Vastaus Minna Räsäsen ja 38 muun valtuutetun aloitteeseen Vantaalle tarvitaan kesätyötakuu, alaikäisille tarjolle enemmän kesätyöpaikkoja

Kaupunginvaltuusto 24.3.2025 § 21

Päätös: Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Henkilöstöpalvelut ja elinvoimapalvelut toteavat vastauksenaan seuraavaa: Vantaan kaupunki palkkasi vuoden 2025 kesätyöhaussa yhteensä 332 koululaista ja opiskelijaa kesätyöhön tai harjoitteluun. Alle 18-vuotiaille suunnattuja paikkoja kokonaismäärästä oli 139 kpl. Loput 192 paikkaa oli suunnattu yli 18- vuotiaille, 2.asteella ja korkeakoulussa opiskeleville nuorille aikuisille. Alle 18-vuotiaiden kesätyöntekijöiden tehtävät jakaantuivat toimialoittain seuraavalla tavalla: kasvatuksen ja oppimisen toimialalla oli 39 paikkaa, kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialalla oli 70 paikkaa sekä kaupunkiympäristön toimialalla oli 30 paikkaa. Konsernijohdon ja elinvoiman toimialalla ei alle 18-vuotiaita kesätyöntekijöitä ollut. Kaupungin eri toimialoja on pyydetty kartoittamaan koululaisille soveltuvia kesätyötehtäviä. Tänä vuonna alle 18-vuotiaille soveltuvia tehtäviä on ollut mm. puisto-, puutarha- ja kunnossapitotyön avustavat tehtävät, liikuntapaikkahoitajan avustavat tehtävät, varhaiskasvatuksen ja kirjaston kesätyöt sekä avustavat toimistotyöt. Osa kaupungilla tarjottavista töistä on kuitenkin sellaisia, jotka luonteensa vuoksi edellyttävät täysi-ikäisyyttä. Huomioitavaa myös on, että nuorten työntekijöiden suojelemisesta säädetään laissa nuorista työntekijöistä ja tämän perusteella annetuissa asetuksissa. Laki sovelletaan työhön, jota alle 18-vuotias tekee työ- tai virkasuhteessa ja lain tarkoitus on suojella nuorta liialliselta rasitukselta. Työnantaja on lain mukaan huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi eikä se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Koululaisille suunnattujen tehtävänkuvien arvioinnissa on siis huomioitava lain velvoitteet. Kaupungin eri toimialat ovat myös halunneet tukea opiskelevia nuoria saamaan oman alansa työkokemusta tai edistää opintoja tarjoamalla palkallista harjoittelua. Osassa tehtävistä myös edellytetään täysiikäisyyttä, johtuen tehtävän luonteesta ja vaatimuksista esim. uimavalvojan tehtävät tai tehtävässä edellytetään ajokorttia. Vantaalaisten nuorten työllistäminen on Vantaan tulevaisuuden kannalta tärkeä kysymys. Kesätyöpaikkojen suuntaaminen vantaalaisille nuorille on mahdollista pohjatuen seuraaviin lakeihin. Yhdenvertaisuuslain 12 §:n 2 momentti koskee iän ohella erilaista kohtelua asuinpaikan perusteella. Erityisen oikeuttamisperusteen mukaan asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on oikeutettua työelämän yleisen oikeuttamisperusteen lisäksi, jos kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite. Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 19/2014 s.71) todetaan, että kuntalain säännös kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä voi muodostua hyväksyttäväksi perusteeksi ihmisten asettamiselle eri asemaan heidän asuinpaikkansa perusteella ja kunta voisi siten tarjota kesätyöpaikkoja vain kunnassa asuville nuorille. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoi mietinnössään 11/2014 vp, että yhdenvertaisuuslaissa on turvattava mahdollisuus työllisyyspolitiikan harjoittamiseen kohdentamalla toimet oman kunnan asukkaille, silloin kun kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite. Samalla valiokunta kuitenkin lausui, että selvää on, ettei asuinpaikka voi olla oikeuttamisperuste valittaessa työntekijöitä ja viranhaltijoita kunnan palvelussuhteisiin. Valiokunnan kannanotto tarkoittaa toisin sanoen, että kunta voi tarjota kesätyöpaikkoja vain kunnassa asuville nuorille. Myös muunlaisten kunnille kuuluvien työllistämistoimien kohdentaminen oman kunnan asukkaille on oikeutettua. Vuoden 2026 opiskelijoiden ja koululaisten palkkaamiseen varatun määrärahan suuruus ja jakamisen perusteet pysynevät samana kuin 2025 vuodelle esitetty. Kaupungin johtoryhmässä tullaan keskustelemaan, millä edellytyksillä voitaisiin lisätä koululaisille suunnattujen tehtävien tarjoamista samansuuruisella määrärahalla. Osan määrärahoista voisi suunnata lyhyisiin kahden viikon mittaisiin kesätöihin, jossa nuori pääsisi tutustumaan työelämään ja saada ensimmäisen kosketuksen työelämään. Tämä tarkoittaisi, että yhä useampi nuori saisi mahdollisuuden tutustua työelämään. Opiskelijoille ja koululaisille suunnatut hakuajat pyritään eriyttämään toteutettavaksi eriaikaisesti. Aloitteessa esiin nostettuun selvitykseen siitä, miten vantaalaisten yritysten ja yhdistysten tarjoamien kesätyöpaikkojen määrää saataisiin lisättyä hyödyntäen kesätyöseteleitä, vastaa työllisyyspalvelut ja elinvoimapalvelut, jotka hallinnoivat kesätyöseteleiden ja kesäyrittäjyysseteleiden jakamista. 300 euron suuruisia nuorten kesätyöseteleitä jaetaan Työllisyyspalveluiden kautta Vantaalla vuosittain noin 3000 kappaletta. Näistä palautuu maksuun kolmannes eli 1000. Kesätyösetelien käyttöä on viime vuosina haluttu kasvattaa ahkeralla tiedottamisella ja poistamalla etukäteen asetetut setelien määrärajoitukset. Käytännössä seteliin on nyt mahdollisuus kaikilla 15-18 vuotiailla (ikävuosiluokittain määriteltynä) vantaalaisilla. Vuoden 2025 tilitykset ovat kesken, joten kesätyöpaikkojen synnyttämiseen kuluneena kesänä käytettyjen setelien tarkka määrä ei ole vielä tiedossa. Seteliehdoissa määritellään työsuhteelle kahden viikon minimiaika ja tähän liittyvä minimipalkka. Kesätyösetelien käyttöä eniten rajoittava seikka on työmarkkinoilta löytyvien kesätyöpaikkojen määrä alle 18-vuotiaille. Tällä hetkellä työnantajan omakustannus nuorelle tarjottavasta kahden viikon työstä on setelin käyttämisen jälkeen noin 280 euroa. Tämän summan pienentäminen voisi lisätä 15-18 vuotiaille käytettävissä olevien kesätyöpaikkojen määrää, mutta vaikutusta on vaikea etukäteen arvioida. Lisäksi samalla tulisi varmistaa, ettei luoda työllistämisautomaattia, jossa kesätyöpaikkojen työn sisältö ei vastaa siitä maksettua palkkaa. Nuorten kannalta on erittäin tärkeää, että nuori saa kesätyöpaikassa tehdä jotakin hänelle osoitettua työtä joko melko itsenäisesti tai jonkun toisen henkilön vahvasti ohjaamana. Nuorelle tulisi syntyä positiivinen näkymä työelämään. Työpaikkojen tarjontaan saattaa vaikuttaa se, että työnantajilla ei ole kykyä ottaa nuoria vastaan, ellei nuorella ole kykyä itsenäiseen työskentelyyn tai tarvittavia ammatillisia valmiuksia. Elinvoimapalveluiden keskeinen tavoite on vahvistaa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä tukea vantaalaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia ja työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämistä. Keskeisenä painopisteenä on kesäyrittäjyyssetelin käytön kasvattaminen vantaalaisille nuorille. Kyseessä on vantaalaisille nuorille suunnattu maksuton ohjelma, jossa tavoitteena on perustaa oma yritys. Jokainen ohjelmaan valittu nuori saa oman mentorin ja kesäyrittäjyyssetelin toiminnan käynnistämiseksi. Vuonna 2025 300 euron suuruinen kesäyrittäjyysseteli myönnettiin lähes 100 nuorelle. Vuonna 2024 vastaava luku oli 40. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan kasvattaa kesäyrittäjyyssetelien määrää myös tulevina vuosina, laadusta tinkimättä, jotta jokainen nuori saa riittävän tu-en. Muina keskeisinä toimenpiteinä elinvoimapalvelut mm. järjestää vuosittain noin 100 tapahtuman yrittäjäkiertueen vantaalaisissa kouluissa yhteistyössä Vantaan Yrittäjien kanssa. Lisäksi yhteistyössä Kauppakamarin kanssa tullaan järjestämään toimiala- ja aluekohtaisia opinto-ohjaajien ja yritysten foorumeja, joissa yritykset esittäytyvät kouluille. Näiden foorumien tavoitteena on lisätä yritysten tarjoamien TET-, Teppo- ja kesätyöpaikkojen määrää. Nuorten työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kasvatuksen ja oppimisen toimialan kanssa. Tärkeänä tiedonvaihdon ja kehittämisen foorumina toimii myös työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämisen heimoverkosto. Verkostossa on mukana noin 50 toimijaa, johon kuuluu opettajia, opinto-ohjaajia, rehtoreita sekä muun muassa Kauppakamarin, Vantaan Yrittäjien, NYT:in ja 4H:n edustajia. Lisäksi tuleva-na toimenpiteenä virallistetaan työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämistyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja johtaa nuorten työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämistyötä. Kaiken yllä olevan taustalla on tavoitteena tukea ja edistää nuorten työllistymistä ja mahdollistaa mahdollisuuden kesätyöhön Vantaan kaupungilla. Kaupungin tämän hetken taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin haastavaa lisätä kesätyöpaikkojen määrää.