Suomen kasvukäytävä -verkoston toiminnan jatko

Kaupunginhallitus päätti liittyä 10.2.2020 § 19 Suomen kasvukäytävä -verkoston jäseneksi. Samalla kaupunginhallitus nimesi Vantaan edustajaksi neuvottelukuntaan yleiskaavapäällikkö Mari Siivolan ja ohjaus- ja viestintäryhmään projektijohtaja Gilbert Koskelan. Suomen kasvukäytävän toiminta perustuu valtuustokausittain tehtäviin kasvusopimuksiin. Nykyinen, järjestyksessään neljäs sopimuskausi on ollut voimassa 2020–2024. Sitä päätettiin jatkaa puolella vuodella kesäkuun loppuun 2025 asti, jotta jäsenorganisaatioille on ennätetty valmistella esitys verkoston toiminnan tulevaisuudesta. Esitystä valmistelemaan ohjausryhmä perusti erillisen työryhmän. Ylimääräinen puolen vuoden jatko sopimuskauteen ei ole edellyttänyt uutta rahoitusta jäsenistöltä. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 17 kuntaa ja kaupunkia, neljä maakuntaliittoa sekä asiantuntijajäseninä kolme kauppakamaria ja Suomen Yrittäjät. Toiminta on rahoitettu jäsenmaksuilla. Vuosittaisen jäsenmaksun suuruus on ollut alusta saakka 5000–15000 euroa, ja toiminnan vuosibudjetti on nykyisellään noin 215 000 euroa. Suomen kasvukäytävä -verkoston tulevaisuuden vaihtoehtoja on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Rimpelä, ohjausryhmän sihteeri Launo Haapamäki, elinvoimajohtaja Erkki Välimäki Seinäjoen kaupungista, projektijohtaja Gilbert Koskela Vantaan kaupungista, toimitusjohtaja Marja Heinimäki Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista, kunnanjohtaja Riikka Moilanen Janakkalasta sekä suunnittelujohtaja Ruut-Maria Rissanen Pirkanmaan liitosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Suomen kasvukäytävän johtaja Jaana Villanen. Ohjausryhmä on käynyt läpi työryhmän laatimat vaihtoehdot verkoston tulevaisuudesta. Ohjausryhmä päätti esittää valtuuskunnalle kahta vaihtoehtoa Suomen kasvukäytävä -verkoston tulevaisuudesta, jotka valtuuskunta myös hyväksyi: 1) Suomen kasvukäytävä -verkoston toimintaa vahvistetaan ja laajennetaan 2) Suomen kasvukäytävä -verkoston toiminta ajetaan alas ja päätetään sopimuskauden päättyessä 30.6.2025. Valtuuskunnan päätöksen pohjalta Suomen kasvukäytävä pyytää jäsentensä päätöstä osallistumisesta kasvukäytävän toimintaan näiden kahden vaihtoehdon pohjalta. Viralliset päätökset on tehtävä 30.4.2025 mennessä ja päätös tulee toimittaa tiedoksi tämän sopimuskauden vastuuorganisaation kirjaamoon ([poistettu]) sekä kasvukäytävän johtajalle. Suomen kasvukäytävä -verkoston valtuuskunnan ja ohjausryhmän on tarkoitus yhteisessä kokouksessaan 13.5.2025 päättää yhteistyön jatkosta. Työryhmän perustelut toiminnan vahvistamisen ja laajentamisen vaihtoehdolle Suomen kasvukäytävä -vyöhyke on faktuaalisesti houkutteleva investointikohde niin kotimaisille kuin kansainvälisille yrityksille. Alueelle kohdentuu suurin osa maamme tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta, elinkeinotoiminnasta sekä väestöstä ja työvoimasta. Kasvukäytävä on Euroopan reitti Suomeen ja Suomen reitti Eurooppaan. Keskeistä on, että koko Suomen tarvitsee etujaan ajaakseen yhdistää voimavaroja. Suomen kasvukäytävä on maamme harvoja, ellei peräti ainut kansainvälisen mittakaavan ja potentiaalin omaava kasvukäytävä. Aiempien sekä erityisesti nykyisen sopimuskauden kokemuksiin ja saatuun palautteeseen pohjaustuen laaja-alaiselle verkostoyhteystyölle on tarvetta enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Tämä on tullut esille monin eri tavoin, muun muassa edunvalvontatapaamisissa kansallisten päättäjien sekä europarlamentaarikkojen kanssa. Muun muassa EU-rahoitusinstrumentit tulevat edellyttämään entistäkin tiiviimpää ylialueellista ja ylikansallista yhteistyötä, jolloin Suomen kasvukäytävän kaltaisia verkostotoimijoita tarvitaan. Koheesiopolitiikan merkitys korostuu EU-päätöksenteossa ja rahoituksessa. Niin ikään muuttunut maailmanpoliittinen tilanne korostaa tarvetta tiivistyvälle yhteistyölle, edunvalvonnalle ja huoltovarmuuden kehittämiselle. Kasvukäytävän perustaa on rakennettu yli 10 vuotta. Kuluvalla sopimuskaudella toimintaa on systematisoitu ja jäsennetty merkittävästi. Edunvalvontaa on lisätty sekä tehostettu ja kasvukäytävän tunnettavuus on levinnyt. Totuus on, etteivät yhteistyö ja sitoutumisen aste ole kokonaisuudessaan olleet vielä riittävällä asteella, mikä on osaltaan heijastunut myös käytännön toimintaan sekä viestin tavoitettavuuteen. Työryhmän esityksessä kasvukäytävä tarvitseekin laajentamisesta, laajentumista ja uudistumista vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja merkittävän lisäarvon tuottamiseksi jäsenistölleen. Toimintaan panostamalla ja yhteistä edunvalvontaan tehostamalla edistetään elinkeinoelämän kasvua ja uusia investointeja, erityisesti teollisuuden, logistiikkasektorin sekä vihreän siirtymän osalta. Samalla verkottumista muihin, erityisesti kansainvälisiin verkostoihin ja kasvuvyöhykkeisiin tullaan lisäämään. Keskeistä on määrittää toiminnalle selkeä fokus ja narratiivi, johon kaikki mukaan lähtevät sitoutuvat. Samaan aikaan toiminnan laajentaminen ja vahvistaminen tulee edellyttämään entistä vahvempaa yhdessä tekemistä. Yhteistyö voi olla vain niin vaikuttavaa, kuin mihin jäsenet ovat valmiita. Laajennettu ja vahvistettu toiminta Laajennettu yhteistyö tarkoittaa ennen kaikkea entistä vahvempaa kansainvälistä ulottuvuutta ja verkostojen rakentamista, EU-rahoituksen kanavointia sekä tiivistyvää yhteistä edunvalvontaa. Samalla kasvukäytävän jäsenkuntaan tavoiteltaisiin uusia jäseniä nykyisen pääratalinjan ja valtatie 3:n varrelta sekä kohti pohjoista. Painopisteenä yhteistyössä olisivat liikkuminen, liikenne ja logistiikka. Tavoitteena on tehdä entistä enemmän ja systemaattisemmin jäsenkunnan tavoitteisiin pohjautuvia liikennepoliittisia avauksia, huomioiden myös muun muassa Euroopan Unionin painopisteet sekä rahoituslinjaukset. Ensisijaisia kansainvälisiä linkkejä kehitettäisiin kohti Ruotsia ja Viroa. Kuten edelle todettu, laajentuva yhteistyö edellyttäisi entistä tiiviimpää ja sitoutuneempaa yhteistyötä jäsenorganisaatioilta sekä kasvukäytäväorganisaation oikeansuhtaista resurssointia suhteessa tavoitteisiin. Puolittainen tekeminen ei palvele jäseniä eikä verkostoa. Olemassa olevat viestinnän ja vaikuttamisen kanavat pidetään edelleen toiminnassa. Kasvukäytävän työn koordinaatio voidaan hankkia esimerkiksi ostopalveluin. Koordinaatio ja käytännön johtaminen edellyttää vastuuorganisaation ohella erillistä työpanosta. Suomen kasvukäytävän toiminnan tulevaisuus riippuu jatkoon sitoutuvien jäsenten määrästä ja motivaatioista. Ratkaisu syntyy jäsenten päätösten myötä touko-kesäkuussa 2025. Työryhmän ehdotuksessa esitetään, että toimintaa jatkettaessa jäsenmaksu mitoitetaan toimintaan soveltuvaksi, jonka suuruutta arvioidaan mukaan lähtevien jäsenorganisaatioiden kesken ennen toiminnan aloittamista. Suomen kasvukäytävä verkoston toimintaan ja materiaaleihin voi tarkemmin tutustua osoitteeseen www.suomenkasvukaytava.fi.

Suomen kasvukäytävä -verkoston toiminnan jatko

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Kaupunkiympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan esitys

Liitteet