Ojahaan yhtenäiskoulu, esiopetustilat ja liikuntahalli, tarveselvityksen hyväksyminen

Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunta 3.12.2024 § 6

Apulaiskaupunginjohtajan esitys: Päätetään esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi: a) Ojahaan yhtenäiskoulun, esiopetustilojen ja liikuntahallin 25.11.2024 päivätty tarveselvitys sekä kustannusennuste 47,9 milj.euroa (alv 0%, KL 106) ja, b) todeta, että hankkeen toteutus edellyttää rahoituksen tarkistamista tulevien vuosien talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2030 ja toimitilojen 10 vuoden investointisuunnitelman 2026–2035 valmistelun yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin esitys.

Kasvatuksen ja oppimisen lautakunta 10.12.2024 § 6

Apulaiskaupunginjohtajan esitys: Päätetään esittää kaupunkitilalautakunnalle hyväksyttäväksi: a) Ojahakaan rakennettavan yhtenäiskoulun, esiopetustilojen ja liikuntahallin 25.11.2024 päivätty tarveselvitys sekä kustannusennuste 47,9 milj. euroa (alv 0 %, KL 106) ja, b) todeta, että hankkeen toteutus edellyttää rahoituksen tarkistamista tulevien vuosien talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2030 ja toimitilojen 10 vuoden investointisuunnitelman 2026–2035 valmistelun yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Lautakunta jätti yhteisen pöytäkirjalausuman: Kasvatuksen ja oppimisen lautakunta korostaa, että Ojahaan yhtenäiskoulun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristön ja kulkureittien turvallisuuteen sekä esteettömyyteen, jotta oppilaiden on helppo suosia kävelyä ja pyöräilyä, mikä edistää kansanterveyttä sekä koululaisten että alueen muiden asukkaiden osalta. Myyrmäen alueen vilkkauden ja tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi on tärkeää varmistaa, että julkiset palvelut, kuten koulut, ovat tasapainossa muun rakentamisen kanssa, jotta alueen asukkaiden tarpeet voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Perussuomalaiset jättivät pöytäkirjalausuman: Perussuomalaiset katsovat, että suuryksiköiden sijaan on syytä rakentaa pienempiä yksiköitä niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. On huolestuttavaa, että luonnontilaiselle välituntialueelle, kasvillisuudelle ja varjoisalle piha-alueelle sekä turvalliselle tilalle jää hyvin vähän tilaa mallissa, jossa välituntialue sijoitetaan rakennuksen katolle. Rakennettaessa esityksen kaltaista rakennusta poikkeuksellisella välituntialueella, on huomioitava erityisesti lasten ja nuorten fyysinen turvallisuus. Lasten neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet runsaasti. Uusia rakennuksia suunniteltaessa on tärkeää huomioida riittävät eriyttämistilat ja -mahdollisuudet, joilla voidaan minimoida oppijoiden koulupäivän aikainen kuormitus.

Kaupunkitilalautakunta 11.12.2024 § 11

Kiinteistöjohtajan esitys: Päätetään a) esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi Ojahaan yhtenäiskoulun, esiopetustilojen ja liikuntahallin 25.11.2024 päivätty tarveselvitys sekä kustannusennuste 47,9 milj. euroa (alv 0 %, KL 106) edellyttäen, että käyttäjätoimialojen lautakunnat ovat hyväksyneet sen osal taan, ja b) todeta, että hankkeen toteutus edellyttää rahoituksen tarkistamista tulevien vuosien ta lousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2030 sekä toimitilojen 10 vuoden investointi suunnitelman 2026–2035 valmistelun yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin esitys. Merkittiin, että kaupunkitilalautakunnan jäsen Tuomas Vanhanen jätti asiaan seuraavan pöytäkirjalausuman, johon perussuomalainen lautakuntaryhmä yhtyi: ”Vantaa suunnittelee Myyrmäkeen uutta kokonaisuudessaan noin 1 000 oppilaan Ojahaan yhtenäiskoulua. Tällä kertaa päätettävänä on tämän kokonaisuuden ensimmäisen vaiheen tarveselvitys. Tontti on tämän kokoluokan koululle liian ahdas, jonka vuoksi yhtenä vaihtoehtona tarveselvityksessä on jouduttu esittämään välituntipihan rakentamista koulun yhteyteen tulevan liikuntahallin katolle. Sopivien tonttien löytämiseen liittyviä ongelmia on aiemmin ollut myös varhaiskasvatuksen puolella. Sekä päiväkotien että peruskoulujen tonttiongelmien yhtenä keskeisenä taustasyynä ovat ylisuuret päiväkoti- ja koulurakennukset. Kun yhteen päiväkotiin tai kouluun yritetään saada mahtumaan liian paljon lapsia ja nuoria, niin tarkoituksenmukaisia tontteja ei Vantaalta löydy, vaikka kaupungissa sinänsä on rakennuskelpoista maata olemassa. Osaltaan taustalla on sekin, että yksityisiä tontteja ei ole kaavoitettu riittävästi. Kaavoitukseen tarvitaan uudenlaista ketteryyttä. Vantaata vaivaa suuruuden tavoittelu, joka johtaa ratkaisuihin, jotka eivät ole sen enempää lasten, nuorten kuin henkilöstönkään kannalta perusteltuja. Asukkaat arvostavat toimivia ja ihmisten kokoisia lähipalveluita, mutta niiden sijaan Vantaa rakentaa suuryksiköitä. Palvelut keskitetään kiihtyvässä määrin kaupunkikeskuksiin ja niiden liepeille. Vantaa tunnettiin aiemmin tavallisten ihmisten kokoisista turvallisista, viihtyisistä ja vehreistä asuinalueista. Väljyydestä ja lähiluonnosta yhdistettynä elinvoimaisiin kaupunginosiin. Asuinalueista, joissa arjen peruspalvelut, kuten koulut, päiväkodit ja ruokakaupat, olivat ihmisiä lähellä. Itsetarkoituksellisen nopea väestönkasvun tavoittelu on viimeisen 15 vuoden aikana tarkoittanut elämänlaadun heikentymistä monelle Vantaan olemassa olevalle asukkaalle. Pientaloalueiden ja kaupunginosien tasapuolisen kehittämisen sijaan on keskitytty muutaman tiiviin ydinkeskustan rakentamiseen. Ihmisten omien kotien ja lähipalveluiden sijaan kaupunkia on kehitetty sijoittajien tarpeet etusijalla. Veronmaksajat äänestävät jaloillaan olemassa olevien asuinalueen palveluiden heikentyessä ja kaupungin muuttuessa samanaikaisesti turvattomammaksi. Muista Suomen isommista kaupungeista poiketen Vantaa onkin jo pidempään menettänyt asukkaitaan muihin kuntiin. Vantaan muuttovoitto on viime aikoina perustunut käytännössä yksinomaan maahanmuuttoon. Kaupungin pitovoima on kehnon puoleinen. Ojahaan jättikoulun kaltaiset ratkaisut osa tätä kehityskulkua, jossa Vantaan asuinalueiden palveluiden tasapuolista kehittämistä laiminlyödään ja korjausvelan eri puolilla kaupunkia annetaan kasvaa. Koululaisille suunnitellaan yhtä jättikoulua, jossa ei välttämättä tule olemaan edes pihaa ulkoilua varten, kun vaihtoehtoisesti asiaa olisi voitu tarkastella useamman pienemmän koulun kautta, jotka sijaitseva lähellä ihmisten koteja. Näin ei kuitenkaan ei ole toimittu. Nyt ollaan tilanteessa, jossa lautakunnan esittelytekstin mukaan ei oikein ole olemassa muuta toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa kuin Ojahaan koulun ensimmäisen vaiheen edistäminen. Vaihtoehtoa ei ole olemassa ainakaan tarvittavassa aikataulussa. Vantaan on havahduttava ottamaan huomioon myös nykyisten kaupunkilaisten tarpeet aiempaa vahvemmin, jotta kaupunki ei päätyisi negatiiviseen kierteeseen, jossa kaupungin pitovoima nykyisistä asukkaista heikentyy entisestään. Päiväkoteja ja kouluja on käsiteltävä osana laajempaa keskustelua Vantaan tulevaisuudesta. Seuraavassa palveluverkkosuunnitelmassa on tarkasteltava uudelleen se, minkäkokoisia kouluja ja päiväkoteja rakennetaan. Tontit on suunniteltava siten, että myös välitunti- ja leikkipihoille jää tilaa. Koulujen suunnittelussa on otettava huomioon lasten ja nuorten hyvinvointi. Suuryksiköiden tavoittelun sijaan Vantaan on tavoiteltava kaupunkia, jossa tavallisten ihmisten on hyvä asua ja jossa arjen peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa lähipalveluina.” Talous- ja strategiajohtaja toteaa, että Ojahaan yhtenäiskoulu ja liikuntahalli ovat Vantaan kaupunkitasoisen palveluverkkosuunnitelman 2022–2031 mukaisia hankkeita. Yhtenäiskoulu ja liikuntahalli sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään Vantaan kaupungin taloussuunnitelmaan 2025– 2028 ja sen 10 vuoden toimitilainvestointiohjelmaan vuosille 2025–2032, jossa on varattu Ojahaan yhtenäiskoulun ensimmäiselle vaiheelle 30,3 milj. euroa ja liikuntahallille 5,8 milj. euroa. Tarveselvityksessä laskettu kustannusennuste yhtenäiskoululle on 39,3 milj. euroa ja liikuntahallille 8,6 milj. euroa, yhteensä 47,9 milj. euroa (alv 0 %, KL 106, 10/24), joka ylittää toimitilainvestointiohjelman varauksen 11,8 milj. eurolla. Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 30 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin yli 3 000 000 euroa (alv 0 %) maksavien toimitilainvestointihankkeiden tarveselvitysten (kustannusennusteineen) ja yhdistettyjen tarveselvitys-hankesuunnitelmien (tavoitehintoineen) hyväksymisestä lukuun ottamatta teknisten perusparannushankkeiden tarveselvityksiä tai yhdistettyjä teknisten perusparannushankkeiden tarveselvitys-hankesuunnitelmia.