Kasvatuksen ja oppimisen toimialan vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma 2027–2029

Päätös

Päätetään a) hyväksyä liitteenä oleva esitys kasvatuksen ja oppimisen toimialan talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027–2029, lisätyin muutoksin b) hyväksyä kasvatuksen ja oppimisen toimialan vuoden 2026 irtaimen omaisuuden määrärahaesitykseksi 3,22 milj. euroa, c) hyväksyä liitteenä oleva kasvatuksen ja oppimisen toimialan vuoden 2026 sitova tavoite, d) hyväksyä liitteenä oleva kasvatuksen ja oppimisen toimialan vuoden 2026 tuloskortti. Lisäksi merkittiin: Kasvatuksen ja oppimisen lautakunta jätti seuraavat yhteiset pöytäkirjalausumat: Toivomme valtuustosopimukseen viitaten kaupunginjohtajan huomioivan esityksessään lauseen ”taloustoimissa suojellaan kasvatusta ja oppimista”. Päiväkotien täyttöasteen nostossa seurataan noston vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen sekä henkilöstön veto- ja pitovoimaan. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että läksytukeen ohjataan kaikki tukea tarvitsevat. Läksytuen käyttöä seurataan ja kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Avoimen toiminnan jatkovalmistelussa on varmistettava, että segregaationäkökulma huomioidaan, ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Lisäksi on varmistettava, että suljettavien avointen kohtaamispaikkojen alueella on tarpeen mukaan korvaavaa toimintaa. Sosiaalidemokraattinen ryhmä jätti seuraavan pöytäkirjalausuman (johon myös kaikki yhtyivät): Sosiaalidemokraattinen ryhmä korostaa, että myös taloudellisesti haastavina aikoina lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi ovat tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita. Tasapainottamisohjelmassa on tärkeää varmistaa, että varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen laatu pysyy vahvana ja että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen kasvuun ja oppimiseen. Pidämme tärkeänä, että opetusryhmät ovat pedagogisesti tarkoituksenmukaisen kokoisia ja että ryhmäkokoja ei kasvateta. Näin turvataan oppimisen edellytykset. Lisäksi on varmistettava, että pienryhmät ja erityisopetus vastaavat lasten ja nuorten yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat tulee ohjata yhä useammin opiskelemaan suomi äidinkielenä (S1). Oppilaan kielitaito on arvioitava asiantuntevasti ja tarvittaessa testein, ja huoltajille annettava vahva suositus S1-kielestä. S1-kielen valinta vahvistaa oppilaan suomen kielen taitoa niin kirjallisesti kuin suullisesti, mikä tukee jatko-opintoihin hakeutumista, opintomenestystä sekä antaa paremmat valmiudet työelämään. Vahva suomen kielen osaaminen lisää myös osallisuutta yhteiskunnassa ja luo myönteisiä edellytyksiä koko elämänkulkuun. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on annettava hyvät mahdollisuudet oppia suomen ja ruotsin kieli sekä saavuttaa vahva perusosaaminen lukemisessa ja laskemisessa. Lisäksi haluamme edistää koulujen monimuotoisuuden tukemista ja segregaation ehkäisyä, jotta jokaisella lapsella olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja kasvaa yhdessä toisten kanssa. Koulujen ja perheiden välistä yhteistyötä vahvistetaan, erityisesti ottamalla eri kieliryhmien vanhemmat aktiivisesti mukaan kouluyhteisöön. Samalla pidämme tärkeänä, että sijaiskäytännöt toimivat sujuvasti ja tukevat opetuksen jatkuvuutta sekä varhaiskasvatuksessa, että perusopetuksessa. Hyvin järjestetyt sijaisjärjestelyt turvaavat sen, että opetuksen laatu säilyy myös poissaolojen aikana ja lapset saavat tarvitsemansa tuen joka päivä sekä tukee henkilöstön hyvinvointia ja työssäjaksamista.