Vantaan kaupungin tilinpäätös 2025

Suomen kansantalouden hidas kehitys jatkui vuonna 2025. Joulukuun tietojen valossa Suomen talous kasvoi vuoden 2025 aikana 0,2 prosenttia. Kasvua voidaan pitää varovaisena ja se ei ole ollut riittävää mm. parantamaan työllisyyttä. Työttömyys onkin poikkeuksellisen korkealla tasolla ja työttömyyden nousu on jatkunut. Inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja veronalennukset lisäsivät ostovoimaa, mutta kotitalouksien kysyntään liittyy epävarmuutta mm. sosiaaliturvan leikkausten ja työttömyyden kasvun vuoksi. Vuodelle 2026 valtiovarainministeriö ennustaa 1,1 prosentin talouskasvua, mutta työttömyyden ennustetaan edelleen heikkenevän. Tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos 0,7 miljardia euroa positiivinen, mutta kertaluonteiset erät paransivat tulosta sadoilla tuhansilla euroilla. Ilman Helsingin, Espoon ja Porin tulosta kuntien tulos jäisi reiluun 100 miljoonaan euroon. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntatalous oli -0,8 miljardia alijäämäinen. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 0,5 prosenttia ja toimintakulut 5,3 prosenttia. Toimintakulujen kasvu syntyi pääosin TE-uudistuksesta, työttömyysturvan laajentamisesta sekä kunta-alan palkankorotuksista. Kulukasvua hillitsi kuntien sopeuttamisohjelmat. Kuntien yhteenlasketut kunnallisverotuotot laskivat 0,2 prosenttia ja yhteisöverotulot 4,4 prosenttia. Verotulojen laskuun vaikuttaa verovuoden 2024 kunnallisveron oikaisu noin 150 miljoona eurolla, työllisyyden heikkeneminen sekä yleinen taloustilanne. Kiinteistöverotulot kasvoivat 2,1 prosenttia ja valtionosuudet 19 prosenttia. Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä TE-uudistuksesta. Tilikauden tulos muodostui negatiiviseksi 107 kunnassa, kun vuonna 2024 tulos oli alijäämäinen 83 kunnassa. Kunnissa ja kuntayhtymissä tehtiin investointeja 4,8 miljardilla eurolla, joista 43 prosenttia kuudessa suurimmassa kaupungissa. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien lainakanta pysyi lähes ennallaan ollen vuoden 2025 lopussa noin 20,9 miljardia euroa. Vantaan kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös Vuoden 2025 tilikauden tulos oli -77,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos heikkeni 18,9 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Poistoeron ja varausten muutoksien sekä rahastosiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -79,7 miljoonaa euroa. Ulkoiset toimintatuotot olivat 150,3 miljoonaa euroa vuonna 2025. Edellisvuoteen nähden toimintatuotot kasvoivat 4,0 miljoonalla eurolla. Maanmyyntivoitot sekä muut käyttöomaisuuden myyntivoitot toteutuivat 9,3 miljoonaa euroa heikompana edellisen vuoteen verrattuna. Ulkoiset toimintakulut olivat 934,8 miljoonaa euroa ja niissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 72,1 miljoonaa euroa. Suurimpina kuluerinä henkilöstökulut olivat 458,4 miljoonaa ja palvelujen ostot 289,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 35,5 miljoonaa euroa (8,4 %:a) ja palvelujen ostot kasvoivat 7,9 miljoonaa euroa (2,8 %:a) edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate oli -784,5 miljoonaa euroa vuonna 2025, eli se heikkeni edelliseen vuoteen nähden 68,1 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi vuonna 2025 yhteensä 568,7 miljoonaa ja valtionosuuksia 237,9 miljoonaa euroa. Vuoteen 2024 verrattuna verotulot heikkenivät 16,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet kasvoivat 58,7 miljoonaa euroa. Tuloverot laskivat 11,1 miljoonaa, yhteisöveron tuotto laski 7,7 miljoonaa euroa ja kiinteistöverossa oli 2,3 miljoonaa euroa kasvua vuoteen 2024 verrattuna. Rahoituskulut laskivat 2,6 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna ja rahoitustuotot laskivat 0,6 miljoonaa euroa. Rahoituskulujen ja -tuottojen netto oli positiivinen ja se kasvoi 2,0 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna. Kaupungin vuosikate vuonna 2025 oli 35,0 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli 58,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja sekä arvonalentumisia kirjattiin 112,6 miljoonaa euroa eli 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024. Vuosikatteella pystyttiin kattamaan poistot 31,3-prosenttisesti, joten kaupungin tulorahoitus oli vuosikatteella mitattuna alijäämäinen. Investointimenot vuonna 2025 olivat 229,0 miljoonaa euroa. Kaupungin pitkäaikaisten lainojen lisäys oli 235,0 miljoonaa euroa ja vähennys 36,6 miljoonaa euroa, lyhytaikaisten lainojen pysyessä edellisen vuoden tasossa, joten lainakannan nettolisäykseksi muodostui 198,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 vastaavasti lainakannan nettolisäys oli 69,7 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusosuus heikkeni tilikaudella 16,5 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 39,9 prosenttia. Vantaan kaupungin taseen pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, joita oli 1 478,4 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa (69,3 prosenttia taseen loppusummasta). Taseen vastattavaa puolella omaa pääomaa oli 897,5 miljoonaa ja vierasta pääomaa 1 222,1 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 2 133,8 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste heikkeni 42,4 prosenttiin (49,4 prosenttia vuonna 2024). Asukaskohtainen lainakanta nousi edellisestä vuodesta 755,6 euroa, eli 4 183,2 euroon asukasta kohti. Kiinteistörahaston ylijäämä ennen rahastosiirtoja oli 2,3 miljoonaa euroa, Lasten ja nuorten juhlarahaston ylijäämä 0,02 miljoonaa euroa ja Vahinkorahaston alijäämä 0,2 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt sekä tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien tytär- ja osakkuusyhteisöt, eli kaikkiaan 56 yhteisöä. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2025 oli -28,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen, tilikauden verojen, laskennallisten verojen ja vähemmistöosuuksien vähentämisen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta kasvoi 241,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta ollen 2 342,1 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa. Asukaskohtainen lainakanta kasvoi 9 245,7,0 euroon, kun se vuonna 2024 oli 8 361,6 euroa. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuusaste oli vuoden 2025 lopussa 180,3 prosenttia, eli vuoden 2025 käyttötulot eivät olisi riittäneet vieraan pääoman takaisinmaksuun. Vuoden 2025 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.11.2024 talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2028. Vuoden 2025 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi 48,8 miljoonan euron tilikauden tulokseen ja -49,9 miljoonan euron tilikauden alijäämään sekä yhteensä 253,6 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2025 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella vuoden 2025 aikana. Talousarviomuutoksista suurimmat olivat verotuloennusteen laskeminen 41 miljoonalla eurolla sekä kaupunkiympäristön toimialalle tehdyt muutokset. Verotuloennusteen lasku johtuu siitä, ettei talous kääntynyt oletettuun kasvuun vuonna 2025 ja työttömyysluvut pysyivät ennätyksellisen korkealla. Kaupunkiympäristön toimialan tulotavoitetta laskettiin 29,9 miljoonalla eurolla ja määrärahoja korotettiin 2,4 miljoonalla eurolla. Rakentamisen hiljaiselo jatkui edelleen ja erityisesti asuntorakentamisen kysyntä ei lähtenyt kasvuun vuoden 2025 aikana. Rakentamisen heikko suhdanne näkyi maanmyyntivoittojen sekä muiden rakentamiseen liittyvien tulokertymien heikkona kehityksenä. Määrärahakorotuksia tehtiin kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon sekä projektitoiminnan kustannuksia kattamaan. Lisäksi vuoden 2025 alusta tehtiin kirjausmuutos sisäisten kulujen tiliöinneissä, jolloin kustannuksia siirtyi investointimenoista käyttötalousmenoiksi. Kasvatuksen ja oppimisen tuloarviota laskettiin 3,3 miljoonalla eurolla ja määrärahaa korotettiin 12,9 miljoonalla eurolla vuoden 2025 aikana. Tuloarvion laskeminen johtui oman äidinkielen ja S2-opetuksen valtionavustuksien jaksottamisesta. Tulovähennystä kompensoi osittain kotikuntakorvauksia ennustettua korkeampi taso sekä hankerahoitukset. Määrärahamuutokset aiheutuivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen tuen lakimuutoksesta, varhaiskasvatuksen työvoiman vuokrauksen kustannuksista, ennakoitua suuremmasta palvelutuotannon kasvusta sekä hinnankorotuksista ja uusien hankkeiden kustannuksista. Konsernijohdon ja elinvoiman toimialan määrärahaa korotettiin 10 miljoonalla eurolla. Osittain määrärahakorotus liittyy TE-uudistukseen ja valtiolta siirtyneisiin velvoitteisiin, jotka lisäsivät myös toimialan tuloarviota 4,6 miljoonalla eurolla. Osittain määrärahaa korotettiin vastaamaan kohonneita työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja työllisyystilanteen ollessa haastava. Lisäksi konsernijohdon ja elinvoiman toimialalle budjetoitua keskitettyä varausta kunta-alan palkkaratkaisua varten jaettiin muille toimialoille yhteensä 3,3 miljoonaa euroa ja kohdennettiin uudestaan toimialan sisällä 0,3 miljoonaa euroa. Keskitetyn varauksen jakamisella ei ole tulosvaikutusta kaupungin tasolla, mutta se lisäsi toimialojen määrärahoja seuraavasti: kasvatus ja oppiminen 2,7 miljoonaa euroa, kaupunkikulttuuri ja hyvinvointi 0,4 miljoonaa euroa sekä kaupunkiympäristö 0,2 miljoonaa euroa. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan tuloarviota korotettiin 1,2 miljoonalla eurolla ja määrärahoja 0,7 miljoonalla eurolla. Muutokset liittyivät pääosin uusiin hankkeisiin. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -124,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 tilinpäätös päätyi -77,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen ja -79,7 miljoonan euron tilikauden alijäämään. Tilikauden alijäämä on 28,8 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäinen talousarvio ja 45,7 miljoonaa euroa parempi kuin muutettu talousarvio. Vuoden 2025 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden toimintatuotot olivat 341,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 aikana toteutuneet toimintatuotot olivat 353,4 miljoonaa euroa ylittäen muutetun talousarvion 12,2 miljoonalla eurolla. Kasvatuksen ja oppimisen toimintatuotot ylittivät pääosin valtion saatujen tukien sekä varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksujen vuoksi. Kaupunkiympäristön toimialalla maanmyyntivoittoja, maanvuokraustuloja ja sopimuskorvauksia toteutui yhteensä 27,4 miljoonaa euroa alkuperäisen talousarvion ollessa 46,4 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 24,8 miljoonaa euroa. Talousarviomuutos johtuu pääosin heikosta tonttikysynnästä, erityisesti asuntorakentamisessa. Maankäyttösopimuskorvaukset, kaivulupamaksut ja saadut avustukset toteutuivat alkuperäistä talousarviota parempina. Myyntituotot sisältävät 4,7 miljoonaa euroa Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) myytyjä ns. läpilaskutettavia rakentamispalvelutuottoja, joka on 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Kaupungin toimintakulut olivat muutetussa talousarviossa 1 166,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 aikana toteutuneet toimintakulut olivat 1 137,9 miljoonaa euroa. Toimintakulut alittuivat näin 28,9 miljoonalla eurolla muutettuun talousarvioon nähden. Vuoteen 2024 verrattuna toimintakulut nousivat 83,6 miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia. Toimintakuluja korottaa vuoden 2025 alussa voimaantullut TE-uudistus, joka lisäsi kaupungin menoja. Kaikkien toimialojen toimintakulut alittivat muutetun talousarvion. Henkilöstökulut alittuivat yhteensä 8,6 miljoonalla eurolla muutettuun talousarvioon nähden. Palveluiden ostot alittivat muutetun talousarvion 9,4 miljoonalla eurolla. Ne alittuivat konsernijohdon ja elinvoiman toimialalla erityisesti ICT-palveluiden sekä työterveyshuollon ostopalveluiden osalta. Kaupunkiympäristön toimialalla yhteistoimintaosuudet alittivat talousarvion. Aineet, tavarat ja tarvikkeet alittivat muutetun talousarvion 7,1 miljoonalla eurolla, josta kasvatuksen ja oppimisen alitus oli 2,6 miljoonaa euroa ja kaupunkiympäristön toimialan 2,4 miljoonaa euroa. Avustuskulut ylittivät muutetun talousarvio 4,3 miljoonalla eurolla, kun työmarkkinatuen kuntaosuus ylitti muutetun talousarvion 8,4 miljoonalla eurolla toteuman ollessa 49,5 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 miljoonalla eurolla, alituksesta noin puolet syntyy vuokrakuluista. Toimintakulut sisältävät 4,7 miljoonaa euroa Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY) myytyjä ns. läpilaskutettavia rakentamispalvelujen kustannuksia. Vuoden 2025 verotulot alittivat muutetun talousarvion 5,3 miljoonalla eurolla, vaikka niitä oli laskettu yhteensä 41 miljoonalla eurolla vuoden 2025 aikana. Kunnallisverot alittivat muutetun talousarvion 6,3 miljoonalla eurolla ja yhteisöveron tuotto ylitti sen 1,0 miljoonalla eurolla. Kiinteistöverot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisena. Valtionosuudet ylittivät muutetun talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla ja alkuperäisen talousarvion 17,9 miljoonalla eurolla. Verotulo- ja valtionosuusarviot perustuivat Kuntaliiton ennusteeseen. Kaikkiaan verorahoitus yhteensä (verot ja valtionosuudet) nousi 5,5 prosenttia vuoden 2024 tilinpäätökseen nähden. Verotulot kuitenkin laskivat vuoteen 2024 verrattuna 16,5 miljoonalla euroa eli 2,8 prosenttia. Rahoitustuottoja ja -kuluja toteutui vuonna 2025 yhteensä 12,9 miljoonaa euroa, talousarviossa yhteenlasketuiksi rahoitustuotoiksi ja -kuluiksi oli arvioitu 11,0 miljoonaa euroa. Korkotaso laski hieman vuoden 2025 alun tasosta, mutta pysyi suhteellisen tasaisena koko vuoden ajan. Korkokulut ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla eurolla toteuman ollessa 20,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainasalkun korkokulut ovat edelleen kohtuulliset aiemmin tehtyjen suojaustoimenpiteiden vuoksi. Kaupungin lainasalkun korkokulut toteutuivat 18,3 miljoonan euron tasolla, minkä lisäksi kaupunki maksoi yhtiöilleen korkoa heidän konsernitilillä olevien varojen mukaisesti 2,4 miljoonaa euroa. Kaupungin korkotuotot ylittivät talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla toteuman ollessa 17,3 miljoonaa euroa, jolloin korkotuottojen ja -kulujen netto on kaupungille 3,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Muut rahoitustuotot ja -kulut netto on kaupungille positiivinen 16,3 miljoonalla eurolla. Poistoja ja arvonalentumisia toteutui vuonna 2025 noin 112,6 miljoonaa euroa ja ne alittivat talousarvion 6,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2025 tilinpäätöksessä muodostui 35,0 miljoonaa euroa, tilikauden tulokseksi ¬ 77,7 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi -79,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat 18,5 miljoonaa euroa, menot 253,6 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 235,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 tuloarviota pienennettiin 2,8 miljoonalla eurolla kiinteän omaisuuden tulojen osalta. Määrärahoja nostettiin yhteensä 5,2 miljoonalla eurolla Vantaan ratikan hankeen lähtiessä liikkeelle. Muutosten jälkeen tuloarvioksi muodostui 15,7 miljoonaa euroa ja määräraha-arvioksi 258,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 toteutuneet bruttoinvestointimenot olivat yhteensä 229,0 miljoonaa euroa ja ne alittivat muutetun talousarvion 29,8 miljoonalla eurolla. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat kaikissa hankeryhmissä. Suurin alitus oli rakentamishankkeissa, 17,7 miljoonaa euroa. Määrärahat alittuivat erityisesti rakentamisen toteutusajankohtien siirtymisen sekä joidenkin toteutuneiden hankkeiden edullisempien urakkahintojen vuoksi. Julkisen käyttömaisuuden osalta talousarviomenot alittuivat 5,3 miljoonalla eurolla, josta Vantaan ratikan osuus oli 1,7 miljoonaa euroa. Kiinteän omaisuuden määrärahat alittuivat 0,9 miljoonalla eurolla, aineettoman omaisuuden 1,6 miljoonalla eurolla sekä osakkeiden ja osuuksien 0,5 miljoonalla eurolla talousarvioon verrattuna. Irtain omaisuus alitti talousarvion 3,7 miljoonalla eurolla, josta kasvatuksen ja oppimisen toimialan osuus oli 2,8 miljoonaa euroa. Investointituloja toteutui 18,9 miljoonaa euroa, 3,2 miljoonaa euroa yli muutetun talousarvion. Osakkeiden ja osuuksien tuotot ylittivät talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla ja aineettoman omaisuuden 0,5 miljoonalla eurolla, koska talousarviossa tuloja ei arvioitu näille syntyvän lainkaan. Julkisen käyttöomaisuuden tulot ylittivät talousarvion 1,7 miljoonalla eurolla, josta Vantaan ratikan osuus oli 0,6 miljoonaa euroa. Ratikan tulojen ylitys johtuu tulojen ajoituksesta. Kiinteän omaisuuden tulot puolestaan alittivat muutetun talousarvion 0,05 miljoonalla eurolla. Vuoden 2025 investointiosan nettomenoksi muodostui yhteensä 210,1 miljoonaa euroa, joka alitti talousarvion 33,0 miljoonalla eurolla. Vuonna 2025 kaupungin pitkäaikaista lainaa nostettiin 235 miljoonaa euroa ja olemassa olevia lainoja lyhennettiin 36,6 miljoonaa euroa. Nettolainanottovaltuus talousarviossa oli 203 miljoonaa euroa, joka alittui 5 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta nousi 198,4 miljoonaa euroa noin 1 060 miljoonaan euroon vuoden 2025 lopussa. Vuoden 2025 sitovien tavoitteiden toteutuminen Vuodelle 2025 valtuusto asetti sitovia tavoitteita yhteensä 30 kappaletta. Tavoitteista 10 toteutui täysin, 12 osittain ja 8 ei lainkaan. Toimintakate heikkeni 9,5 %. Talousarviossa 2025 ennakoitiin 8,2 %:n heikkenemistä. Maankäytön nettotulot olivat noin 10,61 miljoonaa euroa (v. 2024: 15,9 milj. euroa). Vuonna 2025 asuntoja valmistui 573 kpl (v. 2024: 901). Pientaloasuntoja valmistui 163 kpl (v. 2024: 178). Yritystontteja myytiin 5 kpl ja vuokrattiin 4 kpl. Luovutettujen tonttien työpaikkamäärä on noin 300. Luonnon monimuotoisuutta edistettiin resurssiviisauden tiekartan monimuotoinen luontokaistan toimenpiteitä toteuttamalla. Myös päästövähennystoimia hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi edistettiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä oli 143 649 nousua/arkipäivä (v. 2024: 146 406). Pyöräilyä edistetään pyöräliikenteen kehittämisohjelman ja tavoiteverkon pohjalta. Pyöräilyn tavoiteverkon mukaisia pyöräteitä toteutui yli tavoitetason. Vantaan ratikan tarkistettu hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Ratikan rakentamissopimukset allekirjoitettiin ja rakentaminen aloitettiin. Keskustojen kehittäminen jatkui ja sitä toteutettiin mm. useilla keskustoissa käynnissä olevilla asemakaavahankkeilla. Turvallisuuskyselyn perusteella turvallisuuden tunne Vantaalla on mittareiden mukaan heikentynyt. Segregaation toimintaohjelman rakentamisen tiimi aloitti työnsä. Toimenpiteiden ja kumppanuuksien rakentaminen käynnistyi. Kaupunkitasoiset tapahtumatoiminnan suuntaviivat valmisteltiin. Tapahtumatoimiston organisoitumisen malli suunniteltiin ja kuvattiin. Elinvoimavaikutusten mittaamista varten kilpailutettiin tutkimuskumppani ja tapahtumatutkimusten mittaaminen aloitetaan. Yhdistetyt kunta- ja aluevaalit järjestettiin ja vaaliviestintää tehtiin aiempaa monipuolisemmin. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa (äänestysprosentti 45,7) jäi edellistä kertaa alhaisemmalle tasolle, kun taas aluevaalien (äänestysprosentti 44,4) äänestysaktiivisuus nousi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi verrattuna vuoden 2024 lopun tilanteeseen nähden. Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden 2025 lopussa oli 8 114 (v. 2024: 6 539). Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä oli vuoden lopussa 4 371 (v. 2024: 3 978) ja vieraskielisten työttömien määrä 9 160 (v. 2024: 8 240). Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseula-testillä (2. ja 7. lk): 2. luokan oppilaiden tulokset ovat parantuneet verrattuna vuoteen 2024. Vastaavasti 7. luokkien oppilaiden tulokset ovat laskeneet. Mittareiden perusteella peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ei ole lisääntynyt lukuun ottamatta lukion 1. ja 2. vuosien opiskelijoita, joiden joukossa erittäin vähän liikkuvien osuus on vähentynyt. Sairauspoissaolot kokonaisuudessaan ja erityisesti mielenterveysperusteiset poissaolot vähenevät -tavoitteen osalta sairauspoissaoloissa (5,98 %) ei saavutettu tavoitetasoa (4,3 %), mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot (0,84 %) puolestaan vähenivät. Tuleva kehitys Vantaan kaupunginvaltuuston marraskuussa 2025 hyväksymä talousarvio vuodelle 2026 perustuu -68,0 miljoonan euron tilikauden alijäämään. Ison budjettialijäämän lisäksi verotulojen uusimmat ennusteet näyttävät vuodelle 2026 talousarviota heikompaa kasvua, minkä arvioidaan heikentävän vuoden 2026 tilikauden tulosta talousarvioon verrattuna. Yleinen talouskehitys jäi varsin vaatimattomaksi vuona 2025, mutta aivan vuoden viimeiset kuukaudet osoittaisivat hieman elpymisen merkkejä. Talouden odotetaan kääntyvän nousuun vuoden 2025 aikana, mutta toisaalta työttömyyden arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Asuntomarkkinoiden piristymistä odotetaan, mutta asuntorakentamisen osalta suurta muutosta ei ole odotettavissa vielä vuonna 2026. Vähäinen uusien asuntojen valmistuminen vaikutti ehkä Vantaan muuttoliikenteeseen vuonna 2025 ja todennäköisesti se vaikuttaa kaupungin väestönkasvua hidastavasti lähivuosina. Vuoden 2026 talousarvio sisältää 343 miljoonan euron nettolainanottovarauksen. Lainavarausta kasvattaa erityisesti kaupungin suurimman investoinnin, Vantaan ratikan, käynnistyminen loppuvuodesta 2025. Tämän lisäksi perusinvestointien kasvu, maanmyyntituottojen lasku, suuret työttömyysluvut sekä heikko verotulokehitys lisäävät lainatarvetta. Vuoden 2027 alussa alkavaksi suunniteltu valtionosuusuudistus ei edennyt tämän hallituskauden aikana, mikä osaltaan heikentää Vantaan tulokehitystä, koska uudistus olisi laskelmien mukaan lisännyt Vantaan valtionosuustuloja huomattavasti. Yhä korkealla pysyvät investointitarpeet, suurimpana Vantaan ratikka sekä kuntatalouden heikko kehitys heikentävät Vantaan taloutta myös tulevina vuosina. Vantaan kaupungin taloutta on tasapainotettava seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2025 aikana käynnistettiin menojen ja tulojen rakennetarkastelu sekä perustettiin talous- ja strategiatoimikunta. Toimikunta jatkaa työtään vuonna 2026. Lisäksi tammikuussa 2026 hyväksytty kaupunkistrategia sisältää 6 poikkihallinnollista ohjelmaa, joista yksi on talousohjelma. Vuonna 2026 arvioidaan edelleen yleisen talouskehityksen, kuntatalouden ja Vantaan talouden kehitysnäkymiä sekä valtuustokauden kaupungin talouden tasapainottamisen euromääräisiä tarpeita. Myös hallituksen suunnitelmat julkisen talouden tasapainottamiseksi voivat vaikuttaa merkittävästi myös kuntatalouteen tulevina vuosina.

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2025

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunginjohtajan esitys

Liitteet