Kaupunginhallitus · 26.1.2026
Vantaan ratikkakaupungin seurantaryhmän asettaminen toimikaudelle 2026–2027
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Päätettiin a) asettaa kaupunginhallituksen alainen Vantaan ratikkakaupungin seurantaryhmä toimikaudeksi 2026–2027, ja b) nimetä seurantaryhmään seuraavat henkilöt: Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Soile Eriksson, puheenjohtaja Visa Tammi Mika Kasonen, varapuheenjohtaja Timo Lahti Ida Tamminen Henri Kiiski Heli Hakala Otso Kivimäki Patrik Karlsson Stefan Åstrand Tia Seppänen Eve Rämö Mika Niikko Kai-Ari Lundell Funda Demiri Ville Karinen Jussi Vähäkangas Jorma Hentilä Loviisa Kaartokallio Tiina Tuomela Tarkastettiin ja hyväksyttiin pöytäkirja tämän pykälän osalta heti kokouksessa. Täytäntöönpano: lakiasiat ja päätösvalmistelu
Asiakirjan teksti
Perustelut
Kaupunginvaltuusto on 17.11.2025 § 9 päätöksellään Vantaan talousarviosta 2026 ja taloussuunnitelmasta 2026–2029 päättänyt perustaa kaupunginhallituksen seurantaryhmän Vantaan ratikkakaupungille. Esitetään asetettavaksi Vantaan ratikkakaupungin seurantaryhmä kaupunginhallituksen toimikaudeksi 2026–2027. Kuntalain 30 §:n 3 momentin mukaan kunnanhallitus voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten. Kuntalain 32 §:n mukaan kuntalain 30 §:n 3 momentissa tarkoitetut toimikunnat asetetaan enintään sen asettaneen toimielimen toimikaudeksi. Tilannekatsaus Vantaan ratikasta Kaupunginvaltuusto päätti 17.11.2025 § 7, että Vantaan ratikan tarkistettu hankesuunnitelma hyväksytään ja että Vantaan ratikka toteutetaan hankesuunnitelman tarkistuksen pääperiaatteiden mukaisesti. Tarkistetussa hankesuunnitelmassa raitiotie alkaa Aviapoliksesta uuden Ilmailumuseon kohdalta päättyen edelleen Helsingin puolelle Mellunmäen metroasemalle. Raitiotielinjan päätepisteen sijoittamista lentoasemalle tarkastellaan uudelleen vuoden 2027 lopussa. Hankesuunnitelman tarkistettu kokonaiskustannusarvio on noin 750 milj. euroa sisältäen myös Helsingin kaupungin ja HSY:n osuudet. Ratikka-allianssin toteutusvaiheen sopimus allekirjoitettiin 26.11.2025 ja ensimmäinen toteutusvaihe alkoi 1.12.2025. Tavoite on, että liikennöinti voidaan aloittaa vuoden 2029 lopulla. Ensimmäisen toteutussopimuksen ulkopuolelle jäi vielä noin 60% hankkeen sisällöstä, jonka kehitysvaihe jatkuu edelleen talvella 2026. Tavoitteena on saada tilaajan budjetin mukainen hankesisältö ja sen tavoitehinta sovittua olennaisilta osin kevään 2026 aikana, jolloin toteutusvaihe alkaa lähes ratikkalinjan koko pituudella. Ratikka-allianssin työssä suunnitteluratkaisuja vielä tarkennetaan tai muutetaan kustannustehokkaan ratkaisun löytämiseksi. Ratikkahanketta toteutetaan allianssimallilla, jossa rakentaja, suunnittelija ja tilaaja muodostavat yhdessä allianssin, jossa sopimuksen mukaiset riskit ja hyödyt jaetaan niin, että tavoitteena on alittaa sovittu tavoitekustannus. Vantaan Ratikan suuresta koosta johtuen hanketta toteuttaa kaksi allianssia: itäinen ja läntinen. Rakennustyöt ovat alkaneet monin paikoin ratikkalinjan varrella sekä idässä että lännessä. Rakentamisella on monin paikoin häiritsevää vaikutusta asuinympäristöön, yritysten ja laitosten toimintaan sekä joukkoliikenteen, muun autoliikenteen ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkemiseen. Haitallisia vaikutuksia pyritään lieventämään turvallisilla ja toimivilla järjestelyillä sekä aktiivisella tiedottamisella. Etenkin ratikan varren asukkaille ja yrittäjille pyritään tiedottamaan ennakoivasti ja selkeästi työmaista ja niiden aiheuttamista muutoksista. Ratikalla on merkittävä työllisyysvaikutus, jonka merkitys korostuu, kun rakennusala on muuten vielä taantumassa. Tarkistetun hankesuunnitelman tarkistuksen mukaisen hankekokonaisuuden kustannuslaskenta perustuu vuoden 2025 kustannustasoon. Hankkeen uusi investointikustannus vuoden 2025 kustannustasossa on yhteensä 750 milj.€, josta Vantaan rahoitusosuus on 541 milj.€, valtion MAL-rahoituksen osuus 144,1 milj.€, Helsingin kaupungin osuus 12 milj.€ ja HSYn osuus 53 milj.€. HSYn hallitus on viemässä tammikuussa 2026 yhtymäkokoukseensa 10 miljoonan lisärahaesitystä. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikennekonserni vastaa Vaaralan varikon toteuttamisesta sekä raitiovaunukaluston hankinnasta. Vantaan on määrä taata Kaupunkiliikenteen varikkoa ja kalustoa varten ottamia lainoja. Kaupunkiliikenne tulee olemaan myös raitioliikenteen operaattori ja kunnossapitäjä. HSL toimii raitioliikenteen tilaajana. Kaupungin ja HSL:n välinen rahaliikenne perustuu HSLn perussopimuksen ja infrakorvaussopimuksen periaatteisiin. Vantaan kaupunki on asettanut hankkeen keskeiseksi vaatimukseksi, että ratikkainvestoinnin menot pystytään kattamaan pitkällä aikavälillä ratikan kaavarunkoalueen maankäytön tuloilla. Vantaan raitiotien kiinteistötaloudellisten selvitysten kautta on tarkasteltu raitiotielinjauksesta johtuvaa arvonmuutosta kaupungin omistamilla alueilla sekä yksityisten omistamilla alueilla, joista kaupungille on odotettavissa maankäyttösopimustuloja kaavamuutoksen seurauksena. Kultakin tarkasteltavalta osa-alueelta saatavat kokonaistulot on määritetty ottaen huomioon kaupungin maanomistuksen osalta tonttien luovutuksesta saatavat tulot, yksityisen maanomistuksen osalta maankäyttösopimuskorvauksina perittävät tulot, tulojen arvioitu toteutumisaikataulu sekä hintojen ajallinen kehitys. Selvityksessä on tarkasteltu niitä alueita, jotka Vantaan yleiskaavan ja Vantaan ratikan kaavarungon mukaan ovat potentiaalisia alueita kehittyviksi vuoteen 2069 mennessä. Lisäksi MAL-sopimuksen kautta on syntynyt uusia kiinteistökehityksen mahdollisuuksia Santaradan ja Hakkilan alueille, tavaraliikenteen radan siirtyessä Hosantielle. Ratikan lisävaikutus kiinteistötaloudellisiin tuottoihin on reaaliarvossa yhteensä noin 526,5 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä, koko ratikkakäytävän kiinteistötaloudellisten tulojen ollessa yhteensä 913,5 miljoonaa euroa. Vantaan ratikan kumulatiiviset taloudelliset vaikutukset Vantaan kaupungin talouteen 40 vuoden ajalta ovat positiiviset, yhteensä 60,2 milj.€ reaaliarvoisina. Kaupunkitalouden kannalta ratikan suurimmat vaikutukset ovat ratikan kiinteistötaloudelliset tulot, rakentamis- ja rahoituskustannukset, liikennöintikustannukset ja lipputulot. Vantaan ratikkakaupunki käsittää ratikan kaavarungon mukaisen alueen Hakunilasta Aviapolikseen. Ratikan kaavarungon suunnittelualue kattaa noin 800 metrin säteellä ratikan pysäkeistä muodostuvan vyöhykkeen. Ratikan reittiä ympäröivät alueet Hakunilassa, Tikkurilassa ja Aviapoliksessa ovat Vantaan merkittävä kasvusuunta tulevina vuosikymmeninä sekä työpaikkojen, palveluiden että asuntojen suhteen Ratikan kaavarunkoalueelle on mitoitettu asuntorakentamisen mahdollisuuksia yli 3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Asukasmääränä tämä tarkoittaisi yli 60 000 uutta asukasta. Alueen mitoitus on laadittu tarkastelemalla alueen uudisrakentamis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia nykyisen tiedon pohjalta. Kaavarunkoalueen työpaikkarakentamispotentiaali mahdollistaa yli 30 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkaarviot on laskettu keskimääräisten työpaikkaväljyyksien avulla. Vantaan ratikkahanke mahdollistaa ratikkakaupunkiin tiiviisti liittyvät Aviapoliksen alueen, Jumbon, Tikkurilan väritehtaan ja Fazerilan alueen maankäytön kehittämishankkeet sekä niihin liittyvät maankäytön tulot. Teknisen ja taloudellisen vaihtoehtotarkastelun perusteella linjan päätepysäkin sijainniksi on päätetty ensimmäisessä vaiheessa Kehäradan Aviapoliksen pohjoinen asema, koska siten saadaan varmistettua Muuran alueen rakentaminen lähitulevaisuudessa ja samalla kytketään Aviabulevardin hankkeet mm. rakenteilla olevat Aviapoliksen lukio ja uusi Ilmailumuseo raitotieliikenteen piiriin. Ratikan kaavarungon yhteydessä arvioitiin, että ratikkakäytävän asukasmäärä yli kaksinkertaistuu nykytilanteesta asettuen noin 124 000 asukkaaseen vuonna 2050. Työpaikkamäärä kasvaisi vastaavasti noin 83 000 työpaikkaan vuonna 2050. Hankesuunnitelman tarkistuksen myötä arvioitu asukasmäärä asettuu noin 122 500 asukkaaseen ja työpaikkamäärä noin 82 500 työpaikkaan, eli muutos on 1500 asukasta ja 500 työpaikkaa vähemmän suhteessa vuoden 2023 hankesuunnitelmaan. Työpaikkamäärien muutos keskittyy Aviapolikseen lentoaseman eteläpuolelle ja asukasmäärien muutos Hakunilan entisen bussivarikon itäpuolelle Lahdentien kohdalle. Ratikan kaavarungon alueelle on tavoitteena kaavoittaa uutta kerrosalaa yhteensä 400 000 k-m² (netto) strategiakauden 2026-2029 aikana. Kaavoitussuunnitelmassa 2026-2028 ratikan vyöhykkeelle sijoittuu 52 kaavahanketta ja sinne kaavoitetaan liki 300 000 k-m² uutta asuin-, palvelu- ja työpaikkarakentamista. Ratikan suunnittelua on ohjannut kaupunkiympäristön toimialalla ratikan ohjausryhmä, joka on vastannut hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Ohjausryhmän roolia tullaan v. 2026 kehittämään siten, että jatkossa kokoonpano on kaupunkitasoinen ja siihen tulee edustajat kaikilta toimialoilta (Kato, Kaso, Kaku ja Koje). Samalla ohjausryhmän nimeksi tullee ”Ratikkakaupungin ohjausryhmä”. Seurantaryhmän tehtävät Vantaan talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026–2029 hyväksymisen yhteydessä (KV 17.11.2025 § 9) kaupunginvaltuusto on päättänyt, että perustetaan kaupunginhallituksen alainen ratikkakaupungin seurantaryhmä. Seurantaryhmä seuraa ratikan rakentamista, ratikan kaupunkitaloutta (tuottojen kehittymistä) ja ratikkavyöhykkeen kaupunkikehitystä. Seurantaryhmä seuraa eri osa-alueita ja käy ohjaavaa keskustelua, mutta varsinaiset päätökset tehdään hallintosäännön mukaisesti toimivaltaisissa toimielimissä. Seurantaryhmä kokoontuu vuosittain 3-4 kertaa. Seurantaryhmän muistiot jaetaan ryhmän jäsenten lisäksi kaupunginhallituksen seurantaryhmään kuulumattomille jäsenille sekä elinvoima- ja työllisyysjaoston, kaupunkiympäristölautakunnan ja kaupunkitilalautakunnan puheenjohtajistoille. Seurantaryhmällä on oikeus kuulla asiantuntijoita. Kaupunginjohtaja päättää, ketkä viranhaltijat osallistuvat seurantaryhmän työskentelyyn.
Kaupunginjohtajan esitys
Päätetään a) asettaa kaupunginhallituksen alainen Vantaan ratikkakaupungin seurantaryhmä toimikaudeksi 2026–2027, ja b) nimetä seurantaryhmälle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kahdeksan varsinaista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastetaan ja hyväksytään pöytäkirja tämän pykälän osalta heti kokouksessa.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)