Vantaan ratikan hankesuunnitelman tarkistus

Kaupunginhallitus 27.10.2025 § 3

Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Vantaan ratikan tarkistettu hankesuunnitelma ja b) esittää kaupunginvaltuustolle Vantaan ratikkaa toteutettavaksi hankesuunnitelman tarkistuksen pääperiaatteiden mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset Vantaalle ovat yhteensä 682 milj.euroa (maarakennuskustannusindeksi (MAKU) pisteluku 130,13 (2015=100, elokuu 2025). Käsittely: Asian käsittelyn aikana kaupunginjohtaja muutti esitystään seuraavasti: Ýhteenveto ja jatkotoimenpiteet --- Vantaan kaupunki on pienellä osuudella osakas Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ssä. Raitiovaunukalustosta ja -varikoista tulee vastaamaan Kaupunkiliikenne Oy:n tytäryhtiö RV Kalusto ja Varikko Oy, jonkahon toimintaan Vantaan omistus kaupunkiliikennekonsernissa kohdistuu. Kaupunginhallituksen 30.11.2021 ja 18.11.2024 tekemien päätösten mukaisesti Vantaan kaupunki on hankkinut Kaupunkiliikenne Oy:ltä ja Helsingin kaupungilta Kaupunkiliikenne Oy:n tytäryhtiön RV Kalusto ja Varikko Oy:n omistukseen kohdistuvia Kaupunkiliikenne Oy:n CP-sarjan (pikaraitiovaunun kalustot- ja varikko) osakkeita yhteensä 1 398 300 eurolla. Kauppahinta on v. 2021 tehdyn arvion mukaan noin 2,9 milj. €, ja se vastaa n. 33 % omistusosuutta CP-sarjan osakkeista. Tämän jälkeen RV Kalusto ja Varikko Oy toteuttaa Vaaralan varikon hankesuunnitelman mukaisesti ja käynnistää Vantaan ratikan liikennöinnin edellyttämän kaluston hankinnan. Vantaan kaupunki vastaa varikon ja kaluston rahoituksen takaamisesta, mikä edellyttää erillistä toimielinpäätöstä. Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Petri Roininen esitti kaupunginhallituksen jäsen Mika Niikon kannattamana asian palauttamista valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattava asian käsittelyn jatkamista, äänestävät jaa ja he, jotka kannattavat asian palauttamista valmisteluun, äänestävät ei. äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Demiri, Tammi, Faysal, Strohm, Räsänen, Kaukola, Hakala, Aura, Kivimäki, Rämö, Tuomainen) ja 4 ei-ääntä (Roininen, Niikko, Nummela, Kasonen). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkuvan. Päätös: Päätettiin jättää asia pöydälle kaupunginhallituksen 10.11.2025 pidettävään kokoukseen.

Kaupunginhallitus 10.11.2025 § 3

Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Vantaan ratikan tarkistettu hankesuunnitelma ja b) esittää kaupunginvaltuustolle Vantaan ratikkaa toteutettavaksi hankesuunnitelman tarkistuksen pääperiaatteiden mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset Vantaalle ovat yhteensä 682 milj.euroa (maarakennuskustannusindeksi (MAKU) pisteluku 130,13 (2015=100, elokuu 2025). c) kehottaa raitiotieallianssia laatimaan yhteistyössä Finavian kanssa hankesuunnitelmaa täydentävän suunnitelman raitiotien osuudesta Aviapolis Pohjoinen – lentoaseman terminaalin välitön lähialue siten, että se voidaan tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi viimeistään kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi uusi pääteasema siihen liittyvine järjestelyineen sekä arvio kustannuksista. d) kehottaa tuomaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2027 loppuun mennessä ratkaisun, jolla kohdan c) mukainen pääteasemavaihtoehto voidaan toteuttaa tämän raitiotieallianssin puitteissa hankesuunnitelman täydennyksenä. Käsittely: Asian käsittelyn aikana kaupunginjohtaja muutti esitystään seuraavasti: Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Vantaan ratikan tarkistettu hankesuunnitelma ja b) esittää kaupunginvaltuustolle Vantaan ratikkaa toteutettavaksi hankesuunnitelman tarkistuksen pääperiaatteiden mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannukset Vantaalle ovat yhteensä 682 milj.euroa (maarakennuskustannusindeksi (MAKU) pisteluku 130,13 (2015=100, elokuu 2025). c) kehottaa raitiotieallianssia laatimaan yhteistyössä Finavian kanssa hankesuunnitelmaa täydentävän suunnitelman raitiotien osuudesta Aviapolis Pohjoinen – lentoaseman terminaalin välitön lähialue siten, että se voidaan tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi viimeistään kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi uusi pääteasema siihen liittyvine järjestelyineen sekä arvio kustannuksista. d) kehottaa tuomaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuoden 2027 loppuun mennessä ratkaisun, jolla kohdan c) mukainen pääteasemavaihtoehto voidaan toteuttaa tämän raitiotieallianssin puitteissa hankesuunnitelman täydennyksenä. Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Mika Niikko esitti kaupunginhallituksen jäsen Petri Roininen kannattamana asian hylkäämistä. Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattava pohjaesitystä, äänestävät jaa ja he, jotka kannattavat asian hylkäämistä äänestävät ei. äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Demiri, Tammi, Faysal, Strohm, Räsä nen, Kaukola, Hakala, Aura, Kivimäki, Rämö, Tuomainen) ja 4 ei-ääntä (Roininen, Niikko, Nummela, Kaso -nen). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkuvan. Päätös: Hyväksyttiin muutettu esitys. Merkittiin, että vihreä kaupunginhallituksen ryhmä jätti asiaan seuraavan pöytäkirjalausuman, johon sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton kaupunginhallituksen ryhmät yhtyivät: Mikäli hankkeen aikana säästyy rahaa, ne pyritään käyttämään nyt hankkeesta karsittujen pyörä- ja kävelyteiden rakentamiseen sekä katupuiden istuttamiseen. Segregaationäkökulma pitää huomioida kiinteänä osana ratikkakaupungin kehittämistä. Ratikan seurantaryhmä kiinnittää tähän jatkossa erityistä huomiota ja seuraa mahdollisten säästöjen kohdentamista. Merkittiin, että kokoomuksen kaupunginhallituksen ryhmä jätti asiaan seuraavan pöytäkirjalausuman: Kokoomus katsoo, että tilanteessa, jossa raitiotie päätetään toteuttaa hankesuunnitelman mukaisesti, tulee erityistä huomioita kiinnittää ratikkakaupungin kehitykseen. Ratikkakaupungin suunnittelussa ja toteutuksessa on edistettävä viihtyisän kaupunkiympäristön syntyä, joka vahvistaa kaupungin taloutta ja rahoittaa ratikkainvestoinnin sekä kaupunkikehityksestä saatavilla suorilla tuloilla että välillisesti kuntaja yhteisöverokertymän kasvun kautta. Reitillä tulee kaavoittaa myös uudenlaista ja viihtyisää kaupunkimaista pientalokaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tehokkuus olisi erillispientaloalueita suurempi, mutta asunnoilla olisi omat sisäänkäynnit ja pihat. Tuetun vuokra-asuntotuotannon osuus tulee laskea reiteillä 10 prosenttiin. Tämä muutos yksinään lisäisin kaupungin maankäyttöhyötyjä noin 31 miljoonalla eurolla ja vaikuttaisi myös positiivisesti tulevaisuuden verokertymään. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Mika Niikko jätti asiaan seuraavan eriävän mielipiteen: Hanke on muuttunut aikaisemmasta sekä lyhentyneen reitin että samalla kasvaneen hinnan johdosta kannattamattomaksi. Hankkeen arvioidut käyttömäärät ovat vähentyneet. Taloudelliset hyödyt arvioitu puutteellisesti eivätkä ole mielestämme riittävät. Tänään kaupunginhallitukselle päivitetyissä taloudellisen mallinnuksen tuloksista kasvuluvusta on esitetty tavalla, joka voi antaa harhaanjohtavan kuvan hankkeen kannattavuudesta. Mallinnuksen mukaan kiinteistötaloudellinen hyöty (maamyyntitulot ja maankäyttökorvaukset) kaupungin näkökulmasta on 914 miljoonaa euroa. Ratikan hyödyn arvioidaan tuovan arvonnousua 526 miljoonaa euroa. Ilman ratikkavaihtoehtoa kiinteistötalouden tuottoa arvioidaan kertyvän vain 388 miljoonaa euroa. Ratikan tuomaksi arvonnousuksi on siten arvioitu 136 % verrattuna perusbussivaihtoehtoon. Mikäli kiinteistötaloudellinen hyöty olisi laskettu vain ratikan tuomalla lisäarvolla, tulos olisi merkittävästi huonompi. Lisäksi kaupunginjohtajan viimehetken esitys lisäkustannuksista lentoasemalle saakka tulevasta toteutuksesta on osoitus hankkeen huonosta hallintotavasta ja suunnittelusta. Vantaan taloudellinen tilanne on nopeasti heikentynyt. Ratikkainvestointi ajaa sekä kaupungin käyttötalouden että velkatason ja korkokulut kestämättömiksi. Riskinä on että ratikkainvestointi estää muut vantaalaisille tärkeät asiat kuten työllisyyden, koulut ja päiväkodit, palvelut sekä välttämättömän tarpeen turvallisuuden parantamiseksi. Riskinä on että ratikkainvestoinnilla Vantaa asettaa kiskot vantaalaisten ihmisten tarpeiden edelle. Lisäksi pidämme valmistelun laatua heikkona sekä päätöksentekijöiden informoinnin että varsinaisten esitysten muodossa. Perussuomalaiset on esittänyt yhdessä Keskustan ja Kristillisdemokraattien kanssa (G12) oman vaihtoehdon ratikkainvestoinnille, joka sisältää ratikan hakesuunnitelman hylkäämistä. Eriävä mielipide vastaa G12 (ps, kesk. Kd ) kantaa. Se painottaa ihmisten kannalta keskeisiä talous-, työ- ja turvallisuusseikkoja. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsen Petri Roininen, jätti asiaan seuraavan eriävän mielipiteen: Ensiksi ratikkahankkeen kokonaisuus tulisi käsitellä kokonaisuutena. Kokonaisuus muodostuu rakennustöistä, vaunuhankinnoista ja varikon rakentamisesta. Valitettavasti kaupunginhallitus 10.11.2025 tekee päätöstä vain yhdestä osasta eli rakennustöistä. Kiinnitämme huomiota siihen, että nyt päätettävällä osalla ja rahalla saadaan vasta kiskot, mutta ei itse raitsikkaa tai varikkoa. Jälkimmäisten osalta myös kustannusarvio on puutteellinen. Vaikka kolmesta osasta vain rakennustyöt ovat Vantaan suoralla omalla vastuulla on hanke kokonaisuus, jonka oleellisissa osia ovat itse ratikat sekä niiden tarvitsema varikko. Myös näiden kolmen komponentin rahoitustavat vaihtelevat. Osa on kaupungin suoralla vastuulla, osa rahoitetaan takausvastuun kautta. Kyse on siis investointikokonaisuudesta, jossa käytetään erilaisia omistus- ja rahoitusrakenteita. On välttämätöntä, että kokonaisuus päätetään kokonaisuutena. Merkittiin, että kaupunginhallituksen jäsenet Mika Kasonen ja Nina Nummela, jättivät asiaan seuraavan eriävän mielipiteen: Esitän eriävän mielipiteeni ja vastustan Vantaan raitiovaunuhankkeen jatkamista nykyisessä muodossaan. Hankkeen alkuperäinen lähtökohta vuonna 2019 perustui joukkoliikenteen kehittämiseen ja sen arvioitiin tuottavan yli 80 000 päivittäistä matkustajaa. Uusien arvioiden mukaan matkustajamäärä jää kuitenkin hieman yli 30 000:een. Näin ollen kyse ei enää ole ensisijaisesti joukkoliikennehankkeesta, vaan kiinteistötaloudellisiin tuottoihin perustuvasta investoinnista. Lisäksi hanke on varsinaisesti päätetty vuonna 2023, jolloin hyväksytyt perusteet poikkeavat olennaisesti nykyisestä kokonaisuudesta. Hankkeen keskeiset edellytykset ovat myös heikentyneet. Raitiolinja ei enää ulotu lentoasemalle, vaan jää noin 1,5 kilometrin päähän terminaalista, ja kustannusarvio on noussut noin 105 miljoonaa euroa, hankkeen kokonaiskustannusten noustessa 750 miljoonaan euroon. Muutokset ovat niin merkittäviä, etteivät ne enää vastaa niitä perusteita, joilla valtuusto on aiemmin tehnyt päätöksensä. Kaupungin oma yleiskaavayksikkö tuotti aikanaan maankäytön tunnusluvut, väestö- ja työpaikkaennusteet sekä vertailut raitiotie- ja bussivaihtoehtojen välillä. Päivitetyssä hankesuunnitelmassa esitetään kuitenkin useita muutoksia, jotka eivät enää perustu näihin lähtötietoihin eivätkä tue alkuperäisiä tavoitteita. Lisäksi esimerkiksi Länsimäen voimalinjan vaikutukset on tunnistettu vasta viiden vuoden suunnittelun jälkeen, mikä herättää vakavan huolen valmistelun huolellisuudesta ja riskienhallinnasta. Koska hankkeen sisältö, kustannukset, matkustajamäärät ja perustarkoitus ovat muuttuneet olennaisesti, kyse ei ole enää valtuuston vuonna 2023 hyväksymästä hankkeesta. Kyseessä on käytännössä kokonaan uusi hanke. Vastustan hankkeen jatkamista nykyisessä muodossaan.