Vantaan kaupungin lausunto Lupa- ja valvontavirastolle Vantaan Energia Oy:n Jätevoimalan ympäristöluvan muuttamista sekä toiminnan aloittamislupaa koskevasta hakemuksesta

Lupa- ja valvontavirastossa on käsiteltävänä jätevoimalan ympäristöluvan muuttamista koskeva ympäristölupahakemus. Haetut muutokset liittyvät jätteen lajittelulaitoksen käyttöönotosta aiheutuviin muutostarpeisiin. Lajittelulaitoksen ympäristöluvasta on pyydetty erillinen lausunto. Lupa- ja valvontavirasto pyytää Vantaan kaupungin lausuntoa yllä mainitusta asiasta viimeistään 15.06.2026. Lausunto pyydetään toimittamaan Lupa- ja valvontavirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/asia/3353704, jossa asiakirjat ovat sähköisesti nähtävillä. Vantaan kaupunki suhtautuu myönteisesti Vantaan Energia Oy:n jätteenlajittelulaitos-hankkeeseen, joka edistää yhdyskuntajätteen kierrätystä. Hanke tukee Vantaan valtuustokauden 2026–2029 strategian (Kv 26.1.2026) tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Vantaan kaupunki pitää perusteltuna lajittelulaitoksen sijoittamista olemassa olevalle jätevoimalan laitosalueelle, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevaa jätteenpolttolaitosta ja infrastruktuuria. Käynnissä oleva asemaakaavan muutos (asemakaava nro 920600 ja maanalainen asemakaava 920500ma), jossa rakennusoikeuden määrää kasvatetaan, mahdollistaa jätteenlajittelulaitoksen sijoittamisen suunnitellulle paikalle. Muutokset eivät hakemuksen mukaan vaikuta jätevoimaloiden päästöihin tai ympäristövaikutuksiin. Asia Vantaan Energia Oy hakee jätevoimaloiden JV1 ja JV2 ympäristöluvan yksilöityjen ympäristölupamääräysten tarkistamista YSL 89§ perusteella liittyen uuden lajittelulaitoksen aiheuttamiin muutoksiin ja muutostarpeisiin jätteen tarkkailussa. Samalla haetaan lupaa aloittaa toiminta muutoksen hausta huolimatta (199 §). Jätevoimala sijaitsee Vantaan kaupungin kaakkoisosassa Långmossebergenissä Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä kiinteistöllä 92 92-201-2. Jätevoimalan käyntiosoite on Pitkäsuontie 10, Vantaa. Vantaan Energia Oy suunnittelee jätevoimalan alueelle sekajätteen lajittelulaitosta, jossa saapuvista jätejakeista poistetaan muovit ja metallit ennen jätteen ohjaamista polttoon. Lajittelulaitokselle on haettu omaa erillistä ympäristölupaa. Laitosalueelle saapuva sekajäte ohjataan jatkossa osittain lajittelulaitokselle ja osittain jätevoimala JV1:n jätebunkkeriin. Lajittelusta jäljelle jäävä rejekti ohjataan jätevoimala JV1:lle polttoon. Lajittelulaitokseen liittyvien muutosten lisäksi jätevoimala JV1:n vastaanottohalliin rakennetaan uusi näytteenottolaitteisto. Jätevoimalan nimettynä ympäristölupavalvojana toimii LVV ent. Uudenmaan ELY-keskus), jonka kanssa luvan tarkistamisesta on neuvoteltu. Valvojan mukaan muutokset voivat aiheuttaa tarvetta antaa uusia lupamääräyksiä jätevoimalan ympäristölupaan tai tarkistaa jätevoimalan luvan määräyksiä. Viranomaisen näkemyksen mukaan muutoksissa ei ole kyse toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Lajittelulaitoksen aiheuttamat muutokset jätevoimalan toimintaan • Jätevoimala JV1:n jätebunkkerissa oleva nykyinen murska poistetaan ja suurikokoisille jätteille hankitaan uusi murska, joka sijoitetaan lajittelulaitokselle. • Rakennetaan umpirejektikuljetin lajittelulaitokselta jätebunkkeriin, jolla siirretään lajittelun jälkeinen rejekti ja murskattu isokokoinen jäte jätebunkkeriin, josta jäte ohjataan polttoon. • Rakennetaan umpikuljetin jätebunkkerista lajittelulaitokselle, jolla voidaan siirtää sekajätettä jätevoimala JV1:n jätebunkkerista lajittelulaitokselle • Muutoksia jätevoimalan tarkkailuun, mm. jätteiden määrän seurantaan Näiden lisäksi jätevoimala JV1:n vastaanottohallin rakennetaan omaan osastoonsa näytteenottolaitteisto, jossa jäte murskataan näytekokoon. Jätekuormista noin 5 % ohjataan näytteenottoon. Hakemuksen mukaan muutokset eivät vaikuta jätevoimaloiden toiminnasta aiheutuviin päästöihin, kuten savukaasu- tai vesistöpäästöihin tai muihin ympäristövaikutuksiin. Kaikki uudet toiminnot tapahtuvat sisätiloissa tai ovat katettuja. Muutoksilla ei myöskään ole vaikutusta jätevoimaloiden veden tai kemikaalien käyttöön, jätevesiin tai vedenottoon. Toiminnan muutokset sisältävät toimintoja, joista aiheutuvat melu-, tärinä- ja pölypäästöjä ja ne hallitaan siten, ettei niistä aiheudu vaikutuksia ympäristöön. Maankäyttö Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan laitosalueella sijaitsevat kolme laitosrakennusta (jätevoimalat JV1, JV2 ja korkealämpötilalaitos), korkealämpötilalaitoksen säiliövarastoalue, kaukolämpöakku pumppaamoineen, toimistorakennus, porttirakennus, öljysäiliö, parkkipaikka sekä Gasgrid Oy:n maakaasun paineenvähennysasema. Jätevoimalan laitosalueella on voimassa Östersundomin alueen maakuntakaava (hyväksytty 12.6.2018), jossa jätevoimala-alueelle on osoitettu jäte- ja energiahuollon sijaintipaikka (EJ/EN, Jäte- ja energiahuollon alue). Jätevoimala-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alue voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varata jätepolttoainetta käyttävälle voimalaitokselle ja alueelle voidaan sijoittaa myös muita jätehuollon ja/tai energiahuollon toimintoja, mutta ei kuitenkaan jätteen loppusijoituspaikkaa. Jätevoimalan alueella on voimassa Vantaan yleiskaava 2020 (kv 25.1.2021, tullut voimaan 11.1.2023) jossa jätevoimalan alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alue on asemakaavassa nro 002175 (kv 18.11.2013, tullut voimaan 22.4.2015) osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Alueelle on osin osoitettu maanalainen rautatietunneli (ma-LR). Asemakaavan ET-korttelialueelle saa sijoittaa energiatuotantolaitoksia, kuten jätevoimalaitoksen ja biopolttoaineen logistiikka-alueen sekä toimintoja palvelevia laitoksia ja rakennuksia sekä toimintaan liittyviä toimistotiloja. Jätevoimalan alueen länsipuolella sijaitseva alue on merkitty asemakaavassa erityistoimintojen korttelialueeksi (E), pohjoispuolella sijaitseva alue lähivirkistysalueeksi (VL), luoteispuolella sijaitseva alue erityisalueeksi lumen vastaanottopaikkaa varten (EL), ja kaakkoispuolella sijaitseva alue suojaviheralueeksi (EV). Asemakaavan muutoksessa ja maanalaisessa asemakaavassa nro 002503 ja 20400ma (kv 9.10.2023) Pitkäsuontien eteläpuolinen suojaviheralue (EV) on muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/kem). Osa EL-alueesta on muutettu huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueeksi (LHK). Jätevoimala-alueella on vireillä asemakaavan muutos (asemakaava nro 920600 ja maanalainen asemakaava 920500ma), asemakaavaa muutetaan rakennusoikeuden määrän kasvattamiseksi n. 30 000 km2, jotta Pitkäsuontie 10 jätevoimalan kiinteistölle voitaisiin rakentaa jätteen lajittelulaitos sekä hiilidioksidin talteenottolaitos. Voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusta (ET, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) ei kaavamuutosprosessissa muuteta, koska merkintä mahdollistaa jätteen lajittelulaitoksen sijoittamisen. Kaavamuutoksen alue sisältää jätevoimalan ja lajittelulaitoksen alueen sekä Pitkäsuontien katualuetta. Kaavamuutosalueella jätevoimala kiinteistön alla sijaitsevaa Vuosaaren satamaradan tunneliosuutta (ma-LR) varten laaditaan maanalainen asemakaava 920500ma. Asemakaavalla asetetaan nykyvaatimusten ja -tavoitteiden mukaiset määräykset erityisesti ympäristöhäiriöiden rajoittamisen, hiilineutraaliuden, sähköautojen latauspisteiden ja hulevesien hallinnan osalta. Jätevoimalan laitosten toiminta edellyttää myös ympäristölupia. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 22.2.2024 ja sitä on päivitetty 11.2.2025. Kaavaselostus- ja -kartta on laadittu 19.1.2026. Asemakaava on ollut kaupunkiympäristölautakunnassa 5.5.2026hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 5.5. 2026. Kaava valmistuu kesällä 2026. Asutus ja rakennettu ympäristö Lajittelulaitoksen aluetta ympäröivät etelässä Porvoonväylä, lännessä Kehä III sekä Rudus Oy:n betoni- ja tiilimurskeen valmistuslaitos ja idässä Remeo Oy:n kierrätyslaitos. Alueen pohjoispuolella sijaitsevat Ojangon ulkoilualue, jossa on valaistu Hakunilan kuntorata, sekä Ojangon koiraurheilukeskus. Alueen ympäristössä harjoitetaan peltoviljelyä lähimmillään noin 150 m etäisyydellä. Aluetta lähimmät asuinalueet ovat Länsisalmi, Länsimäki, Vaarala ja Rajakylä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Sotungintien varrella, vajaan 400 metrin päässä jätevoimala-alueelta koilliseen. Porvoonväylän eteläpuolella Länsisalmessa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 metrin päässä. Fazerilan suunnalla, Lemmenkujan varrella sijaitsee lisäksi yksittäinen asuinrakennus noin 500 metrin päässä alueelta. Yli kilometrin säteellä lajittelulaitoksesta alue on melko harvaan asuttua. Kahden kilometrin säteellä lajittelulaitoksesta sijaitsee useita päiväkoteja ja kouluja. Lähin koulu (Västersundoms skola) sijaitsee noin 600 metrin päässä ja lähimmät päiväkodit Rajakylässä ja Länsimäessä 1,2– 1,3 km:n päässä laitosalueesta. Länsimäen ja Hakunilan terveysasemat sijaitsevat noin 2,2 km:n päässä. Ilmanlaatu, vesistöt, maa- ja kallioperä, pohjavesi, luonnonsuojelu, melu Vuonna 2023 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan läheisyydessä mitattiin typpidioksidin, rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, ultra pienten hiukkasten ja raskasmetallien pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat pieniä eivätkä ylittäneet raja- tai ohjearvoja. Jätevoimalan toiminnalla ei todettu olevan vaikutusta mitattujen epäpuhtauksien pitoisuuksiin. Jätevoimalan mittausasemalla mitatut pitoisuudet olivat noin kaupunkitausta-aseman pitoisuuksien tasolla tai sen alle. Jätevoimalan ja lajittelulaitoksen alue ei sijaitse vesistöjen lähellä. Jätevoimala-alue sijoittuu kahden valuma-alueen rajalle. Osa alueen pintavesistä kulkee pohjoisen kautta Ojangonojaan ja Krapuojaan sekä Krapuojaa pitkin edelleen mereen Sipoon Kappelvikeniin. Osa pintavesistä taas purkautuu etelän kautta Westerkullanojaan ja siitä lopulta mereen Porvarinlahteen. Westerkullanojan alajuoksu virtaa Natura 2000 –verkostoon kuuluvalla Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien (FI0100065) alueella. Jätevoimala-alueen maaperä on kalliomaata. Lajittelulaitoksen alueella ei ole luonnontilaista maaperää, koska alue on toiminut kalliokiviaineksen ottoalueena ennen jätevoimalan rakentamista. Jätevoimalan alueen lähistöllä sijaitsevia vedenhankinnan kannalta tärkeitä eli I luokan pohjavesialueita ovat Fazerila ([poistettu]) noin 250 m ja Tattarisuo ([poistettu]) noin 2,8 km alueesta länteen sekä Valkealähde ([poistettu]) 3,6 km alueesta pohjoiseen. Laitosalueen ja sen ympäristön pohjavesiä on tutkittu vuodesta 2009 lähtien. Jätevoimalaa ja sen ympäristön pohjavesiä koskevan vuonna 2024 tehdyn tarkkailun mukaan jätevoimalan toiminta ei ole tulosten perusteella merkittävästi vaikuttanut alueen pohjavesien laatuun. Jätevoimala-alueen ja lajittelulaitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-alueita, luonnonsuojelualueita tai arvokkaita luontokohteita, lukuun ottamatta lähistöllä sijaitsevia lahokaviosammalen esiintymisalueita. Jätevoimalan ympäristössä melua aiheuttaa etenkin Porvoonväylän ja Kehä III:n vilkas liikenne. Muita alueen merkittäviä melulähteitä ovat jätevoimalan toiminnot sekä alueen muu teollinen toiminta. Jätevoimalan vaikutusalueella ympäristömelutasoja on mitattu neljässä pisteessä vuonna 2023 asuintalojen piha-alueilla ja Ojangon ulkoilualueella. Kaikissa mittauspisteissä merkittävin melulähde oli tieliikenne. Muita melulähteitä olivat jätevoimala ja alueen muu teollinen toiminta sekä lentoliikenne. Laitosalueella ei synny tärinää. Laitoksen lähialueilla ei esiinny tärinähaittaa. Ympäristövaikutukset ja -riskit Muutokset eivät vaikuta jätevoimaloiden päästöihin tai ympäristövaikutuksiin, niillä ei myöskään ole vaikutusta jätevoimaloiden veden tai kemikaalien käyttöön, jätevesiin tai vedenottoon. Esi- ja näytteenottomurskista syntyvä melu on hetkittäistä ja se syntyy sisätiloissa omassa osastossaan vastaanottohallin sisällä. Kuljettimet eivät nosta alueen melutasoa nykyisestä. Toiminnasta mahdollisesti syntyvän satunnaisen tärinän arvioidaan jäävän laitosalueelle. Päästöjä ilmaan ei synny, koska näytteenottotoiminta tapahtuu sisätiloissa ja mobiilimurskaus on vain väliaikaista ja tehdään sisätiloissa. Toiminnot eivät lisää päästöjä vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Alueelle suuntautuva tai sieltä lähtevä liikenne ei muutu merkittävästi. Näytteenotossa murskaukseen liittyy riski pienille tulipaloille, jätemateriaalin kytemiselle ja pienille räjähdyksille. Riskeihin on varauduttu huomioimalla riskit rakenteiden suunnittelussa. Vastaanottohalli on oma palo-osastonsa, myös näytteenottolaitteisto rakennetaan omaan palo-osastoonsa. Näytteenottotila varustetaan sprinklereillä. Näytteenottotila varustetaan paloilmaisimilla, jolloin tulipalo voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Tarkkailu Jätteiden laadun tarkkailuun ei ole jätevoimaloiden osalta tulossa muita muutoksia kuin fossiilisen jakeen analysoimista varten perustettu näytteenotto. Päivitetty tarkkailuohjelma toimitetaan viranomaiselle ennen toiminnan muutosten alkamista. Jätevoimalan alueelle tulevien jätekuormien seuranta vaaoilla ei muutu, mutta sitä kehitetään vastamaan muutoksia. Tällä hetkellä kullekin laitokselle (JV1, JV2 ja HWP) on omat vaa’at. Jatkossa jätevoimala JV1:n ja JV2:n vaaoilta ohjataan purku tietylle ovelle ja laitokselle tai näytteenottolaitteistolle (JV1:n vastaanottohalli). Lajittelulaitos ja jätevoimala JV1 tulevat käyttämään samaa vaakaa. Kaikki jätekuormat punnitaan ja niistä pidetään kirjaa. Vaaoilta seurataan alueelle tulevan jätteen määrää kokonaisuutena. Jatkossa polttoon menevän jätteen määrää tullaan seuraamaan kahmarilta (punnitus), joka nostaa jätebunkkerista jätettä polttoon ohjaavaan suppiloon. Jätebunkkerin osalta jätemäärää voidaan seurata perustuen punnittuun määrään rejektiä, joka tulee lajittelulaitokselta (punnitus kuljettimella), sekä vaa’alta suoraan tuleviin jätekuormiin (punnittu vaa’alla). Jätevoimala 2:lla jätteiden määrää seurataan kuten tälläkin hetkellä. Lajittelulaitoksen sijoittaminen jätevoimalan alueelle aiheuttaa muutoksia alueen liikennejärjestelyihin ja vaatii infrasiirtoja. Nykyiset vaa’at siirretään eri paikkaan, jolloin pohjavesiputki (PEK16) jää uusien vaakojen alle, myös pohjavesiputki PEK 18 jää uusien rakenteiden alle. Uudet pohjavesiputket tullaan asentamaan korvaamaan rakenteiden alle jääneitä putkia. Putkien sijainneista tarkentuvat, kun alueen infrasiirtosuunnitelmat tarkentuvat. Kun lajittelulaitos on rakennettu, sen pintavesivaikutuksia seurataan osana jätevoimalan koko alueen vaikutuksia.

Vantaan kaupungin lausunto Lupa- ja valvontavirastolle Vantaan Energia Oy:n Jätevoimalan ympäristöluvan muuttamista sekä toiminnan aloittamislupaa koskevasta hakemuksesta

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunkiympäristön toimialan vs. apulaiskaupunginjohtajan esitys

Liitteet