Ympäristövastuuraportti 2024-2025

Kaupungin ympäristövastuutyön etenemisestä vuosittain kertova Ympäristövastuuraportti 2024–2025 on valmistunut. Ympäristövastuutyötä kaupungissa ohjaa resurssiviisauden tiekartta 2030, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2018 ja jota päivitettiin vuonna 2022. Keskeisenä tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Ympäristövastuuraportin vuosille 2024–2025 hyväksyy kaupunkiympäristölautakunta, ja se merkitään tiedoksi kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa. Resurssiviisauden tiekartan tavoitteet on jaoteltu kuudelle kaistalle. Kaistat ovat: Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, Hiilineutraali energia, Materiaalien elinkaari ja kiertotalous, Monimuotoinen luonto, Vastuullinen Vantaa sekä Hiilinielut ja kompensointi. Kaikki toimenpiteet ja niiden eteneminen ovat nähtävissä Ympäristövahti-palvelussa. Toimenpiteiden etenemisen lisäksi ympäristövastuuraporttiin on koottu hyviä käytäntöjä vuoden varrelta ympäristövastuun edistämiseksi. Vantaan resurssiviisauden tiekartta tavoitteineen ja niistä johdettuine toimenpiteineen on toiminut hyvin ympäristövastuun edistämiseksi Vantaalla. Vuoden aikana toimenpiteet ja ohjauskeinot ovat suurelta osin systemaattisesti edenneet kohti resurssiviisasta kaupungin kehittämistä, suunnittelua, toteutusta ja kunnossapitoa. Vantaan kaupunkistrategian päivityksen yhteydessä vuonna 2025 myös tiekartta päivitetään, ja toimet, joiden eteneminen ei ole sujunut suunnitellusti, tarkastellaan uudelleen. Samalla ajan tuomat muutokset toimintaympäristössä nostavat uusia painopistealueita tiekarttaan. Kasvihuonepäästöjen kehitys Vantaalla Vantaan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 kahdeksan prosenttia. Ennakkotiedoissa ei vielä ole liikennesektorin päästöjä, jotka saadaan kesäkuussa 2025, jolloin ne lisätään tähän raporttiin. Ennakkotiedoissa mukana olleista sektoreista eniten vähenivät jätteiden käsittelyn päästöt, mikä johtui kaatopaikkatoiminnan päästöjen pienentymisestä sekä jätevedenpuhdistamoiden onnistuneesta N2O-päästöjen hallinnasta. Muutoin Vantaalla suurimmat päästövähennykset olivat kaukolämmössä, jossa jätepolttoainetta oli käytetty edellisvuotta enemmän, ja samalla kivihiilen käyttö oli vähentynyt puoleen. Vantaan päästölaskennan tekee vuosittain Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Päästöjen kehitystä vuoteen 2030 seurataan Vantaalla Päästöbudjetin avulla. Suurimmat haasteet hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi ovat kaukolämmön ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Vantaan Energia on ilmoittanut saavansa kaukolämmöntuotannon päästöt loppumaan hiilidioksidin talteenottojärjestelmän käyttöönoton myötä viimeistään vuonna 2035. Vantaan kaupunki on omassa toiminnassaan saavuttanut Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) etuajassa. Sähkön kulutus on laskenut ja kaupunki on omassa toiminnassaan luopunut öljylämmityksestä kaikissa merkittävissä kohteissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo ympäristöömme hillintätoimista huolimatta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen aiheuttaa kaupungeissa yhä suuremman haasteen. Keväällä 2025 käynnistyi kaupunkiympäristön toimialalla selvitys, jossa tarkastellaan sopeutumistoimenpiteiden nykytilaa ja tulevia tarpeita. Maankäytön ja rakentamisen päästöt Maankäytön ja rakentamisen päästöt ovat merkittävä osa kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä, joskaan niitä ei sisällytetä tällä hetkellä käytössä olevaan HSY:n päästölaskentaan. Päästöjen vähentämisen keinoja on Vantaalla lisätty. Syksyllä 2024 asemakaavoituksessa otettiin kokeilukäyttöön Planect-työkalu, jolla arvioidaan kaavasuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia päästöjä. Jatkosuunnittelussa myös yksittäisen rakennuksen tai infrahankkeen hiilijalanjälki voidaan laskea tarkemmin. Liikenteen päästöjen väheneminen Vantaalla on haasteellista. Kaupunki on tehnyt runsaasti töitä jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi sekä liikenteen sähköistämisen edistämisessä. Liikenteen päästöjen vähentämiseen kaupunki tarvitsee tukea ylemmiltä hallinnontasoilta. Kaupunki tekee toimitilahankkeissaan hiilijalanjälkilaskentaa, samoin konserniyhtiö VAV ja monet Vantaalla toimivat rakennusyhtiöt. Työ Vantaalle sovellettavien ohjeiden ja rakennusten hiilijalanjäljen tavoitetasojen määrittämiseksi kaupungissa on alkanut. Samalla varaudutaan vuoden 2026 alussa voimaan tulevaan rakentamislain mukaiseen rakennusten hiilijalanjälkisääntelyyn, joka asettaa ylärajat sille, kuinka paljon uudisrakentamisesta saa aiheutua päästöjä. Rakentamisen elinkaaren aikaisia päästöjä vähentää myös rakennusten pitkäikäisyys, muunneltavuus, korjattavuus, purettavuus ja siirrettävyys. Vuoden 2024 purkuhankkeissa toteutettiin materiaalien uudelleenkäyttöä edistäviä purkukartoituksia Kestävän purkamisen Green deal -sitoumuksen mukaan. Materiaalien uudelleenkäyttö on edistynyt mahdollisuuksien mukaan myös viherinfran ja kadunsuunnittelun yhteydessä. Purkumateriaalien uudelleenkäyttöä, mukaan lukien maamassat, hidastaa kuitenkin jakeluun ja uudelleenkäyttöön ohjaamiseen soveltuvien tietojärjestelmien yleinen puute sekä varastoinnin ja jakeluverkoston kehittymättömyys. Luonto keskiössä Ilmastonmuutoksen ohella toinen merkittävä ympäristöhaaste Vantaalla on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Vantaalla perusrungon monimuotoisuuden säilymisen muodostavat kaupungin ekologinen verkosto ja sen monimuotoisuuden geenivarastot, luonnonsuojelualueet. Kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa myös kaupunkiluonnon merkitys monimuotoisuuden kannattelijana korostuu. Syksyllä 2024 hyväksytty Vihreä ja virtaava Vantaa (VIVA) -työ kertoo paitsi, että Vantaalla on vielä runsaasti monipuolista luontoa, myös sen, ettei ekologinen verkostomme ole katkeamaton. Työ on jo poikinut toimenpiteitä. Luonnonsuojelualueet on määritelty yleiskaavassa ja niiden lainmukainen suojelu saataneen päätökseen vuonna 2030. Lisäksi tekeillä on luonnonsuojelusuunnitelma priorisointeineen, vieraslajisuunnitelma ja kattavat luontokartoitukset, jotka valmistunevat vuoteen 2030 mennessä. Vantaa haluaa olla luontopositiivinen kaupunki. Tämä tarkoittaa, että luonnon tilan heikkeneminen pysäytetään ja käännetään elpymisuralle. Tärkeänä työkaluna tässä työssä on luonnon heikentymättömyyden malli, joka otettiin käyttöön Vantaalla vuoden 2025 alussa ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Luontopositiivisuuteen liittyy myös luontosydämenjäljen kasvattaminen, joka Vantaalla tarkoittaa sitä, että ihmiset kokevat luonnon läheisemmäksi ja se saa suuremman roolin kaupungin toiminnassa. Vuosittain palkattavien purotalkkareiden ja lähiluonto-oppaiden avulla asukkaita innostetaan mukaan luonnonhoitoon ja tehdään luontoa tutuksi. Kaiken kaikkiaan luontotyön edistäminen on edennyt harppauksin Vantaalla viimeisen kahden vuoden aikana, mutta edelleen runsaasti työtä vaatii muun muassa luontopositiivisuuden mittareiden kehittäminen. Ympäristövastuullisuuden edistäminen Samalla tavalla vantaalaisia, lapsista aikuisiin ja yrityksiin, halutaan opastaa laajemmin ympäristövastuullisuuteen. Muun muassa Vantaan suomenkielisissä peruskouluissa otettiin lukuvuoden 2024 alussa käyttöön kestävän tulevaisuuden osaamistavoitteet (KETU). Ammatillisissa opinnoissa valinnaisena tutkinnon osana on saatu osaamispisteen kokoinen ilmastovastuullinen toiminta. Koulujen jätehuollon järjestämisessä tarvitaan vielä kehittämistoimia, samoin kuin kaupungin hankintojen ympäristövaikutusten selvittämisessä. Keskeistä kaupungin toiminnassa on ympäristövastuullisen arjen mahdollistaminen. Esimerkiksi ympäristövastuulliseen kuluttamiseen kannustetaan kehittämällä keinoja kulutuksen vähentämiseksi ja jakamistalouden laajentamiseksi. Yritysyhteistyö ympäristövastuullisuuden parantamiseksi on sekin ottanut askeleita eteenpäin. Kaupungin suurimmat tytäryhtiöt ovat laatineet vastuullisuusraporttinsa huomioiden myös kaupungin ympäristötavoitteet. Hankeyhteistyö kaupungin ja yritysten välillä on vakiintunutta, ja uusia hankemahdollisuuksia etsitään aktiivisesti. Kaupunki pyrkii myös löytämään uusia toimintatapoja innovaatioille ja tunnistamaan kehityskohteita ja haasteita parannuksille yhdessä kaupungin eri toimintojen, henkilöstön, asukkaiden ja yritysten kanssa. Hiilinieluja selvitetään Vantaa hiilinielut selvitettiin vuonna 2020, jolloin kaupunki oli mukana pääkaupunkiseudun yhteisessä hankkeessa. Vuonna 2025 selvitys uusitaan ja samalla laskennan mallia parannetaan. Kaupunki on myös mukana Hiiliketju-hankkeessa, jonka keskeinen tavoite on luoda BioCO2-hyödyntämisekosysteemejä, sekä tehdä CO2:n talteenotosta ja hyödyntämisestä kestävää liiketoimintaa. Kaupungissa on myös selvitetty vaihtoehtoisia tapoja ratkaista hiilineutraalisuustavoitteen kompensaatio-osuus, mutta mallia ei ole vielä päätetty.

Ympäristövastuuraportti 2024-2025

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan esitys

Kaupunkiympäristölautakunta 3.6.2025 § 6

Liitteet