Kaupunginhallitus · 4.11.2025

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2029

Diaarinumero: VD/7119/02.01.00.00/2025

Päätös

Hyväksyttiin kaupunginjohtajan muutettu esitys.

Ehdotukset

Vastaehdotus Hylätty

Perutaan Kasvatuksen ja oppimisen toimialan säästöjä, sisältäen: - Varhaiskasvatuksen täyttöasteen nostaminen, määrärahalisäys 600 000€ - Avoimen toiminnan supistaminen, määrärahalisäys 280 000€ Yhteensä: 880 000 €. Perutaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan säästöjä sisältäen: - Liikuntasalien käyttömaksujen nostaminen, määrärahalisäys 80 000 € - Uimahallien ja kuntosalien maksujen korottaminen, määrärahalisäys 50 000 € - Sporttikortin muuttaminen maksulliseksi, määrärahalisäys 150 000 € - Kirjastojen aineistomäärärahan leikkaaminen, määrärahalisäys 40 00t€ - Ei lakkauteta Tanssin päivän juhlaa, määrärahalisäys 15 00 € Yhteensä: 335 000€. Määrärahalisäykset katetaan 0.1 prosenttiyksikön veronkorotuksella. Lopulla korotuksen tuottamalla verotuotolla katetaan alijäämää.

Ehdottaja: Ville Karinen

Vastaehdotus Hylätty

Päätetään a) hyväksyä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys vuosille 2026–2029 kaupunginhallituksen esityksenä kaupunginvaltuustolle, hyväksyä kaupunginjohtajan talousarvion- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026– 2029 seuraavin muutoksin; 1. Velkakatto; Vantaan kaupungin velalle ylärajaksi 1,5 miljardia euroa. 2. Talousarvioesityksen tuloslaskelmaosa: - Vantaan ratikan korkomenojen poisto, menosäästöä 8,5 miljoonaa euroa. - Turvallisuuspanostus, 40-50 järjestysmiehen palkkaaminen asemanseuduille, menolisäys 2 miljoonaa euroa. - Työllisyyspanostus, Vantaa-paketti, jolla kompensoidaan uusien työpaikkojen sivukuluja, menolisäys nettona 2,5 miljoonaa euroa. - Hulevesimaksun peruminen, menolisäys 3,3 miljoonaa euroa - Ryhmäpäiväperhehoidon, yksityisen hoidon tuen ja seniorien sporttikorttiin kohdistuvien leikkausten peruminen, menolisäys 600 000 euroa. 3. Talousarvioesityksen investointiosa: - Lykätään ratikkainvestointia; investointien vähennys 544 miljoonalla eurolla. - Uusi 30 miljoonan euron investointiohjelma; sisältää jäähallin, 10 ulkokuntosalia, kaksi tekojäärataa, 10 harrastetilaa ja yhden lähipäiväkodin. c) esittää kaupunginvaltuustolle edellä mainituin muutoksin 1. hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvion sitovat tavoitteet sekä valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot, 2. hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvion täytäntöönpanomääräykset, ja 3. hyväksyttäväksi taloussuunnitelma 2026–2029

Ehdottaja: Petri Roininen · Kannattajat: Mika Niikon

Vastaehdotus Hylätty

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä s. 140 loppuun: Ohjelmaan ei sisällytetä uutta kaupungin perimää hulevesimaksua. Kokoomus esittää toimialan tasapainottamisohjelmaan vuodelle 2026 korvaavat säästötoimenpiteet hulevesimaksulle (3,3 M€): Toimenpide Säästöta voite 2026 Tyhjien tilojen aktiivisempi vähentäminen 600.000 Talousarvioesityksen mukaan tyhjien tilojen määrä on vuonna 2026 kasvamassa 6400 neliöllä. euroa Tyhjien tilojen kasvun taloudellinen vaikutus on 1,2 miljoonaa euroa. Syksyllä 2025 tiloja oli tyhjillään jo noin 10 000 m2, mikä heikentää kaupungin taloutta noin 1,8 M€ vuositasolla. Tyhjiä tiloja tulee aktiivisemmin vähentää vuokrauksella, myynneillä sekä kiinteistökehityksellä. Arvio 600.000 eurosta perustuu tyhjien tilojen kasvun puolittamisesta. Sallitaan korkotukilainojen muutokset takauslainoiksi vuoden 2026 aikana kertaluonteisesti. 1.000.000 Edellytyksenä on, että maankäyttösopimusta tai tontin kauppahintaa päivitetään muutoksen euroa myötä. Valtio on korottanut vuodelle 2026 takauslainojen valtuutta. Kaupunki voi saada lisätuloja ja edistää rakentamista sallimalla kaikille toimijoille vain vuoden 2026 aikana muuttaa kohteita takauslainakohteiksi. Kaupungin maataloustoiminnasta luopuminen 250.000 Lopetaan kaupungin itse harjoittama maatalous sekä laitetaan tila ja kalusto myyntiin. euroa Vuokrataan pellot ulos markkinahintaan ja tarkistetaan nykyiset vuokrat. Vuokrattujen pientalotonttien osto-optio 1.000.000 Vantaa tarjoaa vuokratuille pientalotonteille osto-optiota vuonna 2026. Edellisen kerran osto- euroa optiota tarjottiin vuonna 2024, jolloin myös korkotaso oli huomattavasti korkeampi. Silloin tontin lunasti 17 asukasta. Nyt oletus on 10 lunastusta. Tilatehokkuusohjelman käynnistäminen 500.000 Vantaa käynnistää koko kaupunkia ja konsernia koskevan tilatehokkuusohjelman. Sisäisen euroa vuokran mallia muutetaan kannustamaan toimialoja tilatehokkuuteen sekä yhteiskäyttöön. Tavoitteena tulee olla kaupunkitasoisesti vähentää nykyisiä tiloja noin 5 prosentilla. Säästöpotentiaali on useita miljoonia euroja taloussuunnitelmakaudella. Ensi vuodelle on arvioitu varoivainen säästö 500.000 €. Yhteensä säästöjä 3 350 000 euroa

Ehdottaja: Mika Kasonen · Kannattajat: Heli Hakalan

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: pohja

Ei tarkoittaa: Kasonen

Jaa 8
Ei 7
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Karinen, Abdi, Tammi, Strohm, Räsänen, Kaukola, Tuomainen, Rämö) ja 7 ei-ääntä (Hakala, Kasonen, Kivimäki, Niikko, Roininen, Snellman, Vacker). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Valtuustoryhmittäin

Ryhmä	Jaa	Ei
vas	1	0
sdp	5	0
vihr	2	0
kesk	0	1
kok	0	5
ps	0	1

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Ville KarinenVAS	Jaa
Emily StrohmSDP	Jaa
Faysal AbdiSDP	Jaa
Minna RäsänenSDP	Jaa
Ulla KaukolaSDP	Jaa
Visa TammiSDP	Jaa
Anni Juulia TuomainenVIHR	Jaa
Eve RämöVIHR	Jaa
Petri RoininenKESK	Ei
Heli HakalaKOK	Ei
Marjo VackerKOK	Ei
Mika KasonenKOK	Ei
Otso KivimäkiKOK	Ei
Victor SnellmanKOK	Ei
Mika NiikkoPS	Ei

Äänestys 2

Jaa tarkoittaa: pohja

Ei tarkoittaa: Roininen

Jaa 13
Ei 2
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Äänestyksessä annettiin 13 jaa-ääntä (Karinen, Tammi, Abdi, Räsänen, Strohm, Kaukola, Kasonen, Kivimäki, Hakala, Snellman, Vacker, Rämö ja Tuomainen) ja 2 ei-ääntä (Roininen, Niikko). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Valtuustoryhmittäin

Ryhmä	Jaa	Ei
vas	1	0
sdp	5	0
vihr	2	0
kesk	0	1
kok	5	0
ps	0	1

Kaikki äänet (15)

Jäsen	Ääni
Ville KarinenVAS	Jaa
Emily StrohmSDP	Jaa
Faysal AbdiSDP	Jaa
Minna RäsänenSDP	Jaa
Ulla KaukolaSDP	Jaa
Visa TammiSDP	Jaa
Anni Juulia TuomainenVIHR	Jaa
Eve RämöVIHR	Jaa
Petri RoininenKESK	Ei
Heli HakalaKOK	Jaa
Marjo VackerKOK	Jaa
Mika KasonenKOK	Jaa
Otso KivimäkiKOK	Jaa
Victor SnellmanKOK	Jaa
Mika NiikkoPS	Ei

Asiakirjan teksti

Perustelut

Suomen talouden alavire on painanut Vantaan talouden selvästi alijäämäiseksi, ja kaupungin taloutta on merkittävästi vahvistettava alkaneella valtuustokaudella. Suomen talouden lasku näyttäisi kuitenkin pysähtyneen ja taloudessa nähdään hienoista kasvuvirettä. Tätä tukevat inflaation hidastuminen, korkotason lasku, vahvistuva ostovoima, piristyneet vientinäkymät sekä investointien lisääntyminen. Talouden kasvua jarruttavat kuitenkin geopoliittinen epävarmuus, kauppasotien mahdollisuus, heikko työllisyystilanne, kuluttajien suuri varovaisuus sekä julkistalouden merkittävä sopeuttamistarve. Suomen kasvu on ollut hyvin lähellä nollaa vuodesta 2022 alkaen vaihdellen joko varovaisen kasvun tai pienen taantumisen välillä. Heikko kasvu on ruokkinut työttömyyden kasvua. Heinäkuussa Suomen työttömyysaste oli 9,3 prosenttia. Huolestuttavaa on etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Heinäkuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 128 800 koko maassa. Suomen Pankin ennusteen mukana työttömyys saavuttaa huippunsa kuluvana vuonna. Ennusteen mukaan vuoden 2026 aikana työttömyys laskee 9,2 prosenttiin ja vuonna 2027 8,6 prosenttiin. Suomen pankin ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Vuonna 2027 kasvua olisi 1,7 prosenttia. Kasvua vauhdittavat etenkin investoinnit. Inflaation ennustetaan pysyvät alle 2 prosentin lähivuosina. Vuonna 2025 inflaation ennustetaan olevan 1,8 prosenttia ja hidastuvan 1,3 prosenttiin vuonna 2026. Hitaan inflaation ennustetaan vahvistavan palkansaajien ostovoimaa. Euroalueen inflaatio on 2,1 prosenttia eli hieman yli Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen. Korot ovat olleet laskussa Euroalueella, mikä on tukenut myös Suomen taloutta. Suomen kasvu tukeutuu osittain viennin kasvuun. Kuluvalle vuodelle viennin ennustetaan kasvavan 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Vuonna 2027 kasvua olisi jo 2,6 prosenttia. Vaihtotaseen ennakoidaan kääntyvän kuitenkin tänä vuonna negatiiviseksi ja pysyvän negatiivisena tulevat vuodet, tosin vain hieman. Suomen talouden kehitys on muuta euroaluetta ja EU:ta hitaampaa. Euroalueen kasvu on ollut 1,4 prosenttia ja koko EU:n 1,5 prosenttia vuoden 2025 toisella kvartaalilla. USA:n talouskasvu on ollut tätä nopeampaa, 3 prosenttia. Kiinan kasvu on ollut 5,3 prosenttia. Kokonaisuudessaan Suomi ei ole pysynyt muun maailman kasvuvauhdin mukana. OECD ennustaa maailman talouskasvun hidastuvan 2,9 prosenttiin edellisvuoden 3,3 prosentista. Julkisyhteisöjen vuosi 2024 oli heikko. Julkisen talouden alijäämä syveni 4,5 prosenttiin ja julkinen velkasuhde kasvoi 82 prosenttiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2025 alijäämä paranee hieman sopeutustoimien ja suhdanteen vetämänä, vaikka suuret puolustushankinnat kasvattavatkin menoja. Vuonna 2026 alijäämä kohenee 3,6 prosenttiin. Alijäämän ennustetaan jäävän koko vuosikymmenen lopun ajan suuremmaksi kuin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhde harppaa tänä vuonna lähelle 87 prosenttia. Vuonna 2029 velkasuhde on hieman yli 90 prosenttia. Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuonna 2024 miljardilla eurolla 3,2 mrd. euroon. Vuosikate riitti kattamaan poistot, mutta jäi 430 milj. euroa pienemmäksi kuin nettoinvestoinnit. Tilikauden tulos heikkeni 0,7 mrd. eurolla ollen hieman alle 1,1 mrd. euroa positiivinen. Tulosta paransivat satunnaiset omaisuuden myyntituotot. Investointitaso pysyi edellisvuoden tapaan korkeahkona, mikä yhdessä heikentyneen vuosikatteen kanssa johti siihen, että toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi 0,5 mrd. euroa negatiiviseksi. Edellisen kerran toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen vuonna 2019. Negatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta on osaltaan vaikuttanut siihen, että lainakanta lähti selvään, noin 0,7 mrd. euron, kasvuun. Kuntatalouden vuoden 2025 tilanne on edellistä vuotta huomattavasti haastavampi. Toiminnan ja investointien rahavirta syvenee -1,6 miljardiin euroon. Toimintamenojen kasvu on voimakasta, sillä TEpalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden alusta kunnille ja kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista laajennettiin. Lisäksi toimintamenoja kasvattaa kunta-alan ansiokehitys, joka on lähivuosina yleisten työmarkkinoiden ansiokehitystä ripeämpää kunta-alalle aiemmin sovitun palkkausjärjestelmien kehittämisohjelman vuoksi. Kuntatalouden tulokehitys on vuonna 2025 vaimeaa. Valtionosuudet kasvavat TE-palvelu-uudistuksen vuoksi, mutta samanaikaisesti valtionosuuksiin tehdään leikkauksia mm. sote-siirtoon liittyvien takautuvasti perittävien valtionosuuksien, hallituksen päättämän valtionosuuksiin kohdentaman yhden prosenttiyksikön indeksijarrun sekä muiden säätötoimenpiteiden vuoksi. Keskimääräinen kunnallisvero nousi vuonna 2025 koko Suomessa 7,59 prosenttiin, minkä arvioidaan lisäävän kunnallisverotuloja noin 80 milj. euroa vuositasolla. Kuntien saamien verotulojen kasvu jää vuonna 2025 hyvin vaatimattomaksi, noin prosenttiin. Kuntahallinnon ennustetaan pysyvän 0,5–0,6 prosenttia alijäämäisenä suhteessa BKT:hen myös vuosina 2026–2027. Kuntien investoinnit pysyvät kokonaisuutena korkealla tasolla, vaikka kuntakohtaiset erot ovat huomattavia. Osassa kunnista investointinäkymät ovat laskevia, mutta etenkin kasvukeskuksissa muuttoliike ylläpitää kuntien investointipaineita. Valtaosa panostuksista kohdistuu välttämättömään perusinfrastruktuuriin kuten rakennuksiin, mutta myös vihreän siirtymän investoinnit pitävät osaltaan investointitasoa korkealla. Tulojen ja menojen epätasapaino merkitsee kuntataloudessa veronkorotuksia ja tiukkoja säästötoimia tulevina vuosina, sillä palvelut ja palveluverkko on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin. Kuntahallinnon alijäämät kasvattavat kuntahallinnon velkaa ja velkasuhde jatkaa kasvuaan lähivuosina. Vantaan vuoden 2026 talousarvion valmistelu Vuoden 2023 alusta astui voimaan kunnallishallinnon historian suurin muutos, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Vuoden 2025 alusta astui voimaan seuraava suuri rakenteellinen muutos, TE2024uudistus, jossa työllisyys- ja elinvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi pysyvästi kuntien tehtäväksi. TE2024-uudistus astui voimaan hankalassa suhdannetilanteessa, jossa työttömyysluvut olivat ennätyskorkealla ja tilanne on tuosta edelleen heikentynyt. Suhdanteen vuoksi uudistus kasvatti kaupungin toimintamenoja enemmän kuin valtionosuustuloja. Kaupungin ja rahastojen yhteenlasketut toimintatulot talousarviossa 2026 ovat 380,2 milj. euroa ja toimintamenot 1 217,1 milj. euroa. Vuoden 2025 talousarvioon nähden toimintatulot kasvavat 3,1 prosenttia ja toimintamenot 6,4 prosenttia. Toimintamenoissa on määrärahoja kohdistettu erityisesti kattamaan TE2024-uudistuksen jälkivaikutuksia sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen lisääntyneitä palvelutarpeita vastaavasti. Lisäksi määrärahaa on kohdennettu oppimisen tuen lakimuutokseen, vuokrakulujen kasvuun mm. Varian Vehkalan kampuksen valmistuneissa tiloissa sekä HSL:n menojen kattamiseksi. Kunta-alan palkkaratkaisun kustannusvaikutukseen on vuonna 2026 varauduttu 16,6 milj. eurolla, joka on kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä keskitetty konsernijohdon ja elinvoiman toimialalle. Varausta jaetaan kaupunginhallituksen talousarviokäsittelyn yhteydessä toimialoille. Vuonna 2026 päätettävä palkankorotusten osuus eli vuoden 2026 paikallisesti sovittavat erät jätetään keskitetyksi varaukseksi konsernijohdon ja elinvoiman toimialalle. Taloussuunnitelmassa 2026–2029 Vantaan tuloveroprosentti on 6,4 koko taloussuunnitelmakauden ajan. Kaupungin arvioidaan saavan kunnallisveroja 426,0 milj. euroa vuonna 2026, 7,8 prosentin kasvu vuoden 2025 tilinpäätösennusteeseen nähden. Koko maan kuntien yhteisöveroarvion pohjalta kaupungin arvioidaan saavan yhteisöveroja 68,0 milj. euroa vuonna 2026, mikä tarkoittaisi 3,8 prosentin kasvua vuoden 2025 ennusteeseen nähden. Vuonna 2026 kiinteistöveroja arvioidaan kertyvän 117,0 milj. euroa, 0,4 prosentin nousu vuoden 2025 tilinpäätösennusteeseen nähden. Taloussuunnitelmakaudella 2026–2029 kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan, ellei lainsäädäntömuutokset muuta edellytä. Hallituksella on suunnitteilla kiinteistöverouudistus, jossa kiinteistöjen verotusarvoja tarkistettaisiin. Jos laki etenee, sen vaikutukset huomioidaan tulevissa talousarvioissa. Kaupungin arvioidaan saavan valtionosuuksia yhteensä 269,0 milj. euroa vuonna 2026, joka on 13,2 prosenttia vuotta 2025 enemmän. Vuosikate on vuoden 2026 talousarviossa 49,8 milj. euroa (TA 2025: 70,1 milj. euroa) ja poistot 116,1 milj. euroa. Vuoden 2026 talousarvion tilikauden tulos on negatiivinen -66,3 milj. euroa ja tilikauden alijäämä on -67,4 milj. euroa. Vuonna 2026 kaupungin lainakanta kasvaa talousarvion mukaan noin 313,2 milj. euroa, jolloin pitkäaikainen lainakanta olisi vuoden 2026 lopussa enintään 1 378 milj. euroa. Lainavarausta kasvattavat erityisesti kaupungin perusinvestointien kasvu, Vantaan ratikan investointi sekä maanmyyntituottojen väliaikainen lasku. Taloussuunnitelman 2026–2029 investoinnit Vuonna 2026 talousarvion investointiohjelmassa investointimenot ovat 363,7 milj. euroa ja investointiosan netto 320,2 milj. euroa. Investointiohjelma päivitetään vuosittain osana talousarvion valmistelua. Talousarvion mukaisesti vuoden 2026 kokonaisinvestoinneista 15 prosenttia pystytään rahoittamaan tulorahoituksella. Kaupunkiympäristön toimialan kiinteistöt ja tilat -palvelualue on valmistellut yhdessä toimialojen ja talousohjauksen kanssa Vantaan kaupungin rakentamista koskevan rakennusinvestointiohjelman seuraavalle 10-vuotiskaudelle. Uudisrakentamiseen on vuodelle 2026 budjetoitu yhteensä 63,5 milj. euroa. Vuoden 2026 aikana valmistuvat Karhunkierroksen, Metsänhaltijan ja Puutarhatien päiväkodit sekä Satulakujan päiväkoti. Kouluhankkeista valmistuvat Kytöpuiston ja Nikinmäen koulujen laajennukset. Taloussuunnitelmakaudella valmistuu lisäksi 8 investointirahoilla toteutettavaa päiväkotia ja kahden uuden päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuonna 2029. Kouluhankkeista valmistuvat Tikkurilan alueen koulun laajennus Viertolaan, Ojahaan peruskoulun ensimmäinen vaihe ja Muuran koulu sekä Askiston koulun laajennus. Elmon uimahallin valmistuminen on siirtymässä vuodelle 2027 ja lisäksi taloussuunnitelmakaudella rakennetaan huoltorakennus Elmon urheilupuistoon, Tikkurilan urheilupuiston kenttien katsomo ja huoltotilat, Hakunilan urheilupuiston tapahtuma- ja varastotila sekä liikuntahallit Muuran ja Ojahaan yhtenäiskoulujen yhteyteen. Kuusijärven ulkoilualueelle rakennetaan huoltorakennus ja Myyrmäen urheilutalon uimahallia laajennetaan peruskorjauksen yhteydessä. Vuodelle 2026 määräraharahoitteisiin korjausrakennushankkeisiin on budjetoitu yhteensä noin 45,4 milj. euroa. Kunnallistekniikan investointeihin ja Vantaan ratikkaan varataan talousarviossa 2026 yhteensä 195,0 milj. euroa. Hankkeet toteutetaan toimialan strategian ja asuntotuotanto-ohjelman mukaisesti, ja toimintaa ohjaavat osaltaan myös maankäyttösopimukset. Määrärahasta on varattu Vantaan ratikan rakentamiseen 150 milj. euroa. Tietojärjestelmäinvestointeihin on vuodelle 2026 varattu 6,0 milj. euron, irtaimen omaisuuden investointeihin 8,6 milj. euron sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaan 1,9 milj. euron määräraha. Lisäksi talousarviossa on varattu maanhankintaan ja maa-alueiden kunnostamiseen 42,0 milj. euroa. Tästä määrärahasta maksetaan Vantaan Ratikan katualuetoimituksen mukaiset katualueet, joiden haltuunotto on vuonna 2026. Lisäksi Ratikkareitin varrella on tullut voimaan asemakaavamuutoksia, joihin liittyy merkittäviä maankäyttösopimuksia, joiden mukaiset maanhankinnat siirtyvät valtaosaltaan kaupungin hallintaan vuoden 2026 aikana. Kaupunginjohtajan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys esiteltiin valtuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille talousarvion ja taloussuunnitelman informaatiotilaisuudessa 29.9.2025. Esityslistan liitteenä on kaupunginjohtajan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys vuosille 2026–2029. Kaupunginhallituksen asettama neuvottelukunta käsittelee talousarvioesitystä 3.11.2025. Talousarvioesitys pohjautuu Vantaan ratikan osalta valtuuston 22.5.2023 päätöksen mukaisiin kustannuksiin. Mikäli syksyn 2025 aikana ratikan hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tulee muutoksia Vantaan ratikan kustannuksiin, tehdään vuoden 2026 talousarvioon tarvittavat muutokset hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä.

Kaupunginjohtajan esitys

Päätetään a) hyväksyä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys vuosille 2026–2029 kaupunginhallituksen esityksenä kaupunginvaltuustolle, b) oikeuttaa talousohjaus tekemään taloussuunnitelmaesitykseen ja sen perusteluihin kaupunginhallituksen tekemät muutokset sekä teknisluonteiset laskennalliset tarkistukset ja tekstitarkistukset ja c) esittää kaupunginvaltuustolle 1. hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvion sitovat tavoitteet sekä valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot, 2. hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvion täytäntöönpanomääräykset, ja 3. hyväksyttäväksi taloussuunnitelma 2026–2029

Käsittely

Taloussuunnitelman yksityiskohtaiseen käsittelyyn 3.11.-4.11.2025 kokoontuneen neuvottelukunnan neuvottelutulos talousarvio 2026 ja taloussuunnitelmaesitykseen 2026–2029 tehtävistä muutoksista todettiin neuvottelukunnan kokouksessa. Kaupunginjohtaja otti neuvottelutuloksen omaan esittelyynsä. Käsittelyn aikana kaupunginjohtaja muutti esitystään seuraavasti: Kaupunginhallitukselle esiteltiin 27.10.2025 Vantaan ratikan päivitettyä hankesuunnitelmaa. Tätä hankesuunnitelmaa käsitellään uudestaan kaupunginhallituksen kokouksessa 10.11.2025. Jos kaupunginhallitus hyväksyy tällöin ratikan hankesuunnitelman, huomioidaan päivitetyt laskelmat osaksi kaupunginhallituksen talousarvioesitystä. Talousarvioesitys pohjautuu Vantaan ratikan osalta valtuuston 22.5.2023 päätöksen mukaisiin kustannuksiin. Mikäli syksyn 2025 aikana ratikan hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tulee muutoksia Vantaan ratikan kustannuksiin, tehdään vuoden 2026 talousarvioon tarvittavat muutokset hallintosäännön mukaisessa järjestyksessä. Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Ville Karinen teki seuraavan muutosesityksen, joka raukesi kannattamattomana: Perutaan Kasvatuksen ja oppimisen toimialan säästöjä, sisältäen: - Varhaiskasvatuksen täyttöasteen nostaminen, määrärahalisäys 600 000€ - Avoimen toiminnan supistaminen, määrärahalisäys 280 000€ Yhteensä: 880 000 €. Perutaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan säästöjä sisältäen: - Liikuntasalien käyttömaksujen nostaminen, määrärahalisäys 80 000 € - Uimahallien ja kuntosalien maksujen korottaminen, määrärahalisäys 50 000 € - Sporttikortin muuttaminen maksulliseksi, määrärahalisäys 150 000 € - Kirjastojen aineistomäärärahan leikkaaminen, määrärahalisäys 40 00t€ - Ei lakkauteta Tanssin päivän juhlaa, määrärahalisäys 15 00 € Yhteensä: 335 000€. Määrärahalisäykset katetaan 0.1 prosenttiyksikön veronkorotuksella. Lopulla korotuksen tuottamalla verotuotolla katetaan alijäämää. Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen jäsen Petri Roininen teki kaupunginhallituksen jäsen Mika Niikon kannattamana seuraavan muutosesityksen: Päätetään a) hyväksyä talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys vuosille 2026–2029 kaupunginhallituksen esityksenä kaupunginvaltuustolle, hyväksyä kaupunginjohtajan talousarvion- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026– 2029 seuraavin muutoksin; 1. Velkakatto; Vantaan kaupungin velalle ylärajaksi 1,5 miljardia euroa. 2. Talousarvioesityksen tuloslaskelmaosa: - Vantaan ratikan korkomenojen poisto, menosäästöä 8,5 miljoonaa euroa. - Turvallisuuspanostus, 40-50 järjestysmiehen palkkaaminen asemanseuduille, menolisäys 2 miljoonaa euroa. - Työllisyyspanostus, Vantaa-paketti, jolla kompensoidaan uusien työpaikkojen sivukuluja, menolisäys nettona 2,5 miljoonaa euroa. - Hulevesimaksun peruminen, menolisäys 3,3 miljoonaa euroa - Ryhmäpäiväperhehoidon, yksityisen hoidon tuen ja seniorien sporttikorttiin kohdistuvien leikkausten peruminen, menolisäys 600 000 euroa. 3. Talousarvioesityksen investointiosa: - Lykätään ratikkainvestointia; investointien vähennys 544 miljoonalla eurolla. - Uusi 30 miljoonan euron investointiohjelma; sisältää jäähallin, 10 ulkokuntosalia, kaksi tekojäärataa, 10 harrastetilaa ja yhden lähipäiväkodin. c) esittää kaupunginvaltuustolle edellä mainituin muutoksin 1. hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvion sitovat tavoitteet sekä valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot, 2. hyväksyttäväksi vuoden 2026 talousarvion täytäntöönpanomääräykset, ja 3. hyväksyttäväksi taloussuunnitelma 2026–2029 Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät jaa ja he, jotka kannattavat Roinisen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 13 jaa-ääntä (Karinen, Tammi, Abdi, Räsänen, Strohm, Kaukola, Kasonen, Kivimäki, Hakala, Snellman, Vacker, Rämö ja Tuomainen) ja 2 ei-ääntä (Roininen, Niikko). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi. Asian käsittelyn aikana kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Mika Kasonen teki kaupunginhallituksen jäsen Heli Hakalan kannattamana seuraavan muutosesityksen: Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä s. 140 loppuun: Ohjelmaan ei sisällytetä uutta kaupungin perimää hulevesimaksua. Kokoomus esittää toimialan tasapainottamisohjelmaan vuodelle 2026 korvaavat säästötoimenpiteet hulevesimaksulle (3,3 M€): Toimenpide Säästöta voite 2026 Tyhjien tilojen aktiivisempi vähentäminen 600.000 Talousarvioesityksen mukaan tyhjien tilojen määrä on vuonna 2026 kasvamassa 6400 neliöllä. euroa Tyhjien tilojen kasvun taloudellinen vaikutus on 1,2 miljoonaa euroa. Syksyllä 2025 tiloja oli tyhjillään jo noin 10 000 m2, mikä heikentää kaupungin taloutta noin 1,8 M€ vuositasolla. Tyhjiä tiloja tulee aktiivisemmin vähentää vuokrauksella, myynneillä sekä kiinteistökehityksellä. Arvio 600.000 eurosta perustuu tyhjien tilojen kasvun puolittamisesta. Sallitaan korkotukilainojen muutokset takauslainoiksi vuoden 2026 aikana kertaluonteisesti. 1.000.000 Edellytyksenä on, että maankäyttösopimusta tai tontin kauppahintaa päivitetään muutoksen euroa myötä. Valtio on korottanut vuodelle 2026 takauslainojen valtuutta. Kaupunki voi saada lisätuloja ja edistää rakentamista sallimalla kaikille toimijoille vain vuoden 2026 aikana muuttaa kohteita takauslainakohteiksi. Kaupungin maataloustoiminnasta luopuminen 250.000 Lopetaan kaupungin itse harjoittama maatalous sekä laitetaan tila ja kalusto myyntiin. euroa Vuokrataan pellot ulos markkinahintaan ja tarkistetaan nykyiset vuokrat. Vuokrattujen pientalotonttien osto-optio 1.000.000 Vantaa tarjoaa vuokratuille pientalotonteille osto-optiota vuonna 2026. Edellisen kerran osto- euroa optiota tarjottiin vuonna 2024, jolloin myös korkotaso oli huomattavasti korkeampi. Silloin tontin lunasti 17 asukasta. Nyt oletus on 10 lunastusta. Tilatehokkuusohjelman käynnistäminen 500.000 Vantaa käynnistää koko kaupunkia ja konsernia koskevan tilatehokkuusohjelman. Sisäisen euroa vuokran mallia muutetaan kannustamaan toimialoja tilatehokkuuteen sekä yhteiskäyttöön. Tavoitteena tulee olla kaupunkitasoisesti vähentää nykyisiä tiloja noin 5 prosentilla. Säästöpotentiaali on useita miljoonia euroja taloussuunnitelmakaudella. Ensi vuodelle on arvioitu varoivainen säästö 500.000 €. Yhteensä säästöjä 3 350 000 euroa Puheenjohtaja totesi, että asiasta joudutaan äänestämään ja teki seuraavan äänestysesityksen: he, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät jaa ja he, jotka kannattavat Kasosen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 8 jaa-ääntä (Karinen, Abdi, Tammi, Strohm, Räsänen, Kaukola, Tuomainen, Rämö) ja 7 ei-ääntä (Hakala, Kasonen, Kivimäki, Niikko, Roininen, Snellman, Vacker). Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi.

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)