Kasvatuksen ja oppimisen lautakunta · 16.6.2026
Oikaisuvaatimus päätoimisen tuntiopettajan vakituisen viran täyttämisestä, Päiväkummun koulu
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Hyväksyttiin esitys.
Asiakirjan teksti
Perustelut
Päiväkummun koulu / IK VD/1078/01.01.01.01/2026 VD/1078/01.01.01.01/2026 IK/EV/EH Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehnyt oikaisuvaatimuksen 9.4.2026 Päiväkummun koulun rehtorin päätöksestä 31.3.2026 § 53, jolla päätöksen tehnyt rehtori päätti päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli venäjä, vakituisen venäjän kielen päätoimisen tuntiopettajan virkaan ottamisesta 1.8.2026 alkaen. Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Oikaisuvaatimus on tehty perustuen asianosaisuuteen ja se on saapunut 9.4.2026 Vantaan kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimusta on täydennetty 12.4.2026 Vantaan kaupungin kirjaamoon saapuneella täydennyksellä. Päätös on annettu tiedoksi sähköisesti 1.4.2026. Oikaisuvaatimus ja sen täydennys on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätös 31.3.2026 § 53 kumotaan ja asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi lainmukaisessa järjestyksessä. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätös oikaistaan tai asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi siten, että hakijoiden ansiot arvioidaan avoimesti, tasapuolisesti ja lain edellyttämällä tavalla perustellen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, oikaisuvaatimuksessa eritellyin tavoin, että ansiovertailu ja valintapäätös ovat perusteluiltaan puutteellisia, eikä hänen työkokemustaan ja koulutustaan ole otettu huomioon tarvittavilta osin päätöksenteossa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää, että hänelle toimitetaan kirjallisesti hakijoiden ansiovertailu sekä valintaperusteet siinä laajuudessa kuin ne ovat julkisia. Selvyyden vuoksi todetaan, että hakijalle on toimitettu ansiovertailu ja että oikaisuvaatimuksen tekijä on täydentänyt oikaisuvaatimustaan koskien ansiovertailun puutteiksi ja virheellisyydeksi katsomien seikkojen osalta (saapunut 12.4.2026 Vantaan kaupungin kirjaamoon). Valintamenettely Peruskoulun päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli, venäjä, virka on ollut haettavana 22.1.- 5.2.2026 (www.vantaa.fi, tyomarkkinatori.fi, duunitori.fi, kuntarekry.fi ja jobly.fi) vakinaisena täytettäväksi 1.8.2026 alkaen. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhteensä neljäkymmentäviisi (45) henkilöä, joista virassa vaaditut kelpoisuusvaatimukset täyttivät kaksikymmentäkolme (23) hakijaa. Haastatteluun kutsuttiin kolme (3) kelpoisuusvaatimukset täyttänyttä hakijaa. Haastattelun suorittivat kaksi rehtoria. Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksena todettiin olevan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukainen kelpoisuus. Hakuilmoituksessa todettiin, että kelpoisuusvaatimuksen lisäksi tehtävässä opettajalta edellytetään opetettavassa kielessä hyvää oman äidinkielen hallintaa. Lisäksi edellytyksinä todettiin, että opetettava kieli on useimmille opetukseen osallistuville oppilaille äidinkieli ja opetuksen tavoitteena on kielitaidon kehittämisen ja vahvistamisen lisäksi tukea oppilaan omaa kulttuuritaustaa ja kasvua kahden kulttuurin jäseneksi. Hakuilmoituksessa korostettiin edellytyksissä, että tehtävässä suoriutuminen edellyttää suomen kielen taitoa sekä tietoteknisiä perustaitoja. Lisäksi opettajalla tulee olla valmiuksia käyttää suomenkielisiä tietojärjestelmiä Hakuilmoituksessa luettiin eduksi valmiudet tukea oppilaiden koulunkäyntiä ja perusopetuksen oppiaineiden opetusta oppilaiden omalla kielellä. Lisäksi hakuilmoituksessa eduksi luettavissa seikoissa todettiin arvostettavan innostuneisuutta oman opetuksen kehittämiseen, joustavuutta sekä hyviä yhteistyötaitoja kuin myös kokemusta opetustyöstä, lasten ja nuorten kanssa työskentelystä, koulumaailman sekä suomalaisen koulujärjestelmän tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44). Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/ 3992/2017). Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta ylimpien laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Ansiovertailu ja soveltuvuus Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina. Ennen valintapäätöstä on suoritettu ansiovertailu hakijoiden kesken, jotka ovat olleet haastattelussa ja ansiovertailussa on otettu huomioon virkaan valitun, muiden haastatteluissa olleiden hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus ja heidän sellaiset ominaisuutensa, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Hakijoita vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijoiden viran hoitamisen kannalta merkitykselliset ominaisuudet. Ansioita arvioitaessa on otettu huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Työnantajalla on oikeus syyllistymättä syrjintään, arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista (Helsingin hovioikeus S 17/1903 tuomio nro 1149, KKO 2005:24, KKO 1996:141). Henkilöiden ansioituneisuutta tulee siten tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Työnantajan valitseman painotuksen tulee kuitenkin olla myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. Virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät määrittelevät lähtökohtaisesti sen, minkälaisia taitoja ja ominaisuuksia virkaan valittavalta edellytetään. Kun hakijoita vertaillaan Suomen perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin perusteella, on nimitysperusteita arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee mm. viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhaltijoiden erilaisille ansioille on annettava. Koulutus Virkaan valitulla henkilöllä on Venäjällä valtiollisen pedagogisessa yliopistossa suoritettu peruskoulun opettajan tutkinto, jossa hänellä pää- ja sivuaineena, erikoistumisaineina ja suuntautumisena on ollut venäjän kieli ja kirjallisuus, peruskoulun opettaja, pedagogiikka, psykologia, opetusmetodiikka, vieras kieli (englanti). Tutkinnosta on rinnastamispäätös. Lisäksi virkaan valitulla on suoritettu erinäisiä täydennyskoulutuksia. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on Venäjällä yliopistossa suoritettu filosofin tutkinto, jossa hänellä pää- ja sivuaineena, erikoistumisaineina ja suuntautumisena on ollut Suomen ja venäjän kieli ja kirjallisuus. Tutkinnosta on rinnastamispäätös. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on luokanopettajan monialaiset opinnot ja erityisopettajan erilliset opinnot suoritettu suomalaisessa yliopistossa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on suorittamassa humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijällä on suoritettu erinäisiä täydennyskoulutuksia. Virkaan valitulla ja oikaisuvaatimuksen tekijällä on pedagogiset opinnot suoritettu. Sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä molemmat täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Oikaisuvaatimuksen tekijän ja virkaan valitun koulutusta ei ole arvioitu koulutuksen laadun osalta muutoin kuin kelpoisuusvaatimuksen täyttymisen osalta. Aikaisempi työkokemus Virkaan valittu on toiminut Suomessa luokanopettajana (valmistavan luokan opettaja 6-9 luokat) kunnallisessa koulussa 8/2022 lukien, luokan opettajana (valmistavan luokan opettaja 1-6 luokat) kunnallisessa koulussa 4/2022 – 6/2022, koulunkäynnin avustajana 8/2016 – 6/2022, siivoojana 2/2008-7/2011 sekä myyjänä 12/2005-11/2006. Virkaan valitun työkokemus Venäjällä koostuu peruskoulun opettajana (venäjän kieli ja kirjallisuus), luokanohjaajana, tieteellistyön apulaisjohtajana, koulunmuseon ja koululeirin ohjaajana toimimista peruskoulussa 8/2000 – 7/2005. Lisäksi hänellä on kokemusta sivutoimisena oman äidinkielen opettajana toimimisesta Suomessa kunnallisessa alakoulussa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on toiminut Suomessa kunnan palveluksessa oman äidinkielen opettajana 8/2019 lähtien sivutoimisen opettajan virassa. Tästä ajankohdasta oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo toimineensa tosiasiallisesti noin neljän vuoden ajan päätoimisesti. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijän on toiminut Suomessa 8/2022 alkaen päätoimisena oman äidinkielen opettajana, 6/2019-7/2020 päätoimisena tuntiopettajana, 1/2019-6/2019 päätoimisena laaja-alaisena erityisopettajana, 08/2015-1/2019 erityisluokanopettajana, 8/2008-7/2015 erityisluokanopettajana ja 2/1998-2008 päätoimisena oman äidinkielen opettajana (venäjä). Oikaisuvaatimuksen tekijä on toiminut sivutoimissa seuraavasti: 2013-2019 työväenopistossa tuntiopettajana (venäjä vieraana kielenä), peruskoulussa 2010-2019 oman äidinkielen tuntiopettajana (venäjä), peruskoulussa 2011-2019 oman äidinkielen tuntiopettajana (venäjä), kunnan palveluksessa 2008-2011 oman äidinkielen tuntiopettajana (venäjä), osakeyhtiön palveluksessa 2006-2007 venäjä vieraana kielenä opettajana, yhdistyksen palveluksessa 2005 kääntäjänä, säätiön palveluksessa 2004-2010 kääntäjänä, yrityksen palveluksessa 2001-2003 venäjä vieraana kielenä tuntiopettajana, yrityksen palveluksessa 1999-2004 venäjä vieraana kielenä tuntiopettajana, yrityksen palveluksessa 1997-1999 venäjä vieraana kielenä tuntiopettajana, kunnan palveluksessa 1997-1/1998 oman äidinkielen opettaja (venäjä). Oikaisuvaatimuksen tekijällä on pidempi kokemus opettajan tehtävistä. Virkaan valitulla oli kuitenkin myös riittävä kokemus kyseisistä tehtävistä. Virkaan valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän opetustyön kokemuksen kokonaismäärässä ei ole katsottava olevan ratkaisevaa eroa avoimena olleen tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen. Haastattelu Haastattelutilanne oli samanlainen kaikille haastatelluille. Sekä virkaan valitun, että oikaisuvaatimuksen tekijän haastattelijoina toimivat samat henkilöt ja haastattelun kysymysrunko oli sama sekä virkaan valitulle, että oikaisuvaatimuksen tekijälle. Haastattelussa virkaan valitulle ja oikaisuvaatimuksen tekijälle on esitetty samat kysymykset. Virkaan valittu toi haastattelussa esille opetustyöstä hänellä olevan kokemuksen ja vastasi kysymyksiin huolellisesti. Virkaan valittu vastasi kysymyksiin täsmällisesti ja jäsennellysti ja pystyi nostamaan vastauksiinsa konkreettisia esimerkkejä esitettyjen kysymysten aihepiireistä. Virkaan valittu tunsi hyvin kysymysten aihepiirit ja osoitti erittäin hyvää osaamista tehtävän aihepiireistä. Virkaan valittu nosti vastauksissaan esille halunsa ja kykynsä opetustyön kehittämisestä ja tunnisti kehittämiskohteensa sekä vastasi tähän liittyvään kysymykseen monipuolisesti. Virkaan valitun vastauksesta välittyi se, että hän oli aidosti pohtinut kehittämiskohteita. Eteenpäin katsova työskentelytapa oli läsnä hänen vastauksissaan. Valittu osoitti haastattelussa erinomaisia vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja hänen vastaustensa perusteella on syytä olettaa hänen omaavan hyvät yhteistyötaidot. Virkaan valittu suoritti haastattelussa monipuolisempaa reflektointia käyttämiään opetusmetodeja kohtaan ja syvällisempää pohdintaa siitä, miten voi jatkossakin kehittää ja eriyttää opetusta. Virkaan valittu toi menestyksellisesti esiin erinomaiset tietotekniset taidot ja esimerkiksi tekoälyn tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen opetuksessa ja osaamisensa tällä saralla. Virkaan valitun vastauksista välittyi useissa kohdin haastattelua hänen motivaationsa ja innostuneisuus tehtävää kohtaan. Virkaan valitun haastattelussa antamat vastaukset olivat kattavia, yksityiskohtaisia ja vastasivat hyvin esitettyihin kysymyksiin. Myös oikaisuvaatimuksen tekijän toi haastattelussa esille opetustyöstä hänellä olevan kokemuksen. Oikaisuvaatimuksen tekijän haastattelussa antamat vastaukset olivat virkaan valitun vastauksia kapea-alaisempia, ja hän vastasi toisinaan hieman osin ohi kysymyksen. Esimerkiksi kysymykseen, joka koski itseä koskevia kehittämiskohteita, oikaisuvaatimuksen tekijän ensin aluksi nostanut mitään kehittämiskohteita esille ja toi tämän jälkeen kehittämiskohteena esille tietotekniikan käyttöön liittyvän yksityiskohdan ja että kehityskohteena hänellä on teknisten laitteiden käyttö. Opetusmetodien ja opetuksen eriyttämistä koskevaan kysymykseen oikaisuvaatimuksen tekijä vastasi virkaan valitun tavoin hyvin, mutta vastaus ei ollut tältäkään osin yhtä kattava kuin virkaan valitun vastaus. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei onnistunut sanoittamaan vastauksissaan yhteistyötaitojaan yhtä menestyksellisesti kuin virkaan valittu ja tätä koskeva vastaus oli oikaisuvaatimuksen tekijän osalta suppeampi. Kokonaisuudessaan oikaisuvaatimuksen tekijän haastattelussa antamat vastaukset olivat suppeampia, eivätkä muodostaneet yhtä kattavaa kuvaa tehtävän hoitamisen kannalta merkityksellistä seikoista kuin mitä virkaan valittu onnistui luomaan vastauksillaan. Edellä mainitun perusteella virkaan valittu pystyi paremmin, laajemmin ja täsmällisemmin tuomaan esille omaa osaamistaan haastattelussa kuin oikaisuvaatimuksen tekijä. Haastattelussa esiin tulleiden seikkojen ja hakijoiden esiin tuomien vahvuuksien perusteella työnantaja on katsonut virkaan valitun soveltuvan paremmin kyseiseen tehtävään henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. Virkavalinnan objektiivisuus Ennen viran auki julistamista haastattelijat määrittelivät kriteerit, joiden perusteella hakijat arvioitiin. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksena todettiin olevan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukainen kelpoisuus. Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksen lisäksi opetettavassa kielessä hyvää oman äidinkielen hallintaa. Lisäksi edellytyksinä todettiin, että opetettava kieli on useimmille opetukseen osallistuville oppilaille äidinkieli ja opetuksen tavoitteena on kielitaidon kehittämisen ja vahvistamisen lisäksi tukea oppilaan omaa kulttuuritaustaa ja kasvua kahden kulttuurin jäseneksi. Hakuilmoituksessa korostettiin edellytyksissä, että tehtävässä suoriutuminen edellyttää suomen kielen taitoa sekä tietoteknisiä perustaitoja. Lisäksi opettajalla tulee olla valmiuksia käyttää suomenkielisiä tietojärjestelmiä Hakuilmoituksessa luettiin eduksi valmiudet tukea oppilaiden koulunkäyntiä ja perusopetuksen oppiaineiden opetusta oppilaiden omalla kielellä. Lisäksi hakuilmoituksessa eduksi luettavissa seikoissa todettiin arvostettavan innostuneisuutta oman opetuksen kehittämiseen, joustavuutta sekä hyviä yhteistyötaitoja kuin myös kokemusta opetustyöstä, lasten ja nuorten kanssa työskentelystä, koulumaailman sekä suomalaisen koulujärjestelmän tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Hakemuksia käsiteltiin arvioiden ensin hakijoiden pätevyys tehtävään suoritettujen koulutusten kautta. Seuraavaksi arvioitiin hakijoiden riittävää työkokemusta. Hakutekstejä tarkasteltaessa painotettiin erityisesti sitä, miten hakija tuo esiin itseään hakuilmoituksessa mainittujen valintakriteerien perusteella. Loppujen lopuksi kolme (3) hakijaa haastateltiin. Ansioituneimmat hakijat kutsuttiin haastatteluun koulutuksen, työkokemuksen ja hakemuksensa perusteella. Sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä kutsuttiin haastatteluun. Haastattelutilanne oli samanlainen kaikille haastatelluille. Haastattelijoina toimivat molemmille samat henkilöt ja haastattelun kysymysrunko oli sama sekä virkaan valitulle, että oikaisuvaatimuksen tekijälle. Haastattelun vastauksia arvioitiin hakuilmoituksessa mainittujen edellytyksiin perustuen. Haastattelujen jälkeen oltiin yhteydessä sekä virkaan valitun, että oikaisuvaatimuksen tekijän ilmoittamiin suosittelijoihin. Virkaan valinta tehtiin hakemukseen, haastatteluun, ja suosituksiin perustuvan kokonaisarvioinnin perusteella. Valinta perustui kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto sekä henkilökohtaiset ominaisuudet huomioon ottaen arvioitiin olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijän ja virkaan valitun iässä on alle kymmenen vuoden ero. Sekä oikaisuvaatimuksen tekijä, että virkaan valittu kutsuttiin haastatteluun hakemusten perusteella ja virkaan valittiin henkilö edellä eritellyin perustein. Ikä ei ole ollut relevantti eikä virkavalinnassa tai rekrytointiprosessissa ole sovellettu muitakaan kiellettyjä syrjintäperusteita. Yhteenveto ja johtopäätökset Viran täyttömenettelyssä hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut ansiot ja ominaisuudet on arvioitu asianmukaisesti. Haastattelun ja kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella virkaa hakeneista virkaan valittu henkilö täytti parhaiten viran hoitamisen edellytykset. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi kokonaisharkinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia, koska myös niiden merkitys on kysymyksessä olevan viran hoidon kannalta tärkeä. Työnantajalla on oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita ja soveltuvuutta, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Viranhaltijapäätöksen mukaisesti on katsottu, että hakemusten, työkokemuksen, koulutuksen ja haastattelujen muodostaman kokonaisarvioinnin perusteella virkaan valittu on täyttänyt parhaiten ne edellytykset ja eduksi luettavat seikat, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Koulutuksen ja työkokemuksen sekä hakuilmoituksessa ilmoitettujen edellytysten lisäksi kokonaisharkinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia, koska niiden merkitys on kysymyksessä olevan viranhoidon kannalta tärkeä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tuonut oikaisuvaatimuksessaan esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella hänen voitaisiin katsoa olleen kokonaisarvion perusteella soveltuvampi hakija kyseiseen virkaan kuin siihen valittu. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, että oikaisuvaatimuksen tekijää voitaisiin kokonaisarvioinnin perusteella pitää virkaan valittua ansioituneempana. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole kohdeltu epäasiallisesti eikä häntä ole asetettu epäedullisempaan asemaan muihin hakijoihin nähden. Myöskään oikaisuvaatimuksen esille nostama seikka siitä, että on tärkeää varmistaa, ettei valintaan ole vaikuttanut kielletty syrjintä kuten ikä, todetaan että virkavalinnassa ja sitä edeltävissä toimissa ei oikaisuvaatimuksen tai muidenkaan hakijoiden iällä ole ollut vaikutusta ja mahdolliset ikään tai muuhunkaan laissa kielletyksi säädetyn perusteeseen vetoavat väitteet ovat perusteettomia ja hakijoita on kohdeltu yhdenvertaisesti. Kokonaisarvion perusteella virkaan valittu on ansioitunein kelpoisuusvaatimukset täyttävä, soveltuvin ja sopivin Päiväkummun koulun päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli venäjä, vakituiseen virkaan.
Perusopetuksen johtajan esitys
Päätetään hylätä 9.4.2026 Vantaan kaupungin kirjaamoon saapunut oikaisuvaatimus koskien päätöstä 31.3.2026 § 53 Päiväkummun koulu / päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli, venäjä, vakituisen viran täyttäminen alkaen 1.8.2026, ID 17837 edellä mainituin perustein.
Liitteet
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Vantaan kaupungin päätökset (Tweb)