Vastaus Funda Demirin, Tia Seppäsen ja Ida Tammisen sekä 29 muun valtuutetun aloitteeseen lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen Vantaan kaupungin hankinnoissa

Kaupunginvaltuusto 23.3.2026 § 16

Päätös: Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Konsernijohdon ja elinvoiman toimiala toteaa vastauksenaan seuraavaa: Valtuustoaloitteessa esitetään, että Vantaan kaupunki selvittää lihan ja maitotuotteiden vähentämisen säästöpotentiaalin omissa ruokahankinnoissaan, laatii suunnitelman lihan ja maitotuotteiden käytön asteittaisesta vähentämisestä kaupungin ruokapalveluissa, lisää kasvipohjaisten vaihtoehtojen hankintaa ja tarjontaa sekä asettaa mitattavat tavoitteet hankintojen ilmasto- ja kustannusvaikutuksille. Pidämme aloitteessa esitettyjä tavoitteita perusteltuina kaupungin strategisten kestävyystavoitteiden näkökulmasta. Kaupunki edistää jo nykyisessä toiminnassaan ruokailun ympäristövaikutusten vähentämistä, kasvispainotteisuuden lisäämistä sekä kestävän ruokajärjestelmän vahvistamista osana ympäristöohjelmaa ja kiertotalouden green deal -sitoumusta. Kaupungin nykyiset tavoitteet ja toimenpiteet Vantaan ruokapalveluiden kehittämistä ohjaavat kansalliset ravitsemussuositukset, jotka muodostavat perustan päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin tuotettavien aterioiden suunnittelulle. Vuonna 2024 uudistetuissa ravitsemussuosituksissa ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutukset on huomioitu aiempaa vahvemmin terveysvaikutusten rinnalla. Suositukset ohjaavat siten myös Vantaan kaupungin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ruokalistojen ja raaka-ainevalintojen kehittämistä kasvispainotteisempaan ja ympäristövastuullisempaan suuntaan. Vantaa on kiertotalouden green deal -työssä sitoutunut edistämään kasvis- ja kalapainotteisempaa ruokajärjestelmää. Tähän liittyen kaupunki on asettanut mitattavat tavoitteet ruokapalveluiden ilmasto- ja ympäristötyölle. Vantaan kaupungin tavoitteena on kasvattaa kasvisruoan menekin osuutta tarjotusta ruoasta sekä pienentää ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä. Kasvisruoan menekin lähtötaso on noin 20 prosenttia (2025), tavoitetaso vuodelle 2030 on 35 prosenttia ja tavoitetaso vuodelle 2035 on 64 prosenttia. Lisäksi tavoitteena on, että ateriapalvelujen hiilijalanjälki ruokailijaa kohden pienenee 5 %-yksikköä vuosittain. Kestäviä kalatuotteita lisätään ruokalistoille ja luontovaikutuksia vähennetään toimenpiteiden kautta. Huoltovarmuudesta huolehtiminen ja kriisitilanteisiin varautuminen ovat tärkeä osa kaupunkiturvallisuutta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on todennut, että kasvispainotteisen ruokavalion edistäminen tukee ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, koska se perustuu eläinperäistä tuotantoa tehokkaampaan luonnonvarojen käyttöön ja vahvistaa kestävien ruokajärjestelmien kykyä turvata ravinnon saatavuus myös häiriötilanteissa. Myös Suomessa LUKE on arvioinut kotimaisen kasvistuotannon ja kasviproteiinien tuotannon lisäämisen vahvistavan ruokajärjestelmän resilienssiä ja huoltovarmuutta. Kehitämme ruokailua yhteistyössä kasvatuksen ja oppimisen toimialan, hankinnan palveluyksikön, ruokapalveluiden tuottajien eli Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n ja Palmia Oy:n kanssa yhteisessä kehittämistyöryhmässä. Lisäksi kaupunki hyödyntää muiden kaupunkien ja kansallisten verkostojen kanssa tehtävää yhteistyötä ja sen tuloksia. Yhteisen suunnitelman pohjalta palveluntuottajat kehittävät ruoan houkuttelevuutta, reseptiikkaa ja ruokalistoja sekä lisäävät kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä. Kehittämistyön keinoina ovat muun muassa hybridireseptien kehittäminen (eläinproteiinin lisäksi resepti sisältää kasviproteiinia), sekä ruokakasvatuksen kehittäminen ja osallisuuden toimenpiteet. Elintarvikehankinnoissa huomioidaan ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, tuotantoeläinten hyvinvointiin, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät näkökulmat. Erillisten laskelmien toteuttaminen Aloitteessa esitetty säästöpotentiaalin tarkka selvittäminen edellyttäisi yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka paljon eläinperäisiä raaka-aineita sisältyy kaikkiin ruokapalveluissa käytettäviin tuotteisiin. Vantaan ruokapalveluissa käytetään valmisruokia ja puolivalmisteita, joiden osalta eläinperäisten ainesosien määrää tai osuutta ei ole kaikissa tilanteissa saatavilla hankinta- tai tuotetiedoista. Tämän vuoksi erillisen, kattavan ja tuotekohtaisen laskennan toteuttaminen olisi nykytilanteessa erittäin työlästä ja veisi merkittävästi resursseja varsinaiselta kehittämistyöltä. Useista tutkimuksista ja selvityksistä ilmenee, että kasviproteiinien käytön lisäämisellä ja kasvipainotteisuudella on todettu olevan kustannuksia vähentävä vaikutus. Esimerkiksi Ruoka-askel -hankkeessa todettiin varhaiskasvatuksen ruokailun raaka-ainekustannusten laskevan 3–6 %, kun lisätiin kasviproteiineja ja palkokasveja sekä kohtuullistettiin maidon kulutusta. Palvelukeskus Helsingin toimeksiannosta on tehty pro gradu -tutkielma (Runze Wu 2024), jossa osoitettiin, että kasvis- ja vegaaniruokalistat ovat edullisempia verrattuna sekaruokalistaan. Vaikka punaista lihaa saadaan hankittua edulliseen hintaan, niin kokonaisuutta katsoessa liharuoat olivat laskennan mukaan 8,3 % kalliimpia kuin keskiarvopääruoan raaka-ainekustannus. Vegaaniruokalista oli 3,8 % keskiarvopääruokaa edullisempi, ja lakto-ovo-kasvisruokalista 5,2 % edullisempi. Laskenta tehtiin Palvelukeskus Helsingin todellisilla hankintahinnoilla ja annoskoolla. Näiden tulosten pohjalta voidaan olettaa, että kasvipainotteisuuden lisääminen laskee kustannuksia myös Vantaan kaupungilla, joten emme ei pidä tarkoituksenmukaisena käynnistää erillistä laskentaa sen työlään toteutettavuuden vuoksi. Kiertotalouden green deal – tavoitteet, ruokailun kehittämistyö sekä ravitsemussuositukset ohjaavat joka tapauksessa aloitteessa ehdotettuun suuntaan. Katsomme vaikuttavammaksi kohdentaa käytettävissä olevat resurssit toimenpiteisiin, joilla kasvispainotteisuutta, ruoan ympäristövastuullisuutta ja ruokailun laatua voidaan käytännössä edistää. Ruokailuun osallistuminen ja muutoksen vaikuttavuus Ruokapalvelujen kehittämisessä on huomioitava ympäristötavoitteiden lisäksi ruokailuun osallistuminen, koulu- ja kasvisruoan hyväksyttävyys ja ravitsemuksellinen laatu. Erityisesti koulu- ja oppilaitosruokailussa on tärkeää, että tarjottava ruoka on maistuvaa ja että lapset ja nuoret osallistuvat ruokailuun. Jos muutoksia toteutetaan liian nopeasti tai ilman riittävää osallistamista, vaarana on, että ruokailuun osallistuminen vähenee ja kouluruokailulle asetetut terveys- ja hyvinvointitavoitteet eivät toteudu täysimääräisesti. Tästä syystä Vantaan kaupungilla kasvispainotteisuutta edistetään hallitusti ja osana kokonaisvaltaista ruokailun kehittämistä. Yhteenveto Vantaan kaupunki edistää aloitteessa esitettyjä tavoitteita osana jo käynnissä olevaa ruokapalvelujen ja elintarvikehankintojen kehittämistä. Emme kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena toteuttaa erillistä ja työlästä laskentaa lihan ja maitotuotteiden hankintojen vähentämisen säästöpotentiaalista, koska laskenta edellyttäisi nykyistä huomattavasti yksityiskohtaisempaa, hankalasti saatavilla olevaa tuotekohtaista tietoa ja sitoisi merkittävästi resursseja. Kaupunki jatkaa kiertotalouden green deal-sitoumuksen mukaisesti suunnitelmallista kasvisruoan menekin kasvattamista ja ateriapalvelujen hiilijalanjäljen pienentämistä. Myös reseptiikan ja ruokalistojen kehittäminen sekä kestävyyden huomioiminen elintarvikehankinnoissa etenevät yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Nämä tavoitteet ovat tulossa ympäristöohjelman toimenpiteiksi ja niitä tullaan raportoimaan sekä Vantaan ympäristövahdissa että green deal-tavoitteiden osalta sitoumuksen mukaisesti myös Ympäristöministeriölle ja Sitoumus 2050-sivustolle. Tavoitteena on edetä vaikuttavasti ja hallitusti kohti kasvipainotteisempaa, ilmastoystävällisempää ja luonnon monimuotoisuuden sekä huoltovarmuuden kannalta kestävämpää ruokajärjestelmää siten, että ruokailun ravitsemuksellinen laatu, maistuvuus ja osallistumisaste turvataan.