Päätös oikaisuvaatimukseen / Rajatorpan koulu päätoiminen tuntiopettaja, oma äidinkieli, turkki (ei vakanssinumeroa), vakituisen viran täyttäminen alkaen 01.08.2025

VD/1044/01.01.01.01/2025VD/1044/01.01.01.01/2025 MU on tehnyt oikaisuvaatimuksen Rajatopan koulun perusopetuksen aluepäällikön päätöksestä 25.02.2025, 37/2025, jolla päätöksen tehnyt perusopetuksen aluepäällikkö päätti päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli, turkki vakituisen virkaan ottamisesta 1.8.2025 alkaen. Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 139 §:n mukaan päätöksen tiedoksiantoon asianosaiselle sovelletaan, mitä hallintolain 59 §:ssä säädetään tavallisesta tiedoksiannosta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Oikaisuvaatimus on tehty perustuen asianosaisuuteen ja se on saapunut 9.3.2025 Vantaan kaupungin kirjaamoon. Päätös on annettu tiedoksi sähköisesti 25.2.2025. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii ensisijaisesti, että viranhaltijan päätös kumotaan. Toiseksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että valinta suoritetaan uudelleen hakemuksissa ja tässä oikaisupyynnössä esitettyjen tosiasioiden pohjalta. Haastattelu tulisi järjestää uudelleen, ja niiden aikana tulisi olla läsnä henkilö, joka ei ole jäävi osapuoli. Kolmanneksi oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että valinnasta on tehtävä lain edellyttämä ja asianomaisen oikeusturvan kannalta asiallinen ansiovertailu ja uusi viranhaltijan päätös perusteluineen. Valintamenettely Päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli, turkki, vakituisen virka on ollut haettavana 2.1-29.1.2025 (www.vantaarekry.fi, tyomarkkinatori.fi, oikotie.fi, duunitori.fi ja kuntarekry.fi) täytettäväksi vakinaisena 1.8.2025 alkaen. Määräaikaan mennessä vakituista virkaa haki yhteensä 14 hakijaa, joista 2 täyttivät kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttiin 2 kelpoisuusvaatimukset täyttänyttä hakijaa. Haastattelijoina toimivat rehtori Anne Dernjatin ja ovo-apulaisrehtori Jennina Lahti. Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otetavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Viran hakuilmoituksessa kelpoisuusvaatimuksena todettiin olevan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukainen kelpoisuus. Kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa edellytettiin opettajalta opetettavassa kielessä hyvää oman äidinkielen hallintaa. Opetettava kieli on useimmille opetukseen osallistuville oppilaille äidinkieli ja opetuksen tavoitteena on kielitaidon kehittämisen ja vahvistamisen lisäksi tukea oppilaan omaa kulttuuritaustaa ja kasvua kahden kulttuurin jäseneksi. Tehtävässä suoriutuminen edellyttää suomen kielen taitoa sekä tietoteknisiä perustaitoja. Hakuilmoituksessa todettiin, ett opettajalla tulee olla valmiuksia käyttää suomenkielisiä tietojärjestelmiä. Hakuilmoituksessa arvostettiin kokemusta opetustyöstä, lasten ja nuorten kanssa työskentelystä, koulumaailman sekä suomalaisen koulujärjestelmän tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Eduksi luettiin valmiudet tukea oppilaiden koulunkäyntiä ja perusopetuksen oppiaineiden opetusta oppilaiden omalla kielellä. Lisäksi arvostettiin innostuneisuutta oman opetuksen kehittämiseen, joustavuutta sekä hyviä yhteistyötaitoja. Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44). Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017). Päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli, turkki vakituisen viran valintapäätöksen perusteluista käy ilmi, että sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä täyttivät kelpoisuusvaatimukset. Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta ylimpien laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Ansiovertailu ja soveltuvuus Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessaan väittänyt, että viranhaltijapäätöksestä puuttuu lain edellyttämä ansiovertailu ja perustelu, jossa oikaisuvaatimuksen tekijän ja valitun tutkinnot, työkokemus ja ominaisuudet olisi vertailtu keskenään. Kyseisessä virkavalinnassa ansiovertailu on tehty hakuilmoituksessa olevien kelpoisuuksien, edellytysten ja eduksi katsottavien asioiden kohdalla oikaisuvaatimuksen tekijän ja virkaan valitun välillä. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Myös viranhaltijapäätöksessä 25.2.2025 37/2025, todetaan, että hakemusten, työkokemuksen, koulutuksen ja haastattelujen muodostaman hakijoiden ansioiden kokonaisarvioinnin perusteella virkaa hakeneista virkaan valittu täyttää parhaiten ne edellytykset, joita kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina. Ennen valintapäätöstä on suoritettu ansiovertailu ja ansiovertailussa on otettu huomioon virkaan valitun, muiden haastatteluissa olleiden hakijoiden ja oikaisuvaatimuksen tekijän koulutus, aikaisempi työkokemus ja heidän sellaiset ominaisuutensa, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Hakijoita vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijoiden viran hoitamisen kannalta merkitykselliset ominaisuudet. Ansioita arvioitaessa on otettu huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Työnantajalla on oikeus syyllistymättä syrjintään, arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista (Helsingin hovioikeus S 17/1903 tuomio nro 1149, KKO 2005:24, KKO 1996:141). Henkilöiden ansioituneisuutta tulee siten tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Työnantajan valitseman painotuksen tulee kuitenkin olla myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. Virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät määrittelevät lähtökohtaisesti sen, minkälaisia taitoja ja ominaisuuksia virkaan valittavalta edellytetään. Kun hakijoita vertaillaan Suomen perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin perusteella, on nimitysperusteita arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee mm. viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhaltijoiden erilaisille ansioille on annettava. Koulutus Virkaan valitulla on maisterintutkinto Malatya Inönu yliopistosta, pää- ja sivuaineena turkin kieli ja kirjallisuus vuosilta 1994–1999. Hänellä on lisäksi tutkinto turkin kielen ja kirjallisuuden opettajan opinto-ohjelmasta Azerbaidzan Baku Valtion yliopistosta vuosilta 2001–2003. Opetushallitus on tehnyt rinnastuspäätöksen 16.6.2023, missä virkaan valitun edellä mainittu maisteritutkinto rinnastetaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Lisäksi virkaan valittu on suorittanut kasvatustieteiden syventäviä opintoja Tampereen yliopistossa vuonna 2021–2023 ja lastenohjaajaksi Ammattiopisto Tavastiasta vuonna 2021–2023. Virkaan valittu on myös opiskellut Suomessa Itä-Suomen yliopistossa oman äidinkielen opettamisesta perusopetuksessa vuonna 2022. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on filosofian maisteritutkinto Helsingin yliopistosta pää- ja sivuaineena englantilainen filologian opettajan pedagogiset opinnot ja yleinen kasvatustiede vuosilta 2007–2008. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on kandidaatin tutkinto Anadolu yliopistolta pääaineena turkin kieli ja turkin kirjallisuus/turkkilainen filologia vuosilta 2017–2022, josta opetushallitus on tehnyt rinnastuspäätöksen 18.09.2024. Tämän lisäksi hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2009 Helsingin yliopistossa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi suorittanut kandidaatin tutkinnon Bogazici yliopistossa pää- ja sivuaineena englantilainen filologia, opettajan pedagogiset opinnot ja yleinen kasvatustiede vuosina 2003–2007. Tämän lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on myös ollut filosofian tohtorikoulutusohjelmassa ajalla 2010–2017, mutta ei ole valmistunut. Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessaan katsonut, että hakuilmoituksessa ei ole asetettu viranhaltijaa koskevan valinnan edellytyksiksi, hakijan eduksi tai valintakriteeriksi, että hakija on suorittanut maisteritason opinnot turkin kielessä ja kirjallisuudessa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on nostanut esille, että rehtori on kirjoittamaansa sähköpostissaan oikaisuvaatimuksen tekijälle todennut, että yksi valintaperuste oli se, että valittu on suorittanut maisterin tason opinnot turkin kielessä ja kirjallisuudessa, ilman että tätä on esitetty työilmoituksessa eduksi, edellytykseksi ja valintaperusteeksi. Tämän takia oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei voi vaatia maisterin tason opinnot edelletyksi turkin kielessä ja kirjallisuudessa (jota ei ole rinnastettu suomalaiseen aineenopettajan maisterin tutkintoon Opetushallituksessa). Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan Opetushallitus on tehnyt 16.6.2023 päätöksen, missä virkaan valitun suorittama korkeakoulututkinto yhdessä Suomessa suoritettujen täydentävien opintojen kanssa rinnastetaan Suomessa suoritettavaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Oikaisuvaatimuksen tekijä kuitenkin väittää, että Opetushallitus on rinnastanut virkaan valitun tutkinnon ilman opinnäytetyötä suomalaiseen kasvatustieteen maisterin tutkintoon ja tutkinnosta puuttuu pakollinen opinnäytetyö. Rehtori on 14.2. kirjatussa viestissä kirjoittanut seuraavasti oikaisuvaatimuksen tekijälle: ” Valinta perustuu siis vahvasti kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon opettajan työhön vaadittava kelpoisuus, työkokemus ja soveltuvuus (mm. haastattelussa esiin tulevat asiat). Kuten kerroinkin, niin molemmat haastateltavat henkilöt olivat ammattitaitoisia ja ansioituneita hakijoita. Tehtävään esitetyllä hakijalla katsotaan olevan työkokemusta vuosissa laskettuna enemmän ja hän on suorittanut maisterin tutkinnon (turkin kieli ja kulttuuri) Turkissa. Haastattelu antoi myös painoarvoa toisen hakijan eduksi.” Virkavalinnassa virkaan valitun henkilökohtaiset ominaisuudet ovat olleet painavia, minkä takia virkaan valitun on katsottu olevan ansioituneempi kuin oikaisuvaatimuksen tekijä kyseiseen virkaan. Opetushallituksen perustelumuistosta 15.10.2020 OPH-419-2020 todetaan, että virkaan valittu on suorittanut Turkin korkeakoulututkintojen järjestelmän mukaisen toisen vaiheen yüsek lisans-tutkinnon turkin kielen ja kirjallisuuden opettamisen alalla. Tutkinto on suoritettu ohjelmassa, johon ei ole sisältynyt opinnäytetyötä. Virkaan valitun opinnot koostuvat pääosin opettajankoulutuksen opinnoista, mutta tutkintoon sisältyy myös opetettavaan aineeseen liittyviä opintoja. Lisäksi todetaan, että vuodesta 1998–1999 lähtien ensimmäisen vaiheen tutkinnon jossakin opetettavassa aineessa suorittaneiden oli Turkissa mahdollista kouluttautua opettajaksi suorittamalla toiseen vaiheen yüsek lisans -tutkinto 1–1,5 vuoden laajuisessa non-thesis ohjelmassa. Perustelumuistiossa todetaan lisäksi, että virkaan valitulla on Azerbaidzanin korkeakoulututkintojen järjestelmän mukainen ensimmäisen vaiheen bakalavriattutkinto, johon sisältyy opinnäytetyö. Bakalavriat on suoritettu turkin kielen ja kirjallisuuden alalla siten, että opinnot ovat valmistaneet muun muassa opettajan tehtäviin. Hakuilmoituksessa koulutuksen kelpoisuus vaatimus on ollut opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 986/1998 mukainen kelpoisuus. Kyseisessä virkahaussa sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä ovat täyttäneet hakuilmoituksen kelpoisuuden vaatimuksen, eli molempien tutkinto on riittävä. Kyseinen asetus ei kuitenkaan ole erikseen asettanut oman äidinkielen opettajalle kelpoisuusvaatimuksia ja näin ollen työnantajalla on oikeus päättää näistä kelpoisuusvaatimuksista. Vantaan kaupunki edellyttää vakinaiseen oman äidinkielen opettajan virkaan tai virkasuhteeseen ylempää korkeakoulututkintoa (OPH:n rinnastuspäätös, jos tutkinto on suoritettu ulkomailla, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuisia opettajan pedagogisia opintoja, riittävää opetettavaan aineen hallintaa sekä kyseisen kielialueen kulttuurin tuntemusta sekä riittävää suomen kielen taitoa, joka todetaan rekrytointitilanteessa. Se seikka, että virkaan valitulla on kasvatustieteen maisteritason tutkinto eikä filosofian maisteritutkinto, ei vaikuta virka valintaan. Niin kuin todettu aikaisemmin, virkaan valittu ja oikaisuvaatimuksen tekijä molemmat täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset. Aikaisempi työkokemus ja työkokemus oman äidin kielen opettajana Oikaisuvaatimuksen tekijä nostaa oikaisuvaatimuksessaan esille, että rekrytointijärjestelmä mahdollistaa hakijan kertomaan omasta työkokemuksestaan ainoastaan viiteen eri työtehtävään. Oikaisuvaatimuksen mukaan tämä rajoite ja siitä seurauksena syntyvä virheellinen tieto asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan ja että tämän tiedon voisi tulkita valehteluksi. Hakuilmoituksessa ei myöskään edellytetty, laskettu eduksi tai kerrottu valintakriteeriksi pitkää kokemusta turkin kielen opettamisessa Turkissa tai kokemusta rehtorin tehtävistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei virkaan valitun väitetty pidempi työkokemus voi olla perusteina viranhaltijapäätöksessä virkaan valittaessa. Virkaan valittu on toiminut islamin opettajana kunnallisessa koulussa ajalta 08/2023–07/2025. Virkaan valittu on hakemuksessaan tuonut esille, että työsuhde jatkuu edelleen. Aikaisemmin virkaan valittu on toiminut turkin ja islamin kielen opettajana ajalla 10/2022–05/2023 kunnallisessa koulussa. Tämän lisäksi virkaan valittu on työskennellyt Turkissa 10 vuotta turkin kielen opettajana ja noin 10 vuotta rehtorina. Virkaan valittu on myös työskennellyt noin 3 vuotta imaamina Turkissa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on työskennellyt turkin opettajana perusopetuksessa oman äidinkielen opettajana kunnassa 08/2023 lähtien. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijällä on vastaavaa kokemusta toimimasta turkin opettajana perusopetuksessa oman äidinkielen opettajana useammissa kunnissa seuraavilta ajoilta: 08/2015–06/2017, 08/2015–06/2017 ja 08/2013–08/2014. Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös toiminut islamin opettajana kunnassa ajalla 03/2023–05/2023. Oikaisuvaatimuksen tekijä on hakemuksessaan myös tuonut esille työskentelevänsä englannin opettajana Beykoz yliopistossa Turkissa ajalla 2018–2019 sekä toimineensa turkin kielen opettajana Helsingin seudun kesäyliopistossa vuonna 2017. Hakemuksessaan hän myös tuo esille tehneensä paljon englannin kielen opettajan sijaisuuksia. Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo myös esille, että hänellä on noin vuoden verran työkokemusta erityisopetuksesta, kun hän on toiminut koulunkäynninavustajana. Sekä virkaan valitulla että oikaisuvaatimuksen tekijällä on ollut riittävä työkokemus tehtävän hyvän hoitamisen kannalta. Työnantaja on ottanut huomioon molempien hakijoiden sekä haastattelussa että hakemuksessa kertoman työkokemuksen. Haastattelussa haastattelijat ovat vielä pyytäneet molempia hakijoita kertomaan opetukseen liittyvistä työkokemuksistaan Suomessa ja ulkomailla. Näin ollen molemmilla on ollut mahdollisuus vapaasti kertoa kaikki se työkokemus, jonka halusivat tuoda ilmi. Tämän lisäksi, myös hakemuksessa on kohta ”Muu työkokemus lyhyesti”, johon molemmat hakijat ovat kertoneet työkokemuksensa. Väite siitä, että oikaisuvaatimuksen tekijä ei olisi haastattelussa pyydetty kertomaan tai selvittämään hänen muu työkokemuksensa ei pidä paikkaansa. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on annettu mahdollisuus kertoa vapaasti omasta työkokemuksestaan hakukirjeessä sekä haastattelussa. Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessaan väittänyt, ettei virkaan valitun kokemus ole ollut pidempi kuin oikaisuvaatimuksen tekijän. Hakemuksen ja haastattelun perusteella oikaisuvaatimuksen tekijän ja virkaan valitun välillä haastattelijoilla ei ole ollut syytä epäillä kummankaan hakijan työkokemuksen paikkansa pitävyyttä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös tuonut esille, että virkaan valitun kertoma työkokemus Turkissa ajoittuu osittain samalle ajanjaksolle kuin hänen Opetushallituksensa päätöksessä huomioitu täysipäiväinen opiskelu. Todettakoon, että Opetushallituksen päätös tutkintotodistuksen rinnastamisesta on hyväksyttävä sellaisenaan, eikä ole syytä epäillä virkaan valitun kertomusta hänen työkokemuksestaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä on myös väittänyt, että virkaan valitun ilmoittama 3 vuoden työkokemus oman äidinkielen opettajana on ollut 20,5 kk määräaikainen ja sivutoiminen työ. Oikaisuvaatimuksen tekijän vastaava työkokemus on ollut 10 vuotta. Oikaisuvaatimuksen tekijän lähettämässään liitteessä, todetaan, että virkaan valittu on ollut Hämeenlinnassa sivutoimisena tuntiopettajana. Virkaan valittu ei ole sanonut haastattelussa, eikä hakemuksessa, että hänellä olisi kolmen vuoden työkokemus oman äidinkielen opettamisessa Suomessa. Sen sijaan virkaan valittu on hakemuksessaan kertonut työskennelleensä Hämeenlinnassa noin kolme vuotta islamin ja turkin opettajana. Myös oikaisuvaatimuksen tekijä on haastattelun perusteella toiminut pääosin sivutoimisena tuntiopettajana niin kuin virkaan valittu on toiminut Hämeenlinnan kaupungilla. Työkokemusta on tarkasteltu kokonaisuudessaan. Väite haastattelijoiden puolueettomuudesta Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessaan vaatinut, että haastattelut tulisi järjestää uudelleen, ja niiden aikana tulisi olla läsnä henkilö, joka ei ole jäävi osapuoli. Kyseisessä virkavalinnassa haastattelijat eivät ole olleet jäävejä tekemään päätöstä. Tähän virkatehtävään ei liity ristiriitaa, eikä päätöksen tekijöillä ole sellaista suhdetta asianosaisiin, että se olisi vaarantanut puolueettomuuden. Haastattelu Haastattelussa vahvuuksia kysyttäessä oikaisuvaatimuksen tekijä mainitsi vahvuuksikseen turkin kielen ja englannin kielen opettajan kelpoisuudet, Suomessa suoritetut pedagogiset opinnot, pitkän ammatillisen työhistorian ja runsaan kokemuksen sekä sen, että osaa työn todella hyvin. Virkaan valittu puolestaan mainitsi vahvuuksikseen vuorovaikutustaidon ja siihen panostamisen, inhimillisyyden ja kohtaamisen, taidon olla ihmisten kanssa, halun kouluttautua sekä lukutaidon ja sen vahvistamisen. Virkaan valittu kertoi lisäksi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vahvistaisi lukutaitoa ja panostaisi sen kehittämiseen. Molempien hakijoiden ansioksi voidaan lukea se, että kummallakin oli kokemusta ja kiinnostusta oman materiaalin kehittämiselle. Kummallakin hakijalla oli ymmärrys siitä, että olemassa olevat materiaalit eivät aina vastaa ryhmän tarpeita ja toisinaan on tarvetta kehittää ryhmälle ja oppilaille paremmin sopivaa materiaalia. Virkaan valitun ansioksi voidaan lukea se, että haastattelussa hän toi esiin monia konkreettisia keinoja siihen, miten motivoisi oppilaita oman äidinkielen opiskeluun (perusteleminen, keskusteleminen, yhteistyö huoltajien kanssa, erilaiset, pelit, tarinat sekä itseohjautuvuuden tukeminen). Oikaisuvaatimuksen tekijä painotti vastauksessaan enemmän erityisoppilaiden motivointia kannustamalla lukemisen ja työskentelyn pariin. Oppilaiden motivointiin liittyen oikaisuvaatimuksen tekijä mainitsi lisäksi yhteistyön huoltajien kanssa. Haastattelussa esiin tulleiden seikkojen ja henkilöiden esiin tuomien vahvuuksien perusteella työnantaja on katsonut virkaan valitun soveltuvan paremmin kyseiseen tehtävään. Yhteenveto ja johtopäätökset Viran täyttömenettelyssä hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut ansiot ja ominaisuudet on arvioitu asianmukaisesti. Virkaan valinta on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa on otettu koulutuksen ja kokemuksen lisäksi haastatteluissa esiin tulleet seikat sekä hakijoiden osoittamat henkilökohtaiset ominaisuudet. Hakemusten, työkokemuksen, koulutuksen ja haastattelujen muodostaman kokonaisarvioinnin perusteella virkaa hakeneista virkaan valittu henkilö täytti parhaiten ne pätevyydet ja ominaisuudet, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Valinta on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa arvioiden on katsottu olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi kokonaisharkinnassa on painotettu henkilökohtaisia ominaisuuksia, koska myös niiden merkitys on kysymyksessä olevan viranhoidon kannalta tärkeä. Työnantajalla on oikeus painottaa hakijoiden sellaisia ansioita ja soveltuvuutta, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Oikaisuvaatimuksen tekijän ansioita ja henkilökohtaisia ominaisuuksia eli esimerkiksi sopivuutta ja soveltuvuutta kokonaisuutena arvioitaessa, oikaisuvaatimuksen tekijää ei voida pitää virkaan valittua soveltuvampana tai sopivampana, kuten edellä on ilmennyt. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole tuonut oikaisuvaatimuksessaan esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella hänen voitaisiin katsoa olleen kokonaisarvion perusteella soveltuvampi hakija kyseiseen virkaan kuin siihen valittu. Haastattelijoiden näkemyksen mukaan valitulla on enemmän kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä sellaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, soveltuvuutta ja sopivuutta, joiden avulla on parhaat edellytykset menestyksellisesti hoitaa virkaa. Virkaan valittu on osoittanut haastattelutilanteessa täyttävänsä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan oikaisuvaatimuksen tekijää paremmin hakuilmoituksessa mainitut edellytykset ja hyväksi luettavat seikat. Oikaisuvaatimuksen tekijä on oikaisuvaatimuksessa todennut, että häntä on syrjitty hänen ikänsä ja sukupuolensa perusteella. Virkavalinnassa on huomioitu kelpoisuusvaatimukset ja muut hakuilmoituksessa mainitut seikat viran hoitoa varten. Hakijoiden ikää tai sukupuolta ei ole huomioitu ansioiden vertailussa eikä näitä seikkoja ole huomioitu virantäytössä eikä niillä siten ole ollut vaikutusta valintaan. Todettakoon vielä, että virkaan valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän ikäero on ollut kolme vuotta. Hakijoiden ansioita on vertailtu naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) edellyttämällä tavalla. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, että oikaisuvaatimuksen tekijää voitaisiin kokonaisarvioinnin perusteella pitää virkaan valittua ansioituneempana. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole kohdeltu epäasiallisesti eikä häntä ole asetettu epäedullisempaan asemaan muihin hakijoihin nähden. Kokonaisarvion perusteella virkaan valittu on ansioitunein kelpoisuusvaatimukset täyttävä, soveltuvin ja sopivin Rajatorpan koulun päätoimisen tuntiopettajan, oma äidinkieli, turkki vakituiseen virkaan.

Päätös oikaisuvaatimukseen / Rajatorpan koulu päätoiminen tuntiopettaja, oma äidinkieli, turkki (ei vakanssinumeroa), vakituisen viran täyttäminen alkaen 01.08.2025

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Perusopetuksen johtajan esitys

Liitteet