Lausunnon antaminen Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle Aviapolis-Keimola 110 kV voimajohtohankkeesta

Vantaan Energia Sähköverkot Oy on pyytänyt Vantaan kaupungin lausuntoa Aviapolis-Keimola 110 kV voimajohtohankkeesta ja voimajohdon sijoituksesta. Lausuntoa on pyydetty 22.8. mennessä ja sille on myönnetty lisäaikaa 24.9. saakka. Lausunto tullaan liittämään maanmittauslaitokselle tai valtioneuvostolle tehtävään lunastuslupahakemukseen. Vantaan Energia Sähköverkot Oy suunnittelee uutta 110 kV:n voimajohtoyhteyttä Keimolan sähköasemalle liittyvän voimajohdon ja Osumapuiston pohjoisosaan suunnitteilla olevan Aviapoliksen sähköaseman (asemakaava 002527, KV 25.8.2025) välille. Johtoreitti on noin 14,3 km pitkä. Rakentaminen toteutetaan osin uudelle johtoreitille (noin 9,7 km) ja osin olemassa olevan Fingrid Oyj:n 400 kV Forssa - Tammisto voimajohdon rinnalle (noin 4,6 km). Linjaus on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Voimajohtohankkeelle on tehty ympäristöselvitys kesän 2025 aikana. Voimajohdon rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2027–2028 aikana. Voimajohto on suunniteltu toteutettavan ilmajohtona. Uudella reitillä johtoalueeksi tarvitaan lähtökohtaisesti 25 metrin levyinen johtoaukea, sekä tämän molemmin puolin 10 metrin levyiset reunavyöhykkeet (25 m + 2 x 10 m), ja kiitoteiden eteläpuolella hieman enemmän johtuen lentoturvallisuuden vaikutuksista käytettävään pylväsmalliin. Voimajohtohanke kulkee Keimolan sähköaseman ja Riipiläntien varren sähköasemavarauksen välillä pääosin kaupungin mailla, ja muilta osin enimmäkseen yksityisten omistamilla maa-alueilla. Voimajohtohankkeella on vaikutuksia maisemaan. Johtolinjaus kulkee valtakunnallisesti arvokkaan Vantaanjokilaakson viljelyalueen poikki, ja avoimessa maastossa muutos on näkyvä. Linjaus kulkee Kivistön suuralueella yleiskaavan mukaisella lähivirkistysalueella lähellä pientaloalueita, joilta näkymät muuttuvat erityisesti niillä kohdin, kun puustoa poistetaan. Aviapoliksen suuralueella linjaus sijoittuu pääosin rakennettuun teollisuus- ja liikenneympäristöön. Johtoalue rajoittaa rakentamista. Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa linjaus on osoitettu Lapinkylän kaupunginosassa pientalovaltaisten asuinalueiden (AP) välissä lähivirkistysalueen (VL) sekä pelloilla maatalousvaltaisen (MT) alueen kautta. Asemakaava-alueen ulkopuolella yleiskaava ohjaa suunnittelutarveratkaisujen myöntämistä, ja voimajohto sekä sen vaatima tilantarve on otettu ratkaisuharkinnassa huomioon. Voimajohtolinjauksen lähialueella on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja pientaloille. Uusin asuinrakennus on vuodelta 2020. Johtolinjauksen lähialueen asukkaat ja maanomistajat ovat toivoneet reitin muuttamista ja ehdottaneet vaihtoehtoisia linjauksia. Kaavoituksessa on selvitetty esitettyjen vaihtoehtojen maisema- ja luontovaikutuksia sekä tutkittu, missä linjausta on mahdollista yleiskaavan puitteissa tarkentaa. Asukkaat ovat ehdottaneet seuraavia vaihtoehtoja 1-5. Alla kaupungin huomiot ehdotuksiin. 1. Sotilaskorven luonnonsuojelualuevarauksen läpi: - Sotilaskorpi on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL). Sotilaskorven luonnonsuojelualuevaraus on laaja kokonaisuus, joka muodostaa yhtenäisen ydinmetsäalueen ja on harvoja Keski-Vantaan laajoja yhtenäisiä metsäalueita. - Alueen yhtenäisyys on sen keskeinen rajausperuste, ja voimajohtokäytävän rakentaminen alueen halki heikentäisi merkittävästi alueen suojeluarvoja. Alueella on iäkästä metsää ja paljon arvokasta metsälajistoa. Tarkemmat suojelu- ja rajausperusteet löytyvät yleiskaavan tausta-aineistosta (saatavilla https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Yleiskaava2020-Uudet-suojelu-ja %20luo-alue-ehdotukset-suuralueittain-2019.pdf) - Alue on osittain kaupungin ja osittain yksityisessä omistuksessa. Luonnonsuojelualueen rauhoittamista edeltää alueen hankkiminen kaupungille. - Linjaus ei ole yleiskaavan mukainen. Voimajohto ei voi kulkea luonnonsuojelualuevarauksen kautta häiritsemättä alueen pääkäyttötarkoitusta. 2. Riipiläntien länsipuolisen pientaloaluevarauksen kautta: - Alue on osoitettu yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Alueella ei ole asemakaavaa. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. - Alueella on pientaloasutusta. Rakennukset ovat pääosin alle 100 m etäisyydellä toisistaan. Alueen pohjoisosissa etäisyydet ovat 115-130 m, missä kulkee yleiskaavassa ekologinen runkoyhteys metsäisen mäen kautta. Linjauksella olisi vastaava haitta kuin Riipiläntien itäpuolella (jossa lyhimmät välit ovat noin 90 m), mutta pienemmälle joukolle. - Ehdotettu linjaus ei ole yleiskaavan mukainen eikä siitä ole neuvoteltu maanomistajien kanssa. 3. Linjauksen siirtäminen Vantaanjoen itäpuolisella peltoaukealla joen varteen tai lähemmäs jokea: - Linjaus kulkee arvokkaan maisema-alueen ja linnustoalueen halki, ja siksi voimajohtokäytävien kokonaismäärää on pyritty minimoimaan. - Yleiskaavan ratkaisu sovittaa kaksi peltoaukean yli kulkevaa yhteyttä samaan johtokäytävään. Nyt suunnitellaan vain etelään (Aviapolikseen) kulkevaa yhteyttä. Itään (Tuusulan Ruotsinkylän suuntaan) kulkeva yhteys suunnitellaan myöhemmin niin, että se kulkee pellolla samassa yhteydessä ja haarautuu lähellä pellon laitaa, eikä peltoaukean ylitse rakenneta kahta erillistä voimajohtokäytävää. Joen lähelle ehdotetut reittilinjaukset johtaisivat siihen, että Ruotsinkylän suuntaan kulkeva johto tulisi kulkemaan peltoaukean halki erillisessä voimajohtokäytävässä. - Nyt yleiskaavan linjaus kulkee hyvin lähellä (alle 40 m) lähimmästä asuinrakennuksesta. Yleiskaavan ratkaisua on mahdollista tarkentaa pylväspaikkojen sijoittelussa niin, että etäisyys on hieman suurempi, kuitenkin niin että voimajohtolinjausten haarautumiskohta on lähellä avoimen maisema-alueen reunaa. 4. Voimajohtoyhteyden toteuttaminen kokonaan tai osittain maakaapelina: - Vantaan Energia Sähköverkoilta saadun tiedon mukaan yhteys on suunniteltu toteutettavaksi ilmajohtona, sillä kyseisellä välillä sähkön siirtokapasiteetin tarve Vantaalla on suuri. Ilmajohdon kapasiteettia vastaavaa määrää sähköä ei voida siirtää maakaapelilla, jonka ominaisuudet ovat erilaiset. Johdon osan toteuttaminen maakaapelina rajoittaisi koko yhteyden kapasiteettia. Ilmajohdon korvaaminen edellyttäisi useaa maakaapeliyhteyttä, joita ei voi sijoittaa aivan vierekkäin. Kaapelireitit vaativat puuttomana pidettävän alueen. Usean kaapelin rakentaminen olisi kalliimpi kuin ilmajohdon. Suurjänniteverkkoa suunnitellaan kokonaisuutena, jolloin ratkaisun muuttaminen yhdessä osassa vaikuttaa myös muihin osiin. - Mikäli uusien voimajohtoyhteyksien rakentaminen edellytettäisiin maakaapeliratkaisuina, tulisi ratkaisuun ohjata kaupungin omistajaohjauksen kautta ja samalla sitoutua sen edellyttämiin taloudellisiin panostuksiin. - Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n toimittama selvitys on liitteenä. 5. Linjauksen muuttaminen Keimolan sähköasemalta Hämeenlinnanväylän vartta pohjoiseen Nurmijärven rajalle, josta nykyistä voimajohtokäytävää pitkin etelään: - Uusi voimajohtoyhteys ei ole vain Kivistön alueen sähköistämistä varten, vaan osa koko kaupungin sähkönsiirtoverkon kehittämistä, jossa on tarve itä-länsisuuntaiselle siirtokapasiteetille. - Keimola-Aviapolis-yhteys pohjoisen kautta olisi noin 24 km pituinen. - Johtokäytävään Katriinantien tuntumassa ei mahdu uutta johtoa Täysikuuntien ja Nykullantien varren rakennusten vuoksi. Lisäksi on tuotu esiin, että linjauksen kohdalla Riipiläntien länsipuolella kulkee selvityksiin perustuva ohjeellinen liito-oravan yhteys. Muodostuva johtoaukea ei muodosta liito-oravalle täydellistä kulkuestettä. Alueen liito-oravan yhteyksillä esiintyy entuudestaan leveydeltään vastaavia avoimia osuuksia (mm. Riipiläntie), näiden kuitenkaan olematta ylitsepääsemättömiä. Hankkeessa tehdyssä ympäristöselvityksessä on tarkasteltu hankealueen luontoarvoja olemassa olevien kartta- ja paikkatietoaineistojen sekä uusien maastoselvitysten perusteella. Luontovaikutukset kohdistuvat erityisesti lintuihin, sillä linjaus kulkee maakunnallisesti arvokkaan lintualueen (Seutulan pellot) poikki. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida lintujen pesimäaika sekä lintutörmäyksiä vähentävät keinot. Uusi 110 kV voimajohtoyhteys on näkyvä muutos maisemassa, mutta myös keskeinen osa kaupungin sähköhuollon turvaamista. Hankkeen toteutusta on suunniteltu voimassa olevan yleiskaavan linjauksen mukaisena. Esille tuotuja vaihtoehtoisia reittejä ja toteutustapoja on arvioitu, mutta niiden puutteet suhteessa esitettyyn linjaukseen puoltavat yleiskaavan mukaisen ratkaisun perusteella etenemistä.

Lausunnon antaminen Vantaan Energia Sähköverkot Oy:lle Aviapolis-Keimola 110 kV voimajohtohankkeesta

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan esitys

Liitteet