Vastaus Loviisa Kaartokallion ja 20 muun valtuutetun aloite perusopetusikäisten oppimistulosten erojen taustatekijöiden kartoittaminen koulukohtaisesti

Kaupunginvaltuusto 16.9.2024 § 19

Päätös: Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää valtuustoaloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala toteaa vastauksenaan seuraavaa: Perusopetuksessa on tunnistettu tarveperustaisen resursoinnin tarpeellisuus ja merkitys. Valtio on jakanut koulutuksellista tasa-arvorahaa (KOTA-raha) jo vuodesta 2013 lähtien. KOTA-rahaa jaetaan kouluille neljän indikaattorin perusteella: vain perusasteen suorittaneiden vanhempien osuus, työttömien vanhempien osuus, pienituloisissa kotitalouksissa asuvien oppijoiden osuus, vieraskielisten oppijoiden osuus. Kyseisillä indikaattoreilla on ennustettu olevan vaikutusta myös oppilaiden oppimiseen. Koulukohtainen KOTA-rahoitus on laskettu aiempina vuosina kaupunginosan väestötietojen perusteella, mutta vuoden 2025 alusta on tullut mahdolliseksi käyttää tietoja, jotka perustuvat koulujen oppilaiden todellisiin tietoihin. Rahoituksen myöntämisperusteiden tarkastelun sekä rahoituksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi on rakennettu myös erillinen PowerBI -tietoalusta. Vantaalla KOTA-rahoitusta on saanut 40/41 suomenkielistä peruskoulua ja 2/3 ruotsinkielistä peruskoulua. Koulujen KOTA-rahoitus muodostuu sekä valtion että palvelualueen omasta rahoituksesta. Suuruudeltaan se on vakiintunut noin 6 M€ vuositasolle. KOTA-rahoituksen lisäksi tarveperustaista resursointia toteutetaan koulujen S2-resurssin jaossa sekä tulevassa erityisen tuen lakiuudistuksen rahoituksen suuntaamisessa kouluille. Kasvatuksen ja oppimisen toimialla on tunnistettu tarve kehittää tiedolla johtamista vastaamaan nykyaikaista palvelualueen tai toimintayksikön johtamisen tarpeita. Tiedolla johtamisen kehitystyö aloitettiin systemaattisesti vuonna 2019. Tavoitteena on tuottaa PowerBi-alustalle tietonäkymiä, joita niin yksikön esihenkilöt kuin palvelualueen tai toimialankin johto voivat hyödyntää päätöksenteossa. Tiedolla johtamisella voidaan lisätä ymmärrystä alueista ja ilmiöistä sekä tunnistaa erilaisia resurssi- tai johtamistarpeita. Perusopetuksen Power BI -tietoalusta rakennettiin vuoden 2023–2024 aikana ja esihenkilöitä sekä asiantuntijoita on koulutettu tietoalustan käyttöön. Kyseisessä versiossa pystytään tarkastelemaan muun muassa alue- ja koulutasolla oppilastietojärjestelmästä saatavia oppilasmääriä ja -ennusteita, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden määriä ja osuuksia, oppimisen ja koulunkäynnin tuen tietoja sekä oppilaiden poissaoloja. Haasteena on kuitenkin tietojen päivittäminen, eri järjestelmistä saatavien tietojen yhdistäminen (erityisesti henkilöstöön liittyvän tiedon sekä muiden tietojen yhdistäminen) sekä eri strategisten kumppanuuksien kautta saadun tiedon integroiminen alustalle. Nykyisin käytössä oleva Primus/Wilma oppilastietojärjestelmä ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla nykyaikaisen tiedolla johtamisen tarpeita ja tulevina vuosina käyttöön otettavaa Digi One -järjestelmä tulee osaltaan edistämään tiedon hyödyntämistä. Tiedolla johtamisen kehittämisessä on huomioitava laajasti myös tietosuojaan liittyvät eettiset ja turvallisuusnäkökulmat sekä tietojen yhdistämisen vaikutus näihin. Tällä hetkellä tunnistettujen kehittämistarpeiden pohjalta kasvatuksen ja oppimisen toimialalle tuotetaan yhdessä tietohallinnon kanssa päivitetty tietoalusta, jonka tavoitteena on koota yhteen kasvatuksen ja oppimisen toimialan kannalta keskeiset ydintiedot ja tukea näiden hyödyntämistä toiminnan seuraamisessa, arvioinnissa, kehittämisessä ja johtamisessa. Tietoalustalle rakennetaan vaiheittain näkymät, joiden avulla voidaan tarkastella kaupunki-, alue- ja koulutasolla oppijatietoja, henkilöstötietoja, taloustietoja sekä strategisia mittareita. Suunnitteilla olevat tietonäkymät sisältävät muun muassa seuraavat aloitteessa esitetyt tiedot: henkilöstön pätevyys ja vaihtuvuus, koulukohtaiset luokka- ja ryhmäkoot, oppilaiden oppimistuloksia (arvosanat sekä erilliset mittarit) sekä koulupudokkuuteen liittyen poissaolotietoja sekä toisella asteelle sijoittumiseen liittyviä tietoja. Tietoalustan kehittämisen yhteydessä vahvistetaan myös tiedolla johtamisen osaamista toimialalla. Mikäli tietoalustan rakentaminen etenee suunnitellusti ja toimialan rakenteissa sitä kehitetään ja ylläpidetään, tästä muodostuu työkalu, jolla saamme tietoa alue- ja koulukohtaisista näkymistä, minkä perusteella voimme edelleen kehittää tarveperusteista resursointia sekä päätöksentekoa.