Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan määräaikaisen viran täyttämisestä, Leppäkorven koulu

Leppäkorven koulu / IK VD/2374/01.01.01.01/2026VD/2374/01.01.01.01/2026 IK/EH/PH Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen 9.4.2026 Leppäkorven koulun rehtorin päätöksestä 9.4.2026 § 3, jolla päätöksen tehnyt rehtori päätti päätoimisen tuntiopettajan (ei vakanssinumeroa) määräaikaiseen virkaan ottamisesta ajalle 01.08.2026-31.07.2027. Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Oikaisuvaatimus on tehty perustuen asianosaisuuteen ja se on saapunut 9.4.2026 Vantaan kaupungin kirjaamoon. Päätös on annettu tiedoksi sähköisesti 9.4.2026. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että rehtorin tekemä päätös 9.4.2026 § 3 oikaistaan, koska valintamenettelyssä on ollut epäselvyyksiä ja mahdollisesti yhdenvertaisuuden vaarantavia tekijöitä. Oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää asian uudelleenkäsittelyä siten, että kaikkien hakijoiden ansiot arvioidaan keskenään tasapuolisesti ja läpinäkyvästi. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää haastattelumenettelyn osalta tarkennusta siihen, millä tavoin neljäs hakija, ryhmähaastattelussa oli läsnä kolme hakijaa, on haastateltu sekä siihen, ovatko kaikkien hakijoiden haastattelutilanteet olleet keskenään vertailukelpoisia. Oikaisuvaatimuksenhakija pyytää selvitystä siitä, jos neljäs hakija on haastateltu eri tavalla (esimerkiksi yksilöhaastattelussa eri ajankohtana), miten haastattelumenetelmien mahdolliset erot on huomioitu hakijoiden keskinäisessä vertailussa ja miten yhdenvertaisuus on varmistettu. Hakijoiden ansioiden vertailun osalta oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää tarkempaa selvitystä siitä, millä konkreettisilla perusteilla valittu henkilö on katsottu ansioituneimmaksi suhteessa muihin hakijoihin, erityisesti koulutuksen, työkokemuksen ja opetustehtävään soveltuvuuden osalta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa tasapuolisen kohtelun varmistamista koskien, että julkisissa rekrytoinneissa tulee noudattaa tasapuolisuuden, avoimuuden ja objektiivisuuden periaatteita. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että edellä kuvattu haastattelumenettelyn epäselvyys herättää kysymyksen siitä, ovatko kaikki hakijat olleet keskenään yhdenvertaisessa asemassa valintaprosessin aikana. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää toimittamaan tarkemmat tiedot valintaprosessin kulusta, käytetyistä arviointikriteereistä sekä siitä, miten hakijoiden ansioiden vertailu on käytännössä toteutettu. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että valintamenettelyä ei ole kuvattu riittävän selkeästi eikä ole varmuutta siitä, että hakijoita on kohdeltu yhdenvertaisesti ja että näin ollen päätös tulee ottaa uudelleen käsiteltäväksi. Valintamenettely Määräaikaiseksi voimassa oleva päätoimisen tuntiopettajan (matematiikka, fysiikka, kemia) määräaikainen virka on ollut haettavana 13.03.2026-27.03.2026 (www.vantaa.fi, tyomarkkinatori.fi, duunitori.fi, kuntarekry.fi ja jobly.fi) määräaikaisena täytettäväksi ajalle 01.08.2026-31.07.2027. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhteensä kahdeksantoista (18) henkilöä, joista kukaan ei täyttänyt virassa vaadittuja kelpoisuusvaatimuksia. Haastatteluun kutsuttiin neljä (4) hakijaa. Haastattelun suorittivat Leppäkorven koulun rehtori ja apulaisrehtori. Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksena todettiin olevan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukainen kelpoisuus. Hakuilmoituksessa todettiin myös, että Leppäkorven koulu hakee yhteisopettajuudesta kiinnostunutta matemaattisten aineiden opettajaa ja että tehtävään sisältyy yläkoulun matematiikan, kemian ja fysiikan opettamisen lisäksi opetusta myös alakouluikäisten ryhmissä. Hakuilmoituksessa luettiin eduksi kokemus työpariopettajuudesta sekä työskentelystä yhtenäisessä peruskoulussa. Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44). Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/ 3992/2017). Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta ylimpien laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Ansiovertailu ja soveltuvuus Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina. Ennen valintapäätöstä on suoritettu ansiovertailu hakijoiden kesken, jotka ovat olleet haastattelussa ja ansiovertailussa on otettu huomioon virkaan valitun, muiden haastatteluissa olleiden hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus ja heidän sellaiset ominaisuutensa, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Hakijoita vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijoiden viran hoitamisen kannalta merkitykselliset ominaisuudet. Ansioita arvioitaessa on otettu huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Työnantajalla on oikeus syyllistymättä syrjintään, arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista (Helsingin hovioikeus S 17/1903 tuomio nro 1149, KKO 2005:24, KKO 1996:141). Henkilöiden ansioituneisuutta tulee siten tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Työnantajan valitseman painotuksen tulee kuitenkin olla myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. Virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät määrittelevät lähtökohtaisesti sen, minkälaisia taitoja ja ominaisuuksia virkaan valittavalta edellytetään. Kun hakijoita vertaillaan Suomen perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin perusteella, on nimitysperusteita arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee mm. viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhaltijoiden erilaisille ansioille on annettava. Koulutus Kukaan ei täyttänyt virassa vaadittuja kelpoisuusvaatimuksia. Virkaan valitulla henkilöllä on kasvatustieteen maisterin tutkinto. Lisäksi hän on suorittanut luokanopettajan monialaiset opinnot ja yliopistossa 20 opintoviikkoa fysiikan ja kemian opintoja. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on filosofian maisterin tutkinto, filosofia lisensiaatin tutkinto, luonnontieteiden kandidaatin tutkinto ja yliopistossa 120 opintopistettä kemian opintoja (kemian aineopettajan kelpoisuus). Molemmat olivat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot. Aikaisempi työkokemus Virkaan valittu on toiminut luokanopettajana kunnallisessa yhteiskoulussa 8/1996 lähtien, joista 28 vuotta luokanopettajana ja lisäksi matematiikan, fysiikan ja kemian päätoimisena tuntiopettajana kaksi vuotta. Tätä ennen virkaan valittu on toiminut kunnallisessa peruskoulussa erityisluokan opettajana ja oman viran hoidon ohessa koko koulun fysiikan ja kemian opettajana kolme vuotta, kunnallisessa peruskoulussa, erityisluokanopettajana vuoden ja kunnallisessa peruskoulussa erityisluokanopettajana vuoden. Virkaan valitulla on yli kolme vuosikymmentä opetuskokemusta peruskouluista eri oppiaineista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on toiminut peruskoulussa kemian ja matematiikan päätoimisen tuntiopettajana kolme vuotta, yhtenäiskoulussa kemian päätoimisena tuntiopettajana kaksi vuotta ja puolivuotta, yhteiskoulussa kemian päätoimisena tuntiopettajana kahdeksan kuukautta. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on toiminut sivutoimisena oppikirjailijana 03/2022 lukien, tehtävänään erityisesti kemian oppikirjojen sisällön suunnittelu, teoksiin kirjoittaminen ja teosten päivittäminen. Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös toiminut yliopistossa apurahatutkijana ja jatko-opiskelija kaksi vuotta 11 kuukautta. Muuan työkokemuksena oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esille lukion kemian kahden koepakettien suunnittelun ja laatimisen keväällä 2026. Virkaan valitulla on merkittävästi pidempi kokemus peruskoulun opetustyöstä kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä ja virkaan valitulla on kokemusta kaikkien kolmen aineen opettamisesta. Haastattelu Kukaan haastateltavista ei täyttänyt virassa vaadittuja kelpoisuusehtoja. Haastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa. Kolme hakijoista osallistui ryhmähaastatteluun, yksi haastateltiin yksilöhaastattelussa. Haastattelujen järjestämistapa vaihteli käytännön syistä. Ryhmähaastattelussa käytettyä keskustelutehtävää ei voitu teettää neljännen hakijan yksilöhaastattelussa. Tämän vuoksi se jätettiin kaikilta kokonaan arvioimatta hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Molemmissa haastattelumuodoissa kaikilta hakijoilta kysyttiin muutoin samat kysymykset, eivätkä haastattelutilanteet merkityksellisin osin poikenneet toisistaan osallistujamäärää lukuun ottamatta. Haastattelun muodolle ja haastattelumuodon mahdollisille eroille ei ole annettu merkitystä valintapäätöstä tehtäessä. Haastattelussa kysyttiin vahvuuksia, kehittymiskohteita, pedagogista ajattelua, opetuksen konkretiaa, oppimisen tuen ja arvioinnin asioita. Soveltuvuuden arvioinnissa arvioitiin kykyä reflektoida omaa toimintaansa ja kehittymistä, vastausten selkeyttä ja monipuolisuutta sekä vuorovaikutustaitoja. Hakuilmoituksessa on ilmoitettu hakijan eduksi luettavan kokemuksen yhtenäisessä peruskoulussa työskentelystä sekä työpariopettamisen. Hakijan eduksi laskettiin, mikäli hän toi näitä asioita menestyksellisesti esiin työhakemuksessa tai haastattelutilanteessa. Virkaan valittu pystyi paremmin, laajemmin ja täsmällisemmin tuomaan esille omaa osaamistaan haastattelussa kuin oikaisuvaatimuksen tekijä, jonka vastaukset olivat suppeampia. Virkaan valitulla on vahva kokemus työpariopettajuudesta. Haastattelussa esiin tulleiden seikkojen ja hakijoiden esiin tuomien vahvuuksien perusteella työnantaja on katsonut virkaan valitun soveltuvan paremmin kyseiseen tehtävään henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Virkavalinnan objektiivisuus Ennen viran auki julistamista haastattelijat määrittelivät kriteerit, joiden perusteella hakijat arvioitiin. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksena todettiin olevan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukainen kelpoisuus. Hakuilmoituksessa luettiin eduksi kokemus työpariopettajuudesta sekä työskentelystä yhtenäisessä peruskoulussa. Hakemuksia käsiteltiin arvioiden ensin hakijoiden pätevyys tehtävään suoritettujen koulutusten kautta. Kukaan haastateltavista ei täyttänyt virassa vaadittuja kelpoisuusehtoja. Ansioituneimmat hakijat kutsuttiin haastatteluun koulutuksen, kokemuksen ja hakemuksensa perusteella. Sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä kutsuttiin haastatteluun. Haastattelijoina virkaan valitulle ja oikaisuvaatimuksen tekijälle toimivat molemmille samat henkilöt ja haastattelun kysymysrunko, arvioimatta jätettyä ryhmähaastattelun keskustelutehtävää lukuun ottamatta, oli sama. Haasteltujen vastauksia arvioitiin hakuilmoituksessa mainittujen edellytyksiin perustuen. Haastatelluista hakijoista laadittiin haastattelun jälkeen ansiovertailu. Ansiovertailussa arvioitiin hakijoiden koulutusta (1-3pistettä), työkokemusta (1-3pistettä) ja soveltuvuutta tehtävään (1-8pistettä). Haastatteluun edenneillä hakijoilla oli kullakin tehtynä opettajan pedagogiset opinnot ja sen myötä opettajan kelpoisuus. Kelpoisuus opetettaviin aineisiin sen sijaan vaihteli hakijoiden kesken. Koulutuksesta annettavat pisteet muodostuivat seuraavasti. Täysi kelpoisuus opetettaviin aineisiin, kolme pistettä. Kelpoisuus johonkin kolmesta opetettavasta aineesta, kaksi pistettä. Opettajan kelpoisuus johonkin muuhun peruskoulussa opetettavaan aineeseen tai luokanopetukseen, yksi piste. Työkokemuksesta opetustyöstä peruskoulussa annettavat pisteet muodostuivat seuraavasti. 2-4 vuotta opettajakokemusta peruskoulussa, yksi piste. 5-10 vuotta opettajakokemusta peruskoulussa, kaksi pistettä. Yli kymmenen vuotta opettajakokemusta peruskoulussa, kolme pistettä. Kaikilla hakijoilla oli kokemusta matemaattisten aineiden opettamisesta, osalla lisäksi muusta opetustyöstä peruskoulussa. Kokemuksessa huomioitiin opetustyö peruskoulussa. Hakijan soveltuvuutta tehtävään arvioitiin suhteessa hakuilmoituksessa mainittuihin asioihin sekä tehtävän hoitamisen kannalta keskeisiin valmiuksiin. Virkaan valittu sai koulutuksesta yhden pisteen, kokemuksesta kolme pistettä ja soveltuvuudesta seitsemän pistettä. Oikaisuvaatimuksen tekijä vastaavasti sai koulutuksesta kaksi pistettä, kokemuksesta kaksi pistettä ja soveltuvuudesta kolme pistettä. Valinta perustui kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto sekä henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen arvioitiin olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Yhteenveto ja johtopäätökset Viran täyttömenettelyssä hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut ansiot ja ominaisuudet on arvioitu asianmukaisesti. Haastattelun ja kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella virkaa hakeneista virkaan valittu henkilö täytti parhaiten viran hoitamisen edellytykset. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi kokonaisharkinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia, koska myös niiden merkitys on kysymyksessä olevan viran hoidon kannalta tärkeä. Työnantajalla on oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita ja soveltuvuutta, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Viranhaltijapäätöksen mukaisesti on katsottu, että hakemusten, työkokemuksen, koulutuksen ja haastattelujen muodostaman kokonaisarvioinnin perusteella virkaan valittu on täyttänyt parhaiten ne pätevyydet ja ominaisuudet, joita tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Koulutuksen ja työkokemuksen sekä hakuilmoituksessa ilmoitettujen edellytysten lisäksi kokonaisharkinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia, koska niiden merkitys on kysymyksessä olevan viranhoidon kannalta tärkeä. Virkaan valittu on aikaisemmin urallaan toiminut opetustehtävissä pitkän ajanjakson. Virkaan valitun vahva opetuskokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet on katsottu antavan erinomaiset valmiudet tehtävän hoitamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tuonut oikaisuvaatimuksessaan esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella hänen voitaisiin katsoa olleen kokonaisarvion perusteella soveltuvampi hakija kyseiseen virkaan kuin siihen valittu. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, että oikaisuvaatimuksen tekijää voitaisiin kokonaisarvioinnin perusteella pitää virkaan valittua ansioituneempana. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole kohdeltu epäasiallisesti eikä häntä ole asetettu epäedullisempaan asemaan muihin hakijoihin nähden. Kokonaisarvion perusteella virkaan valittu on ansioitunein, soveltuvin ja sopivin Leppäkorven koulun päätoiminen tuntiopettaja määräaikaiseen virkaan.

Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan määräaikaisen viran täyttämisestä, Leppäkorven koulu

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Perusopetuksen johtajan esitys

Liitteet