelyn ajan asukasvalintaa, joka perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukasvalinnan perusteina ovat hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Etusijalle asukasvalinnassa asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Vantaan maa- ja asuntopoliittisten linjausten mukaisesti kaupungin tavoitteena on, että vuosittaisesta asuntotuotannon kokonaismäärän tavoitteesta 20 prosenttia toteutetaan valtion tukemana pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantona, kymmenen prosenttia toteutetaan valtion tukemana muuna kohtuuhintaisena tuotantona, kuten asumisoikeustuotantona ja lyhyen korkotuen vuokra-asuntotuotantona. Vuosittaisesta asuntotuotannosta 50 prosenttia toteutetaan vapaarahoitteisina omistusasuntoina. Maaja asuntopoliittisten linjausten seurantaraportin mukaan seurantakaudella 2020–2024 asuntotuotannon hallintamuotojakaumassa ei ylletty vuosittain kaikkiin tavoitemääriin rakennusalan matalasuhdanteesta ja asuntomarkkinoiden alavireisyydestä johtuen. Valtion tukemaa pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoa valmistui seurantakaudella kuitenkin vaihtelevasti 14–18 % vuotuisesta kokonaistuotannosta. Maa- ja asuntopoliittisista tavoitteista pidetään edelleen kiinni ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamista edistetään kaupungin omassa tontinluovutuksessa ja edellytetään yksityisen maan kaavoituksen yhteydessä tehtävissä maankäyttösopimuksissa. Kaupungin vuosittaisesta asuntotuotannon kokonaismäärän tavoitteesta 20 prosenttia tavoitellaan pitkäaikaisina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina valtion tuella toteutettuina. Kaupungin lähtökohtana on, että kaupungin omistama vuokrataloyhtiö VAV-konserni toteuttaisi 2/3 tästä vuosittaisesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantotavoitteesta Vantaalle. Kaupungin omistamalla VAV-konsernilla on reilu 11 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Vantaata. Konserniin kuuluva VAV Asunnot Oy rakennuttaa ja hallinnoi valtion tukemia vuokra-asuntoja, jotka muodostavat enemmistön konsernin asuntokannasta. Syksyllä 2025 valmistui kaksi uutta VAV:n rakennuttamaa vuokrataloa, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla Myyrmäessä ja Asolassa. Viime vuosina valmistuneiden kohteiden lisäksi kaupungissa on rakenteilla ja suunnitteilla valtion tukeman kohtuuhintaisen tuotannon kohteita, jotka osaltaan vahvistavat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Riittävän valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon varmistaminen on tärkeää, sillä asunnottomat ovat näissä asunnoissa etusijalla asukasvalinnassa. Kaupunki tekee myös yhteistyötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa palveluverkon kehittämisen näkökulmasta. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan tehtävät asunnottomuuden vähentämiseksi Asunto kaikille -hanke kehittää yhteistyötä asunnottomuuden vähentämiseksi Vantaan kaupungilla ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmaan liittyvä Asunto kaikille -hanke. Asunto kaikille -hanke muodostaa organisaatiorajat ylittävän tiimin, joka ottaa hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa huomioon molempien organisaatioiden näkökulmat. Asunto kaikille -hanke julkaisee alkuvuodesta 2026 tilannekuvaraportin, jonka kautta saamme kattavampaa tietoa asunnottomuudesta ja asunnottomuuden riskitekijöistä Vantaalla. Asunto kaikille -hanke työskentelee myös tiiviissä yhteistyössä Ulosottolaitoksen häätöpilotin kanssa, ja ne kokoavat toimijoita yhteen uusien toimintamallien kehittämiseksi. Häätöpilotin kautta saamme Vantaa-kohtaista tarkempaa tietoa myös häätöjen taustalla olevista tekijöistä. Päivittyvän tiedon perusteella Vantaan kaupunki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue suunnittelevat yhdessä ratkaisuja häätöjen ja asunnottomuuden vähentämiseksi. Asunto kaikille –hankkeen kesto on 1.1.2025-31.12.2027. Vantaan kaupungilla nuoriso- ja yhteisöpalveluissa on työskennellyt Asunto kaikille -hankkeessa yksi työntekijä vuonna 2025. Vuoden 2026 alusta alkaen myös kotoutumispalvelut ovat sitoutuneet hankkeen toteutukseen ja kaupungin hankeresurssia on lisätty 1,5 henkilötyövuoteen hankkeen loppuajaksi. Hankkeen aloitteesta on käynnistetty keskustelu hyvinvointialueen ja kaupungin eri toimialojen kanssa laaja-alaisemman asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävän strategisen työryhmän perustamisesta. Strategisen tason työryhmän perustaminen on esitelty kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kaupunkiympäristön toimialan yhteisessä johtoryhmässä, jossa asian edistämisen nähty tarpeellisena. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asian käsittelyprosessi on vielä kesken. Mikäli asia nähdään tarpeellisena, on tavoitteena ryhmän toiminnan aloittaminen heti kesän 2026 jälkeen. Asumisneuvonta ennaltaehkäisevänä ja matalan kynnyksen palveluna Asumisneuvonta on Vantaan kaupungin palvelu, jota kehitetään ja tuotetaan verkostomaisesti yhdessä kumppanien VAV:n ja hyvinvointialueen kanssa. Palvelun tarkoituksena on antaa ohjausta ja neuvontaa kaikissa asumiseen sekä asunnottomuuteen liittyvissä asioissa kertaluontoisesti tai lyhytaikaisesti. Asumisneuvontaa toteutetaan kehittämishankkeena (2024–2027), johon haetaan osittainen valtionavustus vuosittain. Asumisneuvonnassa työskentelee kaupungilla projektipäällikkö ja 3 asumisneuvojaa, hyvinvointialueella 2 asumisneuvojaa ja VAV-konsernissa 1 asumisneuvoja. Asumisneuvonnassa tehdään töitä häätöjen ennaltaehkäisemiseksi ja haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden asumisen turvaamiseksi. Häätöjen ennaltaehkäisemiksi VAV:n kaksi asumisneuvojaa tavoittelee aktiivisesti häätöuhassa olevia asukkaita ja VAV-konserni on alkanut kehittää yhteistyötä sosiaalityön kanssa. Vantaan kaupungin asumisneuvonta auttaa asunnottomuusuhkatilanteissa olevia löytämään uuden kodin ja kehittää yhteistyötä vapaarahoitteisten ja yksityisten vuokranantajien kanssa, jotta myös näissä asunnoissa asuvien häätöjä voitaisiin ennaltaehkäistä. Vantaan kaupungin asumisneuvonnassa on ollut vuoden 2025 aikana 840 asiakasta ja 1400 yhteydenottoa. Asiakkaista 40 % on lapsiperheitä. Asunnottomia asiakkaita on vuoden aikana kohdattu noin 100. Asumisneuvonnan kustannushyötyjä on selvitetty vuonna 2025. Arvioinnin perusteella Vantaan asumisneuvonta saa aikaan huomattavia kustannussäästöjä, sillä asunnottomuuden vähentäminen ja ihmisten oikea-aikainen ohjaus vähentää erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke myöntää kunnille avustusta asumisneuvonnan toteuttamiseen vuoteen 2027 asti vuosittain valtion talousarviossa määriteltävän määrärahan puitteissa. Avustusprosentti määräytyy vuosittain valtion talousarvion puitteissa. Vuonna 2026 se on 30 %, joten kaupungin omarahoitusosuus asumisneuvonnasta on 70 %. Vuoden 2028 talousarviossa tulee huomioida määrärahat asumisneuvontapalvelun vakinaistamiseksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Vantaan kaupungissa on useita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta-avustuksia saavia järjestöjä, jotka toteuttavat yleisneuvontaa erityisesti maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Lisäksi usea järjestö saa neuvontatyöhön avustusta STEAlta. Vuonna 2026 vahvistamme järjestöjen resursseja asunnottomuustyöhön ja olemme myöntäneet Moniheli ry:lle avustusta asumisinfoihin ja yksilölliseen perehdyttämiseen asumisasioissa. Tämän lisäksi myönnämme vuosittain Vantaan asunnottomien ja hyvinvoinnintuki Vahti ry:lle avustuksen Asunnottomien yö-tapahtumaan, jossa tuodaan asunnottomuutta näkyviksi.

Kaupunginhallitus 23.3.2026 § 21

Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) antaa Elina Nykyrille ja 18 muulle aloitteen allekirjoittaneelle valtuutetulle esityksen mukainen kaupunginhallituksen vastaus, ja b) esittää kaupunginvaltuustolle merkittäväksi kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin esitys.