Lausunnon antaminen Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle Aviapolis-Keimola 110 kV voimajohtohankkeesta

Kaupunginhallitus 22.9.2025 § 18

Kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan esitys: Päätetään antaa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle liitteen mukainen lausunto. Tarkastetaan ja hyväksytään pöytäkirja tämän pykälän osalta heti kokouksessa. Päätös: Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. Kaupunginhallituksen palautettua asian valmisteluun 22.9.2025 § 18, on lausunnon toimittamiselle pyydetty ja myönnetty lisäaikaa 8.10.2025 saakka. Kaavatilanne: Suunniteltu voimajohtoyhteys on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa linjaus on osoitettu Lapinkylän kaupunginosassa pientalovaltaisten asuinalueiden (AP) välissä lähivirkistysalueen (VL) sekä pelloilla maatalousvaltaisen (MT) alueen kautta. Asemakaava-alueen ulkopuolella yleiskaava ohjaa suunnittelutarveratkaisujen myöntämistä, ja voimajohto sekä sen vaatima tilantarve on otettu ratkaisuharkinnassa huomioon. Voimajohtolinjauksen lähialueella on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja pientaloille. Uusin asuinrakennus on vuodelta 2020. Varaus 110 kV voimajohtoyhteydelle Keimolasta kohti Ruotsinkylän sähköasemaa (Tuusulassa) on ollut Vantaan yleiskaavoissa jo vuodesta 1983, jolloin voimajohdon linjaus kulki itälänsisuuntaisesti Riipiläntien varresta Sotilaskorven metsäalueen ja Vantaanjoen peltomaiseman halki kohti nykyistä Fingridin Forssa-Tammisto-yhteyttä Vantaanjokilaaksossa. Yleiskaavassa 1992 Sotilaskorpeen osoitettiin luonnonsuojelualuevaraus, ja voimajohdon reitti ohjattiin kiertämään Riipiläntien itäpuolella pohjoisen kautta Riipiläntien ja Lapintien varrella olevien pientaloaluevarausten välisellä viheralueella joen varteen, josta reitti jatkui peltoaukean yli olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Marja-Vantaan osayleiskaavassa ja Vantaan yleiskaavassa 2007 tämä linjaus säilytettiin, ja osoitettiin sähköasemavaraus Riipiläntien varteen. Yleiskaavassa 2020 huomioitiin lisäksi uusi Aviapolis-Keimola-yhteystarve, joka sovitettiin kulkemaan Forssa-Tammisto-johdon yhteydessä Vantaanjokilaaksossa sekä peltoaukean halki samassa käytävässä Keimola-Ruotsinkylä-yhteyden kanssa. Uuden voimajohtolinjauksen sijoittamisessa huomioitiin olemassa olevat varaukset, sähköverkkojen kehittämistarve sekä pyrittiin sijoittamaan voimajohtovaraukset siten, että uutta johtokäytävää erityisesti Vantaanjokilaakson arvokkaalle maisema-alueelle tulisi mahdollisimman vähän, ja johtojen risteyskohta sijoittuisi maisema-alueen reunan lähistöön. Voimassa olevassa yleiskaavassa Aviapolis-Keimola 110 kV voimajohtoyhteys on osoitettu Voimajohtomerkinnällä (pistekatkoviiva, jolla z-kirjain). Määräyksen mukaan “johtokäytävässä voi kulkea 110 kV ja 400 kV voimajohtoja. Johtoalue rajoittaa ympäröivää maankäyttöä.” Yleiskaavassa tulevien voimajohtojen on lähtökohtaisesti oletettu rakentuvan ilmajohtoina, mutta kaavamerkintä mahdollistaa myös maakaapeliratkaisun. Asemakaavoitetulla alueella johdon tilavaraus on huomioitu uusimmissa asemakaavamuutoksissa. Alueella on myös aiemmin voimaan tulleita kaavoja, joita laatiessa varaus ei ole ollut tiedossa. Pääosin reitti kulkee asemakaavoittamattomalla alueella. Voimajohtoyhteyden toteuttaminen ei edellytä yleis- tai asemakaavoja, mutta yleiskaavoissa on varattu tiedossa oleville yhteystarpeille sijainnit, jotta yhteydet voidaan sovittaa yhteen muun maankäytön kanssa ja niille voidaan varata toteutuksen edellyttämä tila. Yleiskaavassa johdon sijainti on osoitettu yleispiirteisesti, ja täsmällisempi sijainti pylväspaikkoineen tarkentuu, kun suunnittelu etenee. Kapeimmissa paikoissa rakennusten väli on noin 90 metriä. Tällä välillä johtoaukea reunavyöhykkeineen on yhteensä 45 m. Yleiskaavakartalla voimajohto-merkintä on hyvin lähellä joitakin nykyisiä rakennuksia, mikä ei tarkoita sitä, että ne jäävät johdon alle. Voimajohto tullaan sijoittamaan siten, että standardin mukaiset riittävät etäisyydet nykyisiin rakennuksiin täyttyvät. Tarkemmat etäisyydet määrittyvät maastotutkimusten jälkeen. Merkittävimmät vaikutukset Hankkeessa tehdyssä ympäristöselvityksessä on tarkasteltu hankealueen luontoarvoja olemassa olevien kartta- ja paikkatietoaineistojen sekä uusien maastoselvitysten perusteella. Luontovaikutukset kohdistuvat erityisesti lintuihin, sillä linjaus kulkee maakunnallisesti arvokkaan lintualueen (Seutulan pellot) poikki. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida lintujen pesimäaika sekä lintutörmäyksiä vähentävät keinot. Riipiläntien länsipuolella kulkee selvityksiin perustuva ohjeellinen liito-oravan yhteys. Yhteys on ohjeellinen, eli liito-oravat pääsevät liikkumaan myös selvityksessä kartalla esitetyn yhteysviivan ympäröivillä alueilla, joilla on puustoa. Voimajohdon (ilmajohto tai maakaapeli) johtoaukea ei muodosta liito-oravalle täydellistä kulkuestettä. Alueen liito-oravan yhteyksillä esiintyy entuudestaan leveydeltään vastaavia avoimia osuuksia (mm. Riipiläntie), näiden kuitenkaan olematta ylitsepääsemättömiä. Voimajohtohankkeella on vaikutuksia maisemaan. Johtolinjaus kulkee valtakunnallisesti arvokkaan Vantaanjokilaakson viljelyalueen poikki, ja avoimessa peltomaisemassa muutos on näkyvä. Peltoaukealle rakennetaan uusi johtokäytävä, ja nykyisen johdon yhteydessä Vantaanjokilaaksossa johtokäytävä levenee uusien pylväiden myötä. Linjaus kulkee Kivistön suuralueella yleiskaavan mukaisella lähivirkistysalueella lähellä pientaloalueita, joilta näkymät muuttuvat erityisesti niillä kohdin, kun puustoa poistetaan. Aviapoliksen suuralueella linjaus sijoittuu pääosin rakennettuun teollisuus- ja liikenneympäristöön. Johtoalue rajoittaa rakentamista ja vaikuttaa maanomistajiin. Johto tullaan sijoittamaan siten, että nykyiset rakennukset säilyvät ja turvaetäisyydet täyttyvät. Uutta rakentamista ei voi sijoittaa voimajohtoalueelle. Rajoituksista johtuvat korvaukset maanomistajille määritellään sopimus- tai lunastusmenettelyssä. Asukkaiden vetoomukset: Voimajohtolinjauksen varren asukkailta, maanomistajilta ja asukasyhdistyksiltä on saatu kolme vetoomusta ja kannanottoa: Lapintien ja Riipiläntien lähistön asukkailta, Kiilan/Isonniitun alueen asukkailta sekä Kivistön ja Keimolan omakotiyhdistykseltä. Asukkaat tuovat esiin huolen mm. luonto- ja maisemavaikutuksista sekä vaikutuksista kiinteistöjen arvoon ja maataloustoiminnan kehittämiselle sekä virkistykselle. Johtolinjauksen lähialueen asukkaat ja maanomistajat ovat toivoneet reitin muuttamista ja ehdottaneet vaihtoehtoisia linjauksia sekä toteutusta ilmajohdon sijaan maakaapelina. Kaavoituksessa on selvitetty esitettyjen vaihtoehtojen maisema- ja luontovaikutuksia sekä tutkittu, missä linjausta on mahdollista yleiskaavan puitteissa tarkentaa. Asukkaat ovat ehdottaneet seuraavia vaihtoehtoja 1–5. Alla kaupungin huomiot ehdotuksiin sekä maakaapeloinnin (4.) osalta Vantaan Energia Sähköverkkojen toimittamat tiedot. 1. Sotilaskorven luonnonsuojelualuevarauksen läpi:  Sotilaskorpi on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL). Sotilaskorven luonnonsuojelualuevaraus on laaja kokonaisuus, joka muodostaa yhtenäisen ydinmetsäalueen ja on harvoja Keski-Vantaan laajoja yhtenäisiä metsäalueita.  Alueen yhtenäisyys on sen keskeinen rajausperuste, ja voimajohtokäytävän rakentaminen alueen halki heikentäisi merkittävästi alueen suojeluarvoja. Alueella on iäkästä metsää ja paljon arvokasta metsälajistoa. Tarkemmat suojelu- ja rajausperusteet löytyvät yleiskaavan tausta-aineistosta (saatavilla https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Yleiskaava2020-Uudetsuojelu-ja%20luo-alue-ehdotukset-suuralueittain-2019.pdf)  Alue on osittain kaupungin ja osittain yksityisessä omistuksessa. Luonnonsuojelualueen rauhoittamista edeltää alueen hankkiminen kaupungille.  Linjaus ei ole yleiskaavan mukainen. Voimajohto ei voi kulkea luonnonsuojelualuevarauksen kautta häiritsemättä alueen pääkäyttötarkoitusta. 2. Riipiläntien länsipuolisen pientaloaluevarauksen kautta:  Alue on osoitettu yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alueella ei ole asemakaavaa. Alue on pääosin yksityisomistuksessa.  Alueella on pientaloasutusta. Rakennukset ovat pääosin alle 100 m etäisyydellä toisistaan. Alueen pohjoisosissa etäisyydet ovat 115-130 m, missä kulkee yleiskaavassa ekologinen runkoyhteys metsäisen mäen kautta.  Linjauksella olisi vastaava haitta asukkaille kuin Riipiläntien itäpuolella (jossa lyhimmät välit ovat noin 90 m), mutta pienemmälle joukolle.  Ehdotettu linjaus ei ole yleiskaavan mukainen eikä siitä ole neuvoteltu maanomistajien kanssa. 3. Linjauksen siirtäminen Vantaanjoen itäpuolisella peltoaukealla joen varteen tai lähemmäs jokea:  Linjaus kulkee arvokkaan maisema-alueen ja linnustoalueen halki, ja siksi voimajohtokäytävien kokonaismäärää on pyritty minimoimaan.  Yleiskaavan ratkaisu sovittaa kaksi peltoaukean yli kulkevaa yhteyttä samaan johtokäytävään. Nyt suunnitellaan vain etelään (Aviapolikseen) kulkevaa yhteyttä. Itään (Tuusulan Ruotsinkylän suuntaan) kulkeva yhteys suunnitellaan myöhemmin niin, että se kulkee pellolla samassa yhteydessä ja haarautuu lähellä pellon laitaa, eikä peltoaukean ylitse rakenneta kahta erillistä voimajohtokäytävää. Joen lähelle ehdotetut reittilinjaukset johtaisivat siihen, että Ruotsinkylän suuntaan kulkeva johto tulisi kulkemaan peltoaukean halki erillisessä voimajohtokäytävässä.  Nyt yleiskaavan linjaus kulkee hyvin lähellä (alle 40 m) lähimmästä asuinrakennuksesta. Yleiskaavan ratkaisua on mahdollista tarkentaa pylväspaikkojen sijoittelussa niin, että etäisyys on hieman suurempi, kuitenkin niin että voimajohtolinjausten haarautumiskohta on lähellä avoimen maisema-alueen reunaa. 4. Voimajohtoyhteyden toteuttaminen kokonaan tai osittain maakaapelina: Vantaan Energia Sähköverkoilta saadun tiedon mukaan:  Yhteys on suunniteltu toteutettavaksi ilmajohtona, sillä kyseisellä välillä sähkön siirtokapasiteetin tarve Vantaalla on suuri. Ilmajohtoa vastaavaa määrää sähköä ei voida siirtää yhdellä maakaapelilla, jonka ominaisuudet ovat erilaiset. Johdon osan toteuttaminen maakaapelina rajoittaisi koko yhteyden kapasiteettia – kapasiteetin kannalta ei ole merkitystä, onko koko yhteys maakaapelina vai ainoastaan jokin osa.  Suunnitellun Ilmajohdon kuormitettavuutta vastaavan kaapeloinnin toteutus edellyttäisi useampaa kaapelia, joita ei voi sijoittaa aivan vierekkäin. Kaapeleiden kuormitettavuudet ovat voimakkaasti riippuvaisia niiden välisistä asennusetäisyyksistä. Kokonaisuuden kaapelointi vaatii yhteensä noin 20-25 m puuttoman käytävän. Reitillä on kaksi joen alitusta, joissa kaapeloinnin vaatima leveys saattaa olla huomattavasti em. suurempi. Ilmajohto edellyttää 25 metrin puuttoman alueen.  Suurjänniteverkkoa suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin ratkaisun muuttaminen yhdessä osassa vaikuttaa myös muihin osiin. Ei voida olla varmoja päästäänkö kaapelilla ylipäätään ilmajohtoa vastaavaan kuormitettavuuteen. Tällöin kaapeloitu osuus rajoittaisi koko johtoyhteyden kuormitettavuutta / käytettävyyttä aiheuttaen mahdollisesti lisätarpeita kokonaan uusille johtokäytäville muualla verkossa. Tämä tarkoittaisi muualle Vantaalla lisää uusia johtokäytäviä, joilla olisi vastaava vaikutus luontoon ja ihmisiin.  Suunnitellun Aviapolis-Keimola-ilmajohdon ja sitä kuormitettavuudeltaan vastaavan kaapelitoteutuksen hintaero on 12,5 kertainen. ilmajohdon rakentamiseen on budjetoitu 10,0 M€. Kaapeloinnin vaikutus kokonaiskustannusarvioon olisi yli 3 M€ / km. Kustannusten kasvu vaikuttaisi muuhun verkoston kehittämiseen ja siirtäisi muita investointeja.  Maakaapeliratkaisuun siirtymiseen edellyttäisi lisäsuunnittelua ja viivästyttäisi hanketta, mikä viivästyttäisi muun verkon kehittämistä. Vantaan Energia Sähköverkoilla on investointiohjelmassa myös muita voimajohtohankkeita, jotka on tarpeen tehdä mahdollisimman pian. Johtohankkeita ei voi tehdä samaan aikaan, sillä ne edellyttävät katkoksia verkossa. Aviapolis-Keimola-johto on toteutusjärjestyksessä ensimmäisiä hankkeita, ja sen viivästyminen viivästyttää lähes kaikkia muita voimajohtohankkeita.  Mikäli uusien voimajohtoyhteyksien rakentaminen edellytettäisi maakaapeliratkaisuina, tulisi ratkaisuun ohjata kaupungin omistajaohjauksen kautta ja samalla sitoutua sen edellyttämiin taloudellisiin panostuksiin.  Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n toimittama selvitys on liitteenä. 5. Linjauksen muuttaminen Keimolan sähköasemalta Hämeenlinnanväylän vartta pohjoiseen Nurmijärven rajalle, josta nykyistä voimajohtokäytävää pitkin etelään:  Uusi voimajohtoyhteys ei ole vain Kivistön alueen sähköistämistä varten, vaan osa koko kaupungin sähkönsiirtoverkon kehittämistä, jossa on tarve itä-länsisuuntaiselle siirtokapasiteetille.  Keimola-Aviapolis-yhteys pohjoisen kautta olisi noin 24 km pituinen.  Johtokäytävään Katriinantien tuntumassa ei mahdu uutta johtoa Täysikuuntien ja Nykullantien varren rakennusten vuoksi. Hankkeen eteneminen: Voimajohtohankkeen suunnittelussa on useita eri vaiheita. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun jälkeen hankkeelle on haettu Energiavirastolta hankelupaa. Maastotutkimuksia varten Maanmittauslaitos on myöntänyt 27.5. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle tutkimusluvan, josta on kuulutettu lehdessä. Luvan mukaiset tutkimukset ja maastokartoitustyöt oli tavoitteena aloittaa elokuun aikana. VES on tiedottanut alueen maanomistajia 22.7.2025 päivätyllä kirjeellä, jossa tutkimuslupa on liitteenä. Tutkimuksia tehdään suunnitellun voimajohdon pylväspaikoille ja tuloksien perusteella tehdään tarkempi suunnittelu. Maanomistajien kanssa käydään sopimusneuvottelut, joiden tavoitteena on sitova maankäyttösopimus. Sopimusneuvotteluiden jälkeen koko johtoreitille haetaan lunastus- ja ennakkohaltuunottolupa. Ennen lunastusluvan käsittelemistä järjestettävässä kuulemistilaisuudessa kuullaan maanomistajia. Valtioneuvosto tekee päätöksen lunastusluvasta. Vantaan Energia Sähköverkot Oy hakee johtoalueelle käyttöoikeuden, joka mahdollistaa voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon, sekä asettaa alueen käytölle rajoitteita, mutta alueen omistus säilyy edelleen maanomistajalla. Rakentaminen voidaan aloittaa ennakkosopimuksen allekirjoittaneen kiinteistön osalta heti ja ennakkohaltuunoton jälkeen koko johtoreitillä ilman muita lupia. Yhteenveto: Uusi 110 kV voimajohtoyhteys on näkyvä muutos maisemassa, mutta myös keskeinen osa kaupungin sähköhuollon turvaamista. Hankkeen toteutusta on suunniteltu voimassa olevan yleiskaavan linjauksen mukaisena. Esille tuotuja vaihtoehtoisia reittejä ja toteutustapoja on arvioitu, mutta niiden puutteet suhteessa esitettyyn linjaukseen puoltavat yleiskaavan mukaisen ratkaisun perusteella etenemistä. Vantaan kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 2 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää kaupungin puhevallan käyttämisestä sekä esitysten ja lausuntojen antamisesta ulkopuolisille.