Vastaus Eve Rämön ja Otso Kivimäen sekä 37 muun valtuutetun aloitteeseen voimajohtohankkeiden päätöksenteon, vaikuttamisen ja omistajaohjauksen selkiyttämiseksi

Kaupunginvaltuusto 23.2.2026 § 29

Päätös: Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus 7.9.2026 § 18

Kaupunginjohtajan esitys: Päätetään a) antaa Eve Rämölle, Otso Kivimäelle ja 37 muulle aloitteen allekirjoittaneelle valtuutetulle toimialan esityksen mukainen kaupunginhallituksen vastaus ja b) esittää kaupunginvaltuustolle merkittäväksi kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi. Päätös: Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. Kaupunkiympäristön toimiala toteaa täydennettynä vastauksenaan seuraavaa: Vastaus on jäsennelty valtuustoaloitteen kysymysten mukaan ja sitä on täydennetty nostamalla luontoja maisemanäkökulmia. Uudelleen valmisteltu vastaus perustuu aiempaan vastaukseen, joka on laadittu yhteistyössä Vantaan Energia Oy:n ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n sekä Vantaan kaupungin konsernipalveluiden kanssa. Vastausta täydentävää lisätietoa on liitteessä. Esitetään, että kaupunki antaa selvityksen mitkä ovat mahdollisuudet edellyttää sähköverkkoyhtiöitä toteuttamaan 110 kV:n sähkölinjat maakaapelointina silloin, kun se on kokonaisuutena arvioiden perusteltua ja hyödyllistä ympäristön, eläinlajien sekä alueen asukkaiden kannalta. Selvityksessä tulee tarkastella myös keinoja, joilla kaupunki voi vaikuttaa sähkölinjojen toteutustapaan lainsäädäntö ja kuntien toimivalta huomioon ottaen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisemavaikutuksiin, luonnon monimuotoisuuteen, asuinympäristön viihtyisyyteen sekä pitkäaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Vastaus: Kaupunki ei voi yksipuolisesti edellyttää voimajohtohankkeen toteuttamista tietyllä toteutustavalla. Asiasta voidaan neuvotella suunnittelun eri vaiheissa ja kaavoituksen yhteydessä sekä viranomaisneuvottelussa. Omistajaohjauksen kautta käydään neuvotteluja yhtiölle asetetuista tavoitteista, mutta ei puututa suoraan operatiiviseen toimintaan, kuten yksittäisen hankkeen toteutustapaan. Uusia voimajohtoja rakennetaan, koska sähkön kulutus kasvaa merkittävästi. Verkkoyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus kehittää sähköverkkoa alueellaan ja varmistaa sähkönsiirron toimitusvarmuus. Samalla verkkoa on rakennettava kustannustehokkaasti, jotta asiakkaiden siirtohinnat pysyvät kohtuullisina. Energiavirasto valvoo, että verkonhaltijat täyttävät nämä velvoitteet. Hanketta suunnitellessa otetaan huomioon rakentamisen aikaiset ja pitkäaikaiset luontoon, ympäristöön, lajistoon, vesistöihin, maisemaan ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Mikäli yhteys osoitetaan kaavassa, arvioidaan vaikutuksia kaavan yhteydessä kaavan tarkkuustaso huomioiden. Johdon esisuunnittelun yhteydessä johdon rakentaja tekee ympäristöselvityksen, jossa selvitetään vaikutukset ihmisiin, maisemaan, luontoarvoihin, vesistöön ja lajistoon. Selvitysten perusteella arvioidaan, onko reitti toteutettavissa ja kuinka vaikutuksia vältetään ja lievennetään. Merkittävillä hankkeilla on vaikutuksia, ja keskeistä on vaikutusten minimoiminen. Viranomaisneuvottelussa kunta voi vaikuttaa, mitä ja missä laajuudessa on tarpeen selvittää. Johdon rakentaja arvioi, millä keinoilla vaikutuksia voi vähentää. Aviapolis-Keimola-johtohankkeen osalta hankkeen toteuttaja on tuonut esiin, että kokonaisuutena arvioiden hankkeen toteutus maakaapeloituna ei ole perusteltua, sillä siten ei saavuteta riittävää sähkön siirtotehoa, johon hankkeella pyritään. Pyydämme kaupunkia luomaan kuvauksen voimalinjojen päätöksenteon prosesseista ja Vantaan vaikuttamiskeinoista asian eri vaiheissa ja asukkaiden kuulemisesta sekä osallistamisesta voimajohtohankkeiden osalta. Vastaus: Voimajohtohankkeen eteneminen on kuvattu tarkemmin liitteessä. Kaupungin on mahdollista vaikuttaa seuraavissa vaiheissa:  Kaupunki voi ottaa lausunnossaan kantaa maakuntakaavassa esitettäviin voimajohtoyhteyksiin ja niiden sijaintiin.  Yleiskaavaa laadittaessa huomioidaan tiedossa olevat yhteystarpeet ja voidaan yhteistyössä verkkoyhtiöiden kanssa osallistua voimajohtoyhteyksien suunnitteluun ja yhteensovittamiseen muun maankäytön kanssa. Asemakaavassa sijaintia voidaan tarkentaa.  Voimajohdon esisuunnitteluvaiheessa johdon rakentaja järjestää viranomaisneuvottelun keskeisten tahojen kanssa. Kaupungin viranomaiset ovat edustettuna kokouksessa. Neuvottelussa päätetään, mitä reittivaihtoehtoa edistetään ja mitä selvityksiä edellytetään.  Johdon rakentaja pyytää lausunnot tarvittavilta viranomaisilta lausunnot. Myös kaupungilta pyydetään voimajohtohankkeesta ja sen sijainnista lausunto, joka liitetään lunastuslupahakemukseen. Kaupunki voi lausunnossaan ottaa kantaa voimajohdon toteutustapaan ja reunaehtoihin. Asukkaita kuullaan ja osallistetaan seuraavissa vaiheissa:  Mikäli voimajohto osoitetaan kaavassa, koskee kaavaa alueidenkäyttölain 62 § mukainen vuorovaikutusmenettely. Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.  Voimajohtohankkeen suunnittelussa asukkaiden kuuleminen ja osallistuminen on rajattu ainoastaan maanomistajiin ja käyttöoikeuden haltijoihin. Heihin ollaan yhteydessä, kun hankkeelle on saatu tutkimuslupa ja ennen kuin maastotyöt aloitetaan.  Kun johdon sijainti ja pylväspaikat on selvitetty, johdon rakentaja käy maanomistajien kanssa sopimusneuvottelut.  Lunastusmenettelyssä kiinteistönomistajille ja käyttöoikeuden haltijoille järjestetään kuulemistilaisuus. Maanomistaja osallistuu lunastustoimitukseen. Selvityksen pohjalta kaupungin tulee arvioida, millaisia linjauksia ja toimintamalleja Vantaa jatkossa noudattaa sähkölinjahankkeiden ohjauksessa ja kaavoituksessa. Vastaus: Ehdotetaan seuraavia:  Jatkossa tulee varmistaa sijoittamis- ja rakentamislupakäsittelyssä sekä asemakaavoituksessa, että huomioidaan tarvittavat suojaetäisyydet suunnitelluista voimajohdoista ja sähköasemista.  Yleiskaavassa tulee huomioida riittävät sähköverkkojen kehittämistarpeet ja tehdä tarvittavat tilavaraukset.  Yhteydet olisivat asukkaiden näkökulmasta hyvä olla kaavoissa (yleiskaavassa), jotta voidaan varmistaa riittävän kattavat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä muutoksenhakumahdollisuus.  Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehdään yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden kanssa, jotta uudet yhteystarpeet ja tulevat hankkeet ovat tiedossa ja saadaan yhteensovitettua käynnissä olevien kaavahankkeiden kanssa.  Vantaan kaupunki voi viranomaisneuvottelussa ohjeistaa sekä lausuntonsa yhteydessä edellyttää johtohankkeen rakentajaa järjestämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedotusta ja vuorovaikutusmahdollisuuksia myös muille kuin hankkeen yhteydessä virallisesti kuultaville maanomistajille.  Omistajaohjauksen kautta kaupunki neuvottelee yhtiön kanssa toimintatavoista. Pyydetään vastaus siihen, tarvitseeko voimalinjahankkeiden noudattaa miltä osin yleiskaavan määrittelemää linjaa, ja miltä osin linjasta voidaan poiketa ja millä perusteilla. Mitkä ovat tilanteet ja prosessit, joilla kaupunki tarkastelee vaihtoehtoisia linjauksia? Kaavoitusprosessin eri vaiheiden sekä Aviapolis-Keimola-voimajohtohankkeen kaavoituksen kuvaus on esitetty yksityiskohtaisemmin liitteessä. Maankäytön suunnittelua ohjaa alueidenkäyttölaki (132/1999). Osoitettaessa voimajohtoja kaavoissa on otettava huomioon alueidenkäyttölaissa säädetyt kaavojen sisältövaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Voimajohtoverkkoa on osoitettu maakuntakaavoissa, ja ne tulee huomioida yleiskaavaa laatiessa. Yleiskaavoissa osoitetaan tarvittavat johtokäytävät yleispiirteisellä tasolla. Asemakaavoissa osoitetaan nykyisten ja tiedossa olevien voimajohtojen edellyttämät suojaetäisyydet ja voidaan yhteensovittaa johdon tarkempaa sijaintia yhdessä sähköverkkoyhtiön kanssa. Kaavojen vaikutukset arvioidaan. Voimajohtojen toteutus ei edellytä niiden osoittamista kaavoissa, vaan niiden rakentaminen perustuu lunastusmenettelyyn. Tiedossa olevat yhteystarpeet kuitenkin osoitetaan kaavoissa, jotta ne voidaan huomioida muun maankäytön suunnittelussa. Jos voimajohdon sijainti on ratkaistu yleiskaavassa ja alueen läheisyydessä on voimajohdon sijaintiin vaikuttavia tekijöitä kuten asutusta tai luonto- ja maisema-arvoja, on yleiskaavassa osoitettu ratkaisu lähtökohtana yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Viranomaisten on suunnitellessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessä muutoin toimenpiteisiin ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Alueidenkäyttölaki siis edellyttää, että yleiskaava on ohjeena yleiskaavassa osoitettua voimajohtolinjausta toteutettaessa. Poikkeaminen yleiskaavassa osoitetusta ratkaisusta on mahdollista tietyin edellytyksin ja perustellusta syystä. Perusteluja poikkeamiselle voi olla esimerkiksi poikkeamisen vähäisyys, yleiskaavan tavoitteiden mukaisuus ja ratkaisun vaikutukset ympäristöön ja maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Voimajohtohankkeen viranomaisneuvottelussa voidaan ottaa kantaa poikkeamiseen ja vaihtoehtojen tarkasteluun, mikäli yleiskaavassa osoitettu ratkaisu ei ole mahdollinen. Millä tavoin Vantaa voi käyttää omistajaohjausta Vantaan Energian voimalinjahankkeiden suunnittelun ja toteutuksen osalta? Vastaus: Vantaan Energian omistajana Vantaan kaupungin tehtävänä on varmistaa, että sen omistama yhtiö toimii vastuullisesti ja huolellisesti. Omistajaohjauksen lähtökohtana toimivat valtuuston 12.10.2024 § 12 hyväksymät omistajapoliittiset linjaukset. Omistajapoliittisten linjausten mukaan Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n tavoitteena on varmistaa luotettava sähkönjakelu ja se, että sähkön siirron hinnoittelu säilyy kohtuullisena ja tulevat investointitarpeet mahdollistavana. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu varmistaa riittävä siirtokapasiteetti. Markkinaehtoisen yhtiön vastuullisena omistajana kaupungin tehtävänä ei ole sanella tai puuttua suoraan yhtiön operatiiviseen toimintaan, kuten sähköverkkojen linjausten suunnitteluun. Omistajaohjaus käy yhtiön ja sen johdon sekä vähemmistöosakkaana olevan Helsingin kaupungin kanssa jatkuvaa keskustelua yhtiön tilanteesta ja omistajan toiminnalle asettamista tavoitteista. Vantaan Energian osakassopimuksen mukaan yhtiön ja sen osakkaiden välisten keskinäisten liikesuhteiden tulee noudattaa samoja periaatteita, mitä noudatetaan toisistaan riippumattomien yritysten välillä. Omistajaohjauksessa kaupunki on pyytänyt Vantaan Energia -konsernia kehittämään asukasvuorovaikutusta ja jatkossa kartoittamaan jo ennakollisesti ne tulevat investoinnit, joissa vuorovaikutukseen tulisi erityisesti panostaa.