Vantaan kaupungin lausunto Lupa- ja valvontavirastolle Vantaan Energia Oy:n jätteen lajittelulaitoksen ympäristölupaa sekä toiminnan aloittamista koskevasta hakemuksesta

Vantaan kaupungin lausunto Lupa- ja valvontavirastolle Vantaan Energia Oy:n jätteen lajittelulaitoksen ympäristölupaa sekä toiminnan aloittamista koskevasta hakemuksesta Vantaan Energia Oy hakee ympäristölupaa ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista aloittamislupaa uuden jätteenlajittelulaitoksen toiminnalle. Lajittelulaitos on tarkoitus rakentaa Itä-Vantaalla Långmossebergenissä sijaitsevan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan laitosalueelle, Pitkäsuontie 10, Vantaa. Lajittelulaitoksella on tarkoitus erotella syntypaikkalajitellusta kotitalouksien ja niihin rinnastettavista kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten vaarattomaksi jätteeksi luotitellusta yhdyskuntajätteestä kierrätyskelpoiset muovit ja metallit. Lupa- ja valvontavirasto pyytää Vantaan kaupungin lausuntoa asiasta viimeistään 15.06.2026. Lausunto pyydetään toimittamaan Lupa- ja valvontavirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi-FI/asia/3351272. Lausunnossa on ilmoitettava asian diaarinumero LVV-U/ 43820/2026. Asiakirjat ovat sähköisesti nähtävillä osoitteessa https://ytietopalvelu.lvv.fi/fi FI/asia/ 3351272. Uudenmaan ELY-keskuksen 27.10.2025 antaman päätöksen (UUDELY/2981/2025) mukaan lajittelulaitoshankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa YVA-lain (252/2017) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lupa- ja valvontavirastossa on käsiteltävänä myös jätevoimalan ympäristöluvan muuttamista koskeva ympäristölupahakemus (asianumero LVV-U/45264/2026). Haetut muutokset liittyvät lajittelulaitoksen käyttöönotosta aiheutuviin muutostarpeisiin. Jätevoimalan ympäristöluvan muutosta koskeva hakemus on nähtävillä samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa. Uusi lajittelulaitos koostuu jätteen vastaanotosta ja sen varastoinnista, lajittelulinjoista ja lajiteltujen jakeiden varastosta. Lajiteltavista jätteistä erotellaan muovit ja metallit hyötykäyttöä varten. Jätevoimalassa ei polteta vaarallisia jätteitä eikä niitä tule myöskään lajittelulaitokselle. Laitoksen lajittelukapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Laitoksen toiminta sijoittuu kokonaisuudessaan rakennuksen sisälle. Lajittelulaitoksella ei varastoida vastaanotettuja jätteitä pitkäkestoisesti. Vantaan kaupunki pitää perusteltuna lajittelulaitoksen sijoittamista olemassa olevalle jätevoimalan laitosalueelle, jotta voidaan hyödyntää olemassa olevaa jätteenpolttolaitosta ja infrastruktuuria. Käynnissä oleva asemaakaavan muutos (asemakaava nro 920600 ja maanalainen asemakaava 920500ma), jossa rakennusoikeuden määrää kasvatetaan, mahdollistaa jätteenlajittelulaitoksen sijoittamisen suunnitellulle paikalle. Vantaan kaupunki suhtautuu myönteisesti Vantaan Energia Oy:n jätteenlajittelulaitoshankkeeseen, joka edistää yhdyskuntajätteen kierrätystä ja tukee Vantaan kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. Ympäristölupahakemuksen mukaan lajittelulaitoksen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi ja koskevat normaalitoiminnassa ympäristömelua ja ilmanlaatuvaikutuksia. Vantaan kaupunki ei näe myöskään esteitä toiminnan aloittamisluvalle. Maankäyttö ja kaavoitus Alueella voimassa olevassa Östersundomin alueen maakuntakaavassa jätevoimala-alue, joka on myös lajittelulaitoksen sijaintipaikka, on osoitettu jäte- ja energiahuollon alueeksi (EJ/EN). Vantaan yleiskaavassa 2020 (KV 25.1.2021, tullut voimaan 11.1.2023) jätevoimalan alue, jonne lajittelulaitos sijoittuu, jätteenlajittelu laitoksen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Jätteenlajittelulaitos sijoittuisi voimassa olevan asemakaavan nro 002175 (hyväksytty 18.11.2013, tullut voimaan 22.4.2015) yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle (ET), jonne saa sijoittaa energiatuotantolaitoksia, kuten jätevoimalaitoksen ja biopolttoaineen logistiikka-alueen sekä toimintoja palvelevia laitoksia ja rakennuksia sekä toimintaan liittyviä toimistotiloja. Jätevoimalan ja suunnitellun lajittelulaitoksen alueen länsipuolella sijaitseva alue on merkitty asemakaavassa erityistoimintojen korttelialueeksi (E), pohjoispuolella sijaitseva alue lähivirkistysalueeksi (VL), luoteispuolella sijaitseva alue erityisalueeksi lumen vastaanottopaikkaa varten (EL), ja kaakkoispuolella sijaitseva alue suojaviheralueeksi (EV). Asemakaavassa on osin osoitettu myös maanalainen rautatie tunneli (ma-LR). Pitkäsuontien eteläpuolinen suojaviheralue on asemakaavan muutoksessa ja maanalaisessa asemakaavassa nro 002503 (kv 9.10.2023) muutettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T/ kem). Jätevoimala-alueella on vireillä asemakaavan muutos (asemakaava nro 920600 ja maanalainen asemakaava 920500ma), asemakaavaa muutetaan rakennusoikeuden määrän kasvattamiseksi n. 30 000 km2, jotta Pitkäsuontie 10 jätevoimalan kiinteistölle voitaisiin rakentaa jätteen lajittelulaitos sekä hiilidioksidin talteenottolaitos. Voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusta (ET, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue) ei kaavamuutosprosessissa muuteta, koska merkintä mahdollistaa jätteen lajittelulaitoksen sijoittamisen. Kaavamuutoksen alue sisältää jätevoimalan ja lajittelulaitoksen alueen sekä Pitkäsuontien katualuetta. Kaavamuutosalueella jätevoimala kiinteistön alla sijaitsevaa Vuosaaren satamaradan tunneliosuutta (ma-LR) varten laaditaan maanalainen asemakaava 920500ma. Asemakaavalla asetetaan nykyvaatimusten ja -tavoitteiden mukaiset määräykset erityisesti ympäristöhäiriöiden rajoittamisen, hiilineutraaliuden, sähköautojen latauspisteiden ja hulevesien hallinnan osalta. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 22.2.2024 ja sitä on päivitetty 11.2.2025. Kaavaselostus- ja -kartta on laadittu 19.1.2026. Asemakaava on ollut kaupunkiympäristölautakunnassa 5.5.2026hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 5.5. 2026. Kaava valmistuu kesällä 2026. Jätevoimala-alueen kaavamuutoksen lisäksi jätevoimala-alueen ympäristössä ovat vireillä useita muita asemakaavoja, mutta lajittelulaitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta lähiympäristön voi massa olevien kaavojen toteuttamisedellytyksiin eikä aiheuttavan rajoituksia lähiympäristön vireillä olevien kaavojen ratkaisuihin, sillä toiminnan vaikutukset eivät muutu suhteessa alueen nykyiseen toimintaan. Asutus ja rakennettu ympäristö Lajittelulaitoksen aluetta ympäröivät etelässä Porvoonväylä, lännessä Kehä III sekä Rudus Oy:n betoni- ja tiilimurskeen valmistuslaitos ja idässä Remeo Oy:n kierrätyslaitos. Alueen pohjoispuolella sijaitsevat Ojangon ulkoilualue, jossa on valaistu Hakunilan kuntorata, sekä Ojangon koiraurheilukeskus. Alueen ympäristössä harjoitetaan peltoviljelyä lähimmillään noin 150 m etäisyydellä. Aluetta lähimmät asuinalueet ovat Länsisalmi, Länsimäki, Vaarala ja Rajakylä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Sotungintien varrella noin 400 metrin päässä. Porvoonväylän eteläpuolella Länsisalmessa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 metrin päässä. Fazerilan suunnalla, Lemmenkujan varrella sijaitsee lisäksi yksi asuinrakennus noin 500 metrin päässä. Yli kilometrin säteellä lajittelulaitoksesta alue on melko harvaan asuttua. Kahden kilometrin säteellä lajittelulaitoksesta sijaitsee useita päiväkoteja ja kouluja. Lähin koulu (Västersundoms skola) sijaitsee noin 600 metrin päässä ja lähimmät päiväkodit Rajakylässä ja Länsimäessä 1,2–1,3 km:n päässä laitosalueesta. Länsimäen ja Hakunilan terveysasemat sijaitsevat noin 2,2 km:n päässä. Ilmanlaatu, pohjavesi, luonnonsuojelu, melu Vuonna 2023 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan läheisyydessä mitattiin typpidioksidin, rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, ultra pienten hiukkasten ja raskasmetallien pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat pieniä eivätkä ylittäneet raja- tai ohjearvoja. Jätevoimalan toiminnalla ei todettu olevan vaikutusta mitattujen epäpuhtauksien pitoisuuksiin. Jätevoimalan mittausasemalla mitatut pitoisuudet olivat noin kaupunkitausta-aseman pitoisuuksien tasolla tai sen alle. Lajittelulaitoksen alueen lähistöllä sijaitsevia vedenhankinnan kannalta tärkeitä eli I-luokan pohjavesialueita ovat Fazerila ([poistettu]) noin 250 m ja Tattarisuo ([poistettu]) noin 2,8 km alueesta länteen sekä Valkealähde ([poistettu]) 3,6 km alueesta pohjoiseen. Jätevoimalan alueelta pohjavedet eivät virtaa Fazerilan pohjavesialueelle eikä alueille, joilla sijaitsee yksityiskaivoja. Tarkkailun mukaan jätevoimalan toiminta ei ole tulosten perusteella merkittävästi vaikuttanut alueen pohjavesien laatuun. Jätevoimala-alueen ja lajittelulaitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-alueita, luonnonsuojelualueita tai arvokkaita luontokohteita, lukuun ottamatta lähistöllä sijaitsevia lahokaviosammalen esiintymisalueita. Jätevoimalan ja lajittelulaitoksen ympäristössä melua aiheuttaa etenkin Povoonväylän ja Kehä III:n vilkas liikenne. Muita alueen merkittäviä melulähteitä ovat jätevoimalan toiminnot sekä alueen muu teollinen toiminta. Laitosalueella ei synny tärinää. Laitoksen lähialueilla ei esiinny tärinähaittaa. Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset Lajittelulaitoksen toiminnasta aiheutuu pöly- ja hajupäästöjä ilmaan. Hajumallinnuksen tulosten perusteella laitoksen suurimmat ulkoilman hajupitoisuudet jäävät laitosalueelle tai sen läheisyyteen, ja laitosalueen ulkopuolella lajittelulaitoksen hajupäästön vaikutus jää merkityksettömäksi. Lajittelulaitoksen pöly- ja hajupäästöjen vaikutus alueen ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön, ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen sekä rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Toiminnasta ei aiheudu suoria jätevesipäästöjä vesistöön. Lajittelulaitoksen toiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksia on arvioitu laskennallisesti melumallilla. Melumallinnuksen tulosten perusteella lajittelulaitoksen aiheuttama melu ei aiheuta asuinalueilla päiväajan ohjearvotason (LAeq07-22 = 55 dB) eikä yöajan ohjearvotason (LAeq22-07 =50 dB) ylittäviä melu tasoja. Melumallinnuksessa on arvioitu myös lajittelulaitoksen, jätevoimala-alueen nykyisten toimintojen, Remeo Oy:n, Rudus Oy:n yhteisvaikutusta ympäristö meluun. Lajittelulaitoksen rakennusmassa voi toimia tieliikennemelua varjostavana elementtinä. Melumallinnusten perusteella lajittelulaitos ja sen toimintaan liittyvä liikenne eivät aiheuta merkittäviä ympäristömelutasoja. Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu tärinää. Lajittelulaitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu maaperään tai pohjaveteen päästöjä, joista aiheutuisi pilaantumista. Kaikki toiminnalliset alueet ovat pinnoitetut, jätteitä ei varastoida ulkona ja hulevedet johdetaan hallitusti. Lajittelulaitoksella toimitaan parhaan käytännön periaatteiden (BAT) mukaisesti. Lajittelulaitoksen käyttöä, päästöjä ja ympäristövaikutuksia tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaan. Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikennöinti alueelle tapahtuu Pitkäsuontieltä. Lajittelulaitoksella käsiteltävä jäte ei lisää merkittävästi liikennöintiä jätevoimalaan. Lajittelulaitoksen toiminta lisää jätevoimalan alueelle suuntautuvan liikenteen määrää noin 15–20 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa. Jätevoimalan laitosalueen liikennemäärän arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 320 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenpolttoyksiköiden ympäristölupamääräysten mukaisesti laitoksille tulevat jätekuljetukset pyritään ajoittamaan klo 6-22 väliselle ajalle. Lajittelulaitokselta lähtevät kuljetukset tullaan vastaavasti ajoittamaan ajalle 6- 22 sekä arkisin että viikonloppuisin. Suurin osa kuljetuksista tehdään arkisin. Ympäristöriskit Lajittelulaitoksen suunnittelun yhteydessä on tehty ympäristöriskinarvio laitoksen toiminnasta. Lajittelulaitoksen toiminnasta aiheutuvia merkittävimpiä mahdollisia ympäristöriskejä ovat tulipalo tai pölynpoistojärjestelmän siilon pölyräjähdys. Tällä hetkellä suurikokoisen jätteen murskaus jätevoimala JV1:llä aiheuttaa merkittävän tulipaloriskin jätebunkkerissa. Suurikokoisen jätteen murskaus siirretään tulevaisuudessa lajittelulaitokselle, jossa sille suunnitellaan uusi ja oma tila. Tämä vähentää JV1:n tulipaloriskiä nykytilaan verrattuna, kokonaisuudessaan koko jätevoimalan alueen tulipaloriski laskee, koska lajittelulaitoksella on määrällisesti vähemmän jätettä kuin jätebunkkerissa eli vähemmän palokuormaa. Lisäksi lajittelulaitos suunnitellaan teknisesti niin, että tuli paloriski voidaan minimoida murskauksessa. Erilaisten häiriötilanteiden, kuten sähkökatkon aikana, jolloin prosessi ja ilmanvaihto pysähtyvät, voi syntyä väliaikaista hajuhaittaa. Lajittelulaitoksella on ennaltavarautumissuunnitelma ja lajittelulaitokselle laaditaan pelastuslain 379/2011 mukainen pelastussuunnitelma. Toiminnanharjoittajan esitys lupaehdoiks i Toiminnanharjoittaja esittää, että jätteenlajittelulaitoksen poistoilman hiukkaspitoisuudelle asetetaan raja-arvoksi 5 mg/Nm3, joka vastaa Euroopan komission päätöksellä (EU) 2018/1147 vahvistamaa BATpäästötasoa laitoksella, jossa jäte lajitellaan mekaanisesti ja käytössä on kuitusuodatin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Vantaan Energia Oy esittää, että laitoksen jätevesipäästöille ei aseteta raja arvoja, koska toiminnasta ei aiheudu suoria päästöjä pintavesiin. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden ympäristöluvanvaraisten toimintojen aiheuttaman melun kanssa ei saa asumiseen käytettyjen kiinteistöjen piha-alueilla tai Ojangon ulkoilualueen rakennetuilla reiteillä ylittää päivällä kello 7 –22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä kello 22–7 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB. Hiukkaspäästöihin vaikuttavien muiden kuin normaalitoiminnan (OTNOC) osalta Vantaan Energia Oy esittää, että lupamääräykset tulisi asettaa siten, että päästörajojen noudattamisen tarkastelussa OTNOC-tilanteita ei oteta huomioon. Jätteen käsittelytoiminnan vakuus Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vantaan Energia Oy esittää jätteenkäsittelyn vakuudeksi 85 000 euroa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vantaan Energia Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa lajittelulaitoksen toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Laitoksen toiminnan aloittamisen viivästyminen aiheuttaisi Vantaan Energia Oy:lle taloudellisia tappioita merkittävän investoinnin seisoessa tuottamattomana mahdollisen monivuotisen muutoksenhakumenettelyn ajan. Toiminnan aloittamisella mahdollisimman pian on merkitystä laajemminkin kansallisen jätehuollon järjestämisen kannalta. Lajittelulaitos edistää yhdyskuntajätteen kierrätystä, joka osaltaan auttaa saavuttamaan Euroopan komission yhdyskuntajätteelle asettaman kierrätystavoitteen (tavoite on kierrättää yhdyskuntajätteestä 55 %). Lajittelulaitoksen toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi pysyviä haitallisia ympäristövaikutuksia laitoksen vaikutusalueella. Laitoksen päästöt ilmaan, veteen, jätteiden muodostuminen ja mahdolliset meluhaitta loppuvat välittömästi toiminnan keskeytyessä tai lakatessa. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu ole massa olevalle teollisuusalueelle, ja lajittelulaitoksella käsiteltävät jätteet ja laitoksella muodostuneet jätteet voidaan kuljettaa asianmukaiseen käsittelyyn ilman ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteet voidaan polttaa Vantaan Energian omissa jätevoimaloissa tai kuljettaa muualle. Lajittelulaitoksella olevat jätteet ja kemikaalit voidaan käyttää Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaitoksella. Ympäristöluvan mukaisesti harjoitettavasta toiminnasta ei näin ollen aiheudu mitään sellaisia pysyviä haitallisia vaikutuksia, ettei oloja voitaisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa kumottaisiin tai sen määräyksiä muutoksenhaun seurauksena muutettaisiin.

Vantaan kaupungin lausunto Lupa- ja valvontavirastolle Vantaan Energia Oy:n jätteen lajittelulaitoksen ympäristölupaa sekä toiminnan aloittamista koskevasta hakemuksesta

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunkiympäristön toimialan vs. apulaiskaupunginjohtajan esitys

Liitteet