Kaupunginvaltuusto · 12.5.2025
Vantaan kaupungin tilinpäätös 2024
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Hyväksyttiin esitys.
Asiakirjan teksti
Perustelut
Suomen kansantalouden kehitys oli hidasta vuonna 2024 ja valtiovarainministeriö ennustaa koko vuodelle 2024 BKT:n 0,3 prosentin laskua. Viime vuosina nopeasti kasvanut inflaatio on hidastunut ja se on mahdollistanut korkojen laskun. Hidas kasvu näkyy työttömyysasteen nousevana trendinä ja työttömyyden ennustetaan edelleen heikkenevän vuonna 2025. Tilinpäätösarvion mukaan Manner- Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 1,1 miljardia euroa positiivinen, mutta kertaluonteiset erät, kuten yhtiöittämiset ja yhtiöiden myynnit, paransivat tulosta 0,3 miljardia euroa. Tuloksesta yli 70 prosenttia syntyi neljässä kaupungissa (Helsinki, Tampere, Mikkeli ja Espoo). Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntatalous oli -0,5 miljardia alijäämäinen. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 1,2 prosenttia ja toimintakulut 1,6 prosenttia. Toimintakulujen maltilliseen kasvuun vaikuttivat tehdyt sopeuttamistoimet sekä työttömyysvakuutusmaksun keveneminen. Kuntien yhteenlasketut kunnallisverotuotot laskivat 3,3 prosenttia, yhteisöverotuotot 14 prosenttia ja valtionosuustuotot 6,6 prosenttia. Laskuun vaikuttaa edelleen hyvinvointialueuudistuksen hännät sekä yleinen taloustilanne. Tilikauden tulos 2024 muodostui negatiiviseksi 80 kunnassa, kun vuonna 2023 tulos oli alijäämäinen 49 kunnassa. Kunnissa ja kuntayhtymissä tehtiin investointeja 4,8 miljardilla eurolla. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 0,7 miljardilla eurolla ollen vuoden 2024 lopussa noin 20,6 miljardia euroa. Vantaan kaupungin vuoden 2024 tilinpäätös Vuoden 2024 tilikauden tulos oli -58,8 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos heikkeni 108,9 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Poistoeron ja varausten muutoksien sekä rahastosiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -61,3 miljoonaa euroa. Ulkoiset toimintatuotot olivat 146,2 miljoonaa euroa vuonna 2024. Edellisvuoteen nähden toimintatuotot laskivat 12,4 miljoonalla eurolla. Maanmyyntivoitoissa sekä muissa käyttöomaisuuden myyntivoitoissa oli kasvua 2,6 miljoonaa euroa edellisen vuoteen verrattuna. Ulkoiset toimintakulut olivat 862,7 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 30,0 miljoonaa euroa. Suurimpina kuluerinä henkilöstökulut olivat 422,9 miljoonaa ja palvelujen ostot 281,3 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 28,9 miljoonaa euroa (7,3 %:a) ja palvelujen ostot laskivat 5,3 miljoonaa euroa (-1,8 %:a) edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate oli -716,4 miljoonaa euroa vuonna 2024, eli se heikkeni edelliseen vuoteen nähden 42,4 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi vuonna 2024 yhteensä 585,2 miljoonaa ja valtionosuuksia 179,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2023 verrattuna verotulot heikkenivät 53,5 ja valtionosuudet 0,5 miljoonaa euroa. Tuloverot laskivat 32,5 miljoonaa, yhteisöveron tuotto 20,5 miljoonaa ja kiinteistövero 0,5 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna. Rahoituskulut kasvoivat 9,3 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna. Rahoitustuotot puolestaan kasvoivat 2,6 miljoonaa euroa, joten rahoitustuotot ja -kulut yhteensä laskivat 6,7 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna. Kaupungin vuosikate vuonna 2024 oli 58,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja sekä arvonalentumisia kirjattiin 114,2 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot 51,5-prosenttisesti, joten kaupungin tulorahoitus oli vuosikatteella mitattuna alijäämäinen. Investointimenot vuonna 2024 olivat 149,5 miljoonaa euroa. Kaupungin pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli 89,7 ja lyhytaikaisten lainojen vähennys 20,0 miljoonaa, joten lainakannan nettolisäykseksi muodostui 69,7 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus heikkeni tilikaudella 39,9 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 99,7 prosenttia. Vantaan kaupungin taseen pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, joita oli 1 374,2 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa (69,2 prosenttia taseen loppusummasta). Taseen vastattavaa puolella omaa pääomaa oli 974,0 miljoonaa ja vierasta pääomaa 997,5 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 1 985,8 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste heikkeni 49,4 prosenttiin (52,6 prosenttia vuonna 2023). Asukaskohtainen lainakanta nousi edellisestä vuodesta 226,6 euroa, eli 3 425,7 euroon asukasta kohti. Kiinteistörahaston ylijäämä ennen rahastosiirtoja oli 2,9 miljoonaa euroa ja Vahinkorahaston alijäämä 0,4 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt sekä tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien tytär- ja osakkuusyhteisöt, eli kaikkiaan 57 yhteisöä. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2024 oli -7,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen, tilikauden verojen, laskennallisten verojen ja vähemmistöosuuksien vähentämisen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 38,3 miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta kasvoi 218,0 miljoonaa euroa edellisvuodesta ollen 2 101,0 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa. Konsernin asukaskohtainen lainakanta kasvoi 8 357,0 euroon, kun se vuonna 2023 oli 7 609,8 euroa. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuusaste oli vuoden 2024 lopussa 168,8 prosenttia, eli vuoden 2024 käyttötulot eivät olisi riittäneet vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuoden 2024 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.11.2023 talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2027. Vuoden 2024 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi ¬¬¬ 6,2 milj. euron tilikauden tulokseen ja -4,9 milj. euron tilikauden alijäämään sekä yhteensä 198,4 milj. euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2024 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella vuoden 2024 aikana. Talousarviomuutoksista suurimmat olivat kaupunkiympäristön toimialan tulotavoitteen laskeminen 24,1 milj. eurolla sekä määrärahojen korottaminen 16,5 milj. eurolla. Asuntorakentamisen heikko suhdanne näkyi maanmyyntivoittojen, maankäyttösopimuskorvausten sekä muiden rakentamiseen liittyvien tulokertymien heikkona kehityksenä. Määrärahakorotuksia tehtiin kunnossapidon, kiinteistönhoidon ja lämmityksen kustannuksiin johtuen muun muassa kevättalven haastavista olosuhteista sekä yleisen kustannustason noususta. Lisäksi VTK Oy:n ilmoittamat vuokrankorotukset ja ylläpitovuokran tasoituslasku huomioitiin määrärahalisäyksenä sekä kaupunkiympäristön, että kasvatuksen ja oppimisen ja kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialoilla. Kaupunkiympäristön toimialalla vuokrankorotukset näkyvät myös sisäisen vuokratuoton kasvuna. Kasvatuksen ja oppimisen tuloarviota korotettiin 1,0 milj. eurolla ja määrärahaa 21,3 milj. eurolla. Tuloarvioiden muutokset johtuivat hankeavustuksista sekä vammaisten lasten päivä- ja lomatoiminnan tuloista. Toisaalta tuloja pienensi lainsäädännöstä johtunut varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen väheneminen. Määrärahamuutokset aiheutuivat suurimmaksi osin varhaiskasvatuksen työvoiman vuokrauksen sekä palvelusetelin indeksikorotuksen, kasvaneen käyttäjämäärän ja lakisääteisten tukitoimien kustannuksista. Kaupunkistrategian ja johdon toimialan määrärahaa korotettiin 4,0 milj. eurolla vastaamaan kohonneita työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja. Lisäksi palkankorotuksiin liittyvää keskitettyä varausta kohdennettiin toimialoille. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan määrärahoja korotettiin 2,5 milj. eurolla. Määrärahamuutokset johtuivat pääosin VTK Oy:n vuokrankorotuksista sekä uusien hankkeiden menoista. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -70,4 milj. euroa. Vuoden 2024 tilinpäätös päätyi -58,8 milj. euron tilikauden tulokseen ja -61,3 milj. euron tilikauden alijäämään. Tilikauden alijäämä on 56,4 milj. euroa heikompi kuin alkuperäinen talousarvio ja 7,8 milj. euroa parempi kuin muutettu talousarvio. Vuoden 2024 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden toimintatuotot olivat 319,8 milj. euroa. Vuoden 2024 aikana toteutuneet toimintatuotot olivat 337,9 milj. euroa ylittäen muutetun talousarvion 18,1 milj. eurolla. Kasvatuksen ja oppimisen sekä Kaupunkistrategian ja johdon toimialoilla suurimmat toimintatuottojen ylitykset liittyivät valtion maksamiin pakolaiskorvauksiin sekä valtion myöntämiin tai välittämiin tukiin. Kaupunkiympäristön toimialalla suurimmat ylitykset liittyivät maanmyyntivoittoihin, maanvuokraustuloihin ja sopimuskorvauksiin, jotka toteutuivat parempina kuin muutetussa talousarviossa, mutta selvästi heikompina kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kaupunkiympäristön toimialalle tehty talousarviomuutos johtuu pääosin heikosta tonttikysynnästä, erityisesti asuntorakentamisessa. Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset, maanmyyntivoitot ja Varikon vuokratuotot toteutuivat muutettua talousarviota parempina. Myyntituotot sisältävät 2,1 milj. euroa Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) myytyjä ns. läpilaskutettavia rakentamispalvelutuottoja, joka on 0,9 milj. vähemmän kuin muutetussa talousarviossa. Kaupungin toimintakulut olivat muutetussa talousarviossa 1 073,5 milj. euroa. Vuoden 2024 aikana toteutuneet toimintakulut olivat 1 054,4 milj. euroa. Toimintakulut alittuivat 19,1 milj. eurolla. Vuoteen 2023 verrattuna toimintakulut nousivat 46,8 milj. euroa eli 4,6 prosenttia. Kaikkien toimialojen toimintakulut alittivat muutetun talousarvion. Henkilöstökulut alittuivat kaikilla toimialoilla, yhteensä 6,4 milj. eurolla muutettuun talousarvioon nähden. Palveluiden ostot alittivat muutetun talousarvion 7,5 milj. eurolla. Ne alittuivat kaupunkistrategian ja johdon toimialalla erityisesti ICT-palveluiden osalta ja kaupunkiympäristön toimialalla Helsingin seudun liikenteen HSL maksujen osalta. Kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialoilla palveluiden ostot ylittivät talousarvion. Aineet, tavarat ja tarvikkeet alittivat muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla ja avustuskulut ylittivät sen noin 0,6 milj. eurolla. Muut toimintakulut alittivat muutetun talousarvion noin 3,0 milj. eurolla. Toimintakulut sisältävät 2,1 milj. euroa Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) myytyjä ns. läpilaskutettavia rakentamispalvelujen kustannuksia. Vuoden 2024 verotulot alittivat talousarvion 26,8 milj. eurolla ja valtionosuudet 2,9 milj. eurolla. Verotulo- ja valtionosuusarviot perustuivat Kuntaliiton ennusteeseen. Talousarvioon nähden kunnallisveron toteuma oli 98,0 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 93,8 prosenttia, yhteisöveron toteuma 86,9 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 98,4 prosenttia. Kaikkiaan verorahoitus yhteensä (verot ja valtionosuudet) laski 6,6 prosenttia vuoden 2023 tilinpäätökseen nähden. Vuoden 2023 alusta voimaan astuneen hyvinvointialueuudistuksen vuoksi vuoden 2023 verotulot olivat kertaluonteisesti poikkeuksellisen korkeat. Tämä johtuu uudistukseen liittyvistä ns. verohännistä, joita vuonna 2023 saatiin noin 59 milj. eurolla. Myös valtionosuustuloihin hyvinvointialueuudistus vaikutti negatiivisesti, hyvinvointialueille siirtyneiden tehtävien valtionosuudet leikattiin kuntien valtionosuuksista. Verotuloihin ja valtionosuuksiin ei tehty lisätalousarviota vuoden 2024 aikana. Kunnallisverot alittivat talousarvion 8,2 milj. eurolla, yhteisöveron tuotto 11,2 milj. eurolla ja kiinteistöverot 7,4 milj. eurolla. Valtionosuuset alittivat talousarvion 2,9 milj. eurolla. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat vuonna 2024 yhteensä 11,0 milj. euroa positiivisena, talousarviossa yhteenlasketuiksi rahoitustuotoiksi ja -kuluiksi oli arvioitu 5,0 milj. euroa. Korkotaso on jonkin verran laskenut vuoden 2023 erittäin nopean ja korkean nousun jälkeen ja talousarviossa arvioitu 24,6 milj. euron korkokulu alittui 1,6 milj. eurolla toteuman ollessa 23,0 milj. euroa. Kaupungin lainasalkun suojausaste on edelleen korkea, mutta uusiin lainoihin korkosuojauksia ei tehty korkealla olevan korkotason vuoksi. Kaupungin lainasalkun korkokulut toteutuivat 12,3 milj. euron tasolla, minkä lisäksi kaupunki maksoi yhtiöilleen korkoa konsernitilillä olevien varojen mukaisesti 1,7 milj. euroa. Kaupungin korkotuotot ylittivät talousarvion 2,2 milj. eurolla, joten korkotuottojen ja -kulujen netto on kaupungille 3,8 milj. euroa positiivinen suhteessa talousarvioon. Muut rahoitustuotot ja -kulut netto on myös positiivinen 2,2 milj. eurolla. Poistoja ja arvonalentumisia toteutui vuonna 2024 noin 114,2 milj. euroa. Ne toteutuivat 98,6-prosenttisesti ja alittivat talousarvion 1,6 milj. eurolla. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2024 tilinpäätöksessä muodostui 58,8 milj. euroa, tilikauden tulokseksi -58,8 milj. euroa ja tilikauden alijäämäksi -61,3 milj. euroa. Vuoden 2024 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat 6,0 milj. euroa, menot 198,4 milj. euroa ja investointiosan netto 192,4 milj. euroa. Vuonna 2024 tuloarviota pienennettiin 3,0 milj. eurolla kiinteän omaisuuden tulojen osalta. Määrärahoja nostettiin yhteensä 1,0 milj. eurolla kaupunkiympäristön irtaimen omaisuuden hankintoja varten. Kyseisille hankinnoille oli varattu määräraha vuoden 2023 talousarviossa, mutta toimitusvaikeuksien vuoksi koneet ja laitteet toimitettiin vasta vuoden 2024 puolella. Muutosten jälkeen tuloarvioksi muodostui 3,0 milj. euroa ja määrärahaarvioksi 199,3 milj. euroa. Vuoden 2024 toteutuneet bruttoinvestointimenot olivat yhteensä 149,6 milj. euroa ja ne alittivat muutetun talousarvion 49,8 milj. eurolla. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat kaikissa hankeryhmissä. Suurin alitus oli rakentamishankkeissa, 31,7 milj. euroa. Määrärahat alittuivat erityisesti rakentamisen toteutusajankohtien siirtymisen sekä joidenkin toteutuneiden hankkeiden edullisempien urakkahintojen vuoksi. Julkisen käyttömaisuuden osalta talousarviomenot alittuivat 8,1 milj. eurolla hankkeiden aikataulujen viivästysten vuoksi. Kiinteän omaisuuden määrärahat alittuivat 6,1 milj. eurolla. Aineettoman omaisuuden osalta talousarvio alittui 1,7 milj. eurolla, irtaimen omaisuuden osalta 1,0 milj. eurolla sekä osakkeiden ja osuuksien osalta 1,1 milj. eurolla talousarvioon verrattuna. Investointituloja toteutui 4,7 milj. euroa, 1,7 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Osakkeiden ja osuuksien tuotot ylittivät talousarvion 2,1 milj. eurolla, koska talousarviossa tuloja ei arvioitu syntyvän lainkaan. Kiinteän omaisuuden tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,5 milj. eurolla ja myös aineettomaan omaisuuteen syntyi tuloylitystä 0,3 milj. euroa. Julkisen käyttöomaisuuden tulot puolestaan alittivat talousarvion 1,5 milj. eurolla johtuen Vantaan ratikan tulojen ajoituksesta. Valtion kanssa solmittavan MAL-sopimuksen allekirjoitus venyi niin pitkälle, että valtion osuus ratikan kustannuksista ei ehtinyt valtion lisätalousarvioon vuodelle 2024. Vuoden 2024 investointiosan nettomenoksi muodostui yhteensä 144,9 milj. euroa, joka alitti talousarvion 51,5 milj. eurolla. Vuonna 2024 kaupungin pitkäaikainen lainakanta kasvoi nettolainanottovaltuuden verran eli 89,7 milj. eurolla. Ulkoinen lainasalkku kasvoi 69,7 milj. euroa noin 861 milj. euroon vuoden 2024 lopussa. Alkuperäisessä talousarviossa 2024 talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella arvioitiin nettolainanlisäykseksi 89,7 milj. euroa. Vuoden 2024 sitovien tavoitteiden toteutuminen Vuodelle 2024 valtuusto asetti sitovia tavoitteita yhteensä 45 kappaletta. Tavoitteista 11 toteutui täysin, 28 osittain ja 6 ei lainkaan. Yleisen taloustilanteen heikko kehitys ja asuntorakentamisen seisahtumisen kuntatalousvaikutukset vaikuttavat kaupungin talouteen siten, että tuottavuus- ja kasvuohjelman tavoitteisiin ei päästä vuosien 2024 ja 2025 osalta. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä vuosikate oli 59 milj. euroa. Toimintakate heikkeni 11,1 prosenttia suhteessa talousarvioon 2023. Maankäytön nettotulot olivat noin 15,9 milj. euroa (2023: n. 16,4 milj. euroa). Vuonna 2024 asuntoja on valmistunut 901 kpl (v. 2023: 3115). Pientaloasuntoja valmistui 178 kpl (v. 2023 452). Luonnon monimuotoisuutta on edistetty resurssiviisauden tiekartan monimuotoinen luonto -kaistan toimenpiteitä toteuttamalla. Kaukolämmön päästöt ovat jääneet tavoitteesta ja ne ovat kasvaneet vuodesta 2020 (noin 25 %). Ne laskivat kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön päästöt ovat alentuneet huomattavasti (lähes 30 %). Myös liikenteen päästöt ovat laskeneet, (11 %), mutta eivät ole tavoitteessa (25 % laskua 2020–2023). Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi edellisestä vuodesta nousijamäärän ollessa 146 406 nousua/arkipäivä (v. 2023: 133 218). Tämä on samalla kaikkien aikojen suurin nousijamäärä Vantaalla. Vantaan ratikkakaupungin toteuttaminen etenee. Keskustojen kehittämissuunnitelmien toteutusta on jatkettu. Seurannasta on vastannut kaupunkikeskustoille nimetyt seurantaryhmät, jotka ovat kokoontuneet vuoden aikana kolmesti. Vantaan osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentti koko kaupungin osalta oli 3,2. Äänestäjiä oli yhteensä 6 686. Saatujen ideoiden määrä oli 2080, joista äänestykseen eteni 349. Näistä rahoituksen sai 66 hanketta, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Vantaan osallistuvaan budjetoinnin eri vaiheisiin on osallistunut tähän mennessä noin 12 000 vantaalaista eli 5 prosentin tavoite on saavutettu. Vantaan 50 -juhlavuoden tapahtumat toteutuivat suunnitellusti kaikilla suuralueilla. Asukkaiden kuuluvuuden tunne Vantaaseen on osallisuuskyselyn mukaan 2024–25 vuodenvaihteessa 41,9 prosenttia. Jokaiselle suuralueelle on kartoitettu sopiva paikka ulkoilmatapahtumien järjestämiseen. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi verrattuna vuoden 2023 lopun tilanteeseen nähden. Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa oli 6539 (2023: 5049). Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä oli vuoden lopussa 3978 (2023: 3580) ja vieraskielisten työttömien määrä 8240 (2023: 7232). Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseula-testillä (2. ja 7. lk): Tavoitteena oli, että tulokset ovat parantuneet neljä prosenttiyksikköä lähtötasosta. Lukuseulan tulokset olivat laskeneet 2. luokan osalta, mutta parantuneet 7.luokkalaisilla. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman tavoitteena vuosille 2023–2025 on alueiden ja asukkaiden hyvinvointierojen kaventaminen. Ohjelma on toteutunut enimmiltä osin vuoden 2024 aikana. Ohjelman toimenpiteistä arviolta 13 toteutui täysin (n. 81 %) ja 3 toteutui osittain (19 %). Sairauspoissaolot kokonaisuudessaan ja erityisesti mielenterveysperusteiset poissaolot vähenevät -tavoitteen osalta sairauspoissaoloissa (6,02 %) ei saavutettu tavoitetasoa (4,3 %), mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot (0,97 %) puolestaan vähenivät. Tuleva kehitys Vantaan kaupunginvaltuuston marraskuussa 2024 hyväksymä talousarvio vuodelle 2025 perustuu -49,9 milj. euron tilikauden alijäämään. Ison budjettialijäämän lisäksi verotulojen uusimmat ennusteet näyttävät vuodelle 2025 talousarviota heikompaa kasvua, minkä arvioidaan heikentävän tilikauden tulosta talousarvioon verrattuna. Kunta-alan palkkaratkaisu voi toteutuessaan tuoda kaupungille lisäkustannuksia jo vuodelle 2025. Yleisen talouskehityksen odotetaan kääntyvän nousuun vuoden 2025 aikana, mutta toisaalta työttömyyden arvioidaan vielä kasvavan. Asuntomarkkinoiden ennustetaan piristyvän, mutta asuntorakentamisen osalta suurta muutosta ei ole odotettavissa vielä vuonna 2025. Vähäinen uusien asuntojen valmistuminen voi vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja kaupungin väestönkasvua hidastavasti lähivuosina. Vuoden 2025 talousarvio sisältää 203 milj. euron nettolainanottovarauksen. Lainavarausta kasvattaa erityisesti kaupungin perusinvestointien kasvu, Vantaan ratikan investointi, maanmyyntituottojen väliaikainen lasku sekä heikko verotulokehitys. Vantaan ratikan investointi ja kuntatalouden heikko tilanne kasvattavat huomattavasti kaupungin lainamäärää tulevina vuosina. Vantaan kaupungin taloutta on tasapainotettava seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2025 aikana osana tulevan uuden strategian valmistelua sekä osana vuoden 2026 talousarvioprosessia käynnistetään menojen ja tulojen rakennetarkastelu, jossa käydään läpi kaikki kaupungin toimialat ja niiden toiminnot. Rakennetarkastelussa arvioidaan, tekeekö kaupunki oikeita asioita oikeilla painotuksilla sekä sitä, kuinka asioita tehdään ja toteutetaan. Myös investointeja on määrä tarkastella. Samaan aikaan arvioidaan myös yleisen talouskehityksen, kuntatalouden ja Vantaan talouden kehitysnäkymiä sekä tulevan valtuustokauden kaupungin talouden tasapainottamisen euromääräisiä tarpeita. Kuntien valtionosuusuudistustyö on käynnissä ja uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus olla käytössä 1.1.2027 alkaen. Tällä voi olla huomattavia kuntakohtaisia vaikutuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Hallituksella on suunnitteilla myös kiinteistöverouudistus, jossa kiinteistöjen verotusarvoja tarkistettaisiin. Suunnitteilla on myös mm. toimeentulotukilain kokonaisuudistus, jolla toteutuessaan voi olla suuria kuntatalousvaikutuksia.
Kaupunginhallituksen esitys
Päätetään, että a) Kiinteistörahaston ylijäämä 2 907 086,12 euroa kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti, b) Vahinkorahaston alijäämä 446 337,31 euroa kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti ja c) Vantaan kaupungin tilikauden alijäämä 61 253 389,20 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään d) merkitään tilintarkastuskertomus tiedoksi, e) hyväksytään vuoden 2024 tilinpäätös ja f) tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.–31.12.2024
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 24.3.2025 § 5
Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään 1. esittää kaupunginvaltuustolle, että a) Kiinteistörahaston ylijäämä 2 907 086,12 euroa kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti, b) Vahinkorahaston alijäämä 446 337,31 euroa kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti ja c) Vantaan kaupungin tilikauden alijäämä 61 253 389,20 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään sekä 2. todeta että, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä, esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, 3. valtuuttaa talouspalvelut tekemään tilinpäätökseen teknisluonteisia korjauksia ja 4. allekirjoittaa tilinpäätös ja jättää se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätös tarkastuksen jälkeen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi Käsittely: Asian käsittelyn aikana kaupunginjohtaja teki seuraavat muutokset liitteeseen: s. 1 kaupunginjohtajan katsaus, toiseksi viimeinen kappale: “Vantaan kaupungin vuoden 2023 2024 tilinpäätös osoittaa 61,3 milj. euron tilikauden alijäämää. Kaupungin bruttoinvestointimenot olivat 149,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuus 147,5 milj. euroa. Vuosikatteen ollessa 58,8 milj. euroa investointien tulorahoitusprosentiksi tuli 40. Vuonna 2023 2024 kaupungin ulkoinen lainakanta kasvoi 70 milj. eurolla, jolloin vuoden lopussa kaupungilla oli ulkoista lainaa 861 milj. Euroa." s. 104 lisättiin puuttunut sitova tavoite nro 12.1: Asuinalueiden eriarvoistuminen hidastuu Päätös: Hyväksyttiin muutettu esitys. Päävastuullinen tilintarkastaja JHT, KHT Juha Huuskonen KPMG Oy Ab:stä on raportoinut tarkastuslautakunnalle vuotta 2024 koskevista tilintarkastuksista sekä luovuttanut kyseessä olevaa vuotta koskevan tilintarkastuskertomuksen. Tilintarkastaja on kertomuksessaan esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tilikaudelta
Tarkastuslautakunta 23.4.2025 § 4
Kaupunginreviisorin esitys: Päätetään a) merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomus vuodelta 2024, b) saattaa tilintarkastuskertomus kaupunginvaltuustolle tiedoksi, c) esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2024 tilinpäätös hyväksytään ja d) esittää kaupunginvaltuustolle, että tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 Pöytäkirja tarkastetaan ja hyväksytään tämän pykälän osalta heti kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Pöytäkirja tarkastettiin ja hyväksyttiin tämän pykälän osalta heti kokouksessa.
Liitteet
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)