Työllistämisen Vantaa-lisän myöntämisehtojen uudistaminen

ST-V/MN/S-ML/JR Vantaan kaupungin hallintosäännön 8 luvun 6 §:n 2 mom. 2. kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaosto päättää Vantaan kaupungin omien työllistämisetuuksien rahallisesta arvosta ja myöntämisen kriteereistä. Kaupungin omilla työllistämisetuuksilla tarkoitetaan kuntalain (410/2015) yleiseen toimialaan perustuvia kunnan vapaaehtoisia taloudellisia tukia. Ne eivät ole julkisena työvoimapalveluna myönnettäviä tukia. Kaupungin omia työllistämisetuuksia ovat olleet Työllistämisen Vantaa-lisä sekä Nuorten kesätyöseteli. Työllisyyden ja kotoutumisen palvelualueella on valmisteltu uudenlaista työllistämistukea työnantajille. Pyrkimyksenä on ollut muotoilla mahdollisimman houkutteleva työllistämisinstrumentti, joka madaltaisi työnantajien kynnystä rekrytoida palvelukseensa työtön vantaalainen työnhakija vallitsevassa vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Pyrkimyksenä on ollut myös suhteuttaa uusi tukimuoto tarkoituksenmukaisella tavalla julkisina työvoimapalveluina myönnettäviin tukiin (palkkatuki, 55-vuotta täyttäneiden työllistämistuki yms.) sekä tuoreeseen TEM:n nuorten rekrytointitukeen. Vantaan uudesta työllistämistuesta käytettäisiin nimeä ”Työllistämisen Vantaa-lisä”, joka on tuotenimenä jo entuudestaan tuttu. Tämä katsotaan eduksi. Jatkossa Työllistämisen Vantaa-lisää ei myönnettäisi kuitenkaan enää palkkatuen lisäksi, vaan siitä irrallaan. Työllistämisen Vantaa-lisä olisi siten oma itsenäinen työllistämisen tuki-instrumenttinsa, jota ei olisi enää sidottu työllistettävän palkkatukioikeuteen. Valmistelussa on arvioitu, että ”Työllistämisen Vantaa-lisä” tuotenimen etuna on, että se eroaa riittävän selvästi palkkatuesta, 55-vuotiaiden työllistämistuesta sekä TEM:n nuorten rekrytointituesta, jolloin se on myös ymmärrettävämpi työnantajille. Markkinoinnin näkökulmasta on tärkeää, että tukimuodot eivät sekoitu toisiinsa. Valmistelusta Uuden tukimuodon valmistelu on käynnistetty loppukesällä 2025 Työllisyyspalvelut-yksikköön kuuluvassa työnhakijan ja työnantajan palveluiden toimintayksikössä. Valmistelussa on pyritty reagoiminen vantaalaisten nuorten vaikeutuneeseen tilanteeseen työmarkkinoilla luomalla heille oma kaupungin työllistämistuki. Kuitenkin myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt nuorille uuden määräaikaisen rekrytointituen valmistelun. TEM on 7.11.2025 päivätyllä lausuntopyynnöllä VN/31003/2025 pyytänyt Vantaan kaupungilta 23.11.2025 mennessä lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen. Työllisyyden- ja kotoutumisen palvelualue on päätösesityksessään 26.11.2025 kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaostolle todennut, että Vantaan kaupungille on tärkeää varmistaa mainitun valtionavustuksen saaminen nuorten työllistämiseen. Päätösesityksessä on myös todettu, että johtuen tuoreesta tiedosta ehdotetun valtioneuvoston asetuksen sisällöstä, on tarpeen vielä tarkastella valmistellun Vantaan kaupungin oman nuoria koskevan työllistämistuen suunniteltuja ehtoja vasten ehdotettua asetusta, jotta Vantaan omasta instrumentista saadaan mahdollisimman selkeä ja vaikuttava oma tuotteensa. Koherentin tukikokonaisuuden on todettu palvelevan myös työnantajia. Jaosto päätti 26.11.2025 § 3, että Vantaan kaupungin suunniteltu työllistämistuki työnantajille vantaalaisten työttömien nuorten palkkaamiseen siirretään jatkovalmisteluun ja käsitellään asia alkuvuonna 2026, kuitenkin viimeistään työllisyysohjelman yhteydessä. Uudenmaan Elinvoimakeskuksen päätös Uudenmaan Elinvoimakeskus on 6.2.2026 päätöksellään UUD/43772026 myöntänyt valtionapuviranomaisena Vantaan kaupungille valtionavustusta 1 819 340 euroa nuorten työllistämiseen. Päätöksen mukaan valtionavustusta saa käyttää vain päätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Käyttötarkoitusta määrittelee valtioneuvoston asetus 1332/2025 valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle työttömien nuorten työllistämiseen vuosina 2026 ja 2027. Mainittu asetus on voimassa 1.1.2026- 31.12.2027. Työttömällä nuorella tarkoitetaan asetuksessa:  alle 30-vuotiasta työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna työttömänä henkilönä vähintään kuusi (6) kuukautta tämän asetuksen 5 §:ssä säädetyn sopimuksen tekohetkeä välittömästi edeltäneiden seitsemän (7) kuukauden aikana ollutta työtöntä sekä vastaavasti;  alle 30-vuotiasta työtöntä, joka on suorittanut vain perusopetuksen oppimäärän ja on ollut työttömänä vähintään kolme kuukautta (3) välittömästi ennen sopimuksen tekohetkeä Asetuksen 5 §:n mukaan myönnettyä valtionavustusta saa käyttää työttömän nuoren työllistämiseksi, jos: 1) työvoimaviranomainen tekee työllistämistä koskevan sopimuksen valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti tukea käyttävän yrityksen kanssa; 2) työvoimaviranomainen sitoutuu maksamaan yritykselle 50 prosenttia työttömän nuoren työllistämisestä aiheutuneista työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 85 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista kuuden (6) kuukauden ajalta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudelta; 3) yritys sitoutuu työllistämään työttömän nuoren vähintään kuuden (6) kuukauden ajaksi; 4) yritystä ja työsuhdetta koskevat työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 83 §:n 3 momentissa ja 84 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät; 5) yrityksen saama avustus työllistämiseen on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 2 artiklan nojalla annettujen Euroopan komission vähämerkityksisiä tukia koskevien asetusten mukainen; ja 6) työvoimaviranomainen vastaa avustusta koskevien edellytysten täyttymisestä sekä tietojen säilyttämisestä ja toimittamisesta Euroopan unionin keskusrekisteriin ja yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa (293/2017) tarkoitetun asiakastietojärjestelmän yhteydessä toimivaan yritystukirekisteriin. Voidaan todeta, että kaupungin on taloudellisesti järkevää hyödyntää määräaikainen mahdollisuus työllistää työttömiä nuoriaan mainitulla valtionavustuksella sen sijaan, että kaupunki loisi oman nuoria koskevan kilpailevan tuotteen. Mainitun rekrytointituen kohderyhmään kuuluvia nuoria on Vantaalla 1961 ja tuen avulla voitaisiin työllistää arvion mukaan 283 nuorta. Työllistäminen TEM:n nuorten rekrytointituella kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Työllistämisen Vantaa-lisän ehtojen uudistaminen Jatkovalmistelussa on siis päädytty siihen, että TEM:n nuorten rekrytointituen voimassaoloaikana Vantaalla ei ole järkevää ottaa käyttöön omaa erityistä nuorten rekrytointitukea. Sen sijaan on perustellumpaa kehittää Työllistämisen Vantaa-lisän myöntämisehtoja siten, että Vantaa-lisän avulla voidaan työllistää työttömiä mutkattomammin ja taloudellisesti järkevämmin, kuin mitä järjestämislaki (380/2023) mahdollistaa. Koska työvoimaviranomaisen on tarjottava asiakkailleen lakisääteisiä julkisia työvoimapalveluja, ovat palkkatuki ja 55-vuotta täyttäneiden työllistämistuki myös jatkossa osa työvoimaviranomaisen palveluvalikoimaa. Työnantaja kuitenkin itse päättää, mitä tukea se kaupungilta hakee. Toisin kuin palkkatukityö, Työllistämisen Vantaa-lisä kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa. Palkkatukityön keskeinen ongelmallisuus liittyy kunnan talouden näkökulmasta siihen, että lain muutoksen (1300/2023) myötä palkkatuettu työ ei ole enää pääsääntöisesti kerryttänyt palkansaajan työssäoloehtoa (työttömyysturvalaki 5 luku 4 § 3 mom. 3k); poikkeuksena 60 vuotta täyttäneen tai alentuneesti työkykyisen palkkatuki. Koska työssäoloehto ei kerry, jatkuu kunnan rahoitusvastuu työttömyysturvasta uudella työttömyysjaksolla siltä etuuspäivältä (esim. 400), jolta työtön on aloittanut palkkatukityönsä. Vantaalainen poistuu kaupungin työttömyysetuusmenojen kuntaosuuslistalta (ns. sakkomaksu), kun hänen työssäoloehtonsa on täyttynyt. On kaupungin etu, että palkansaajan työssäoloehto kertyy ja että julkisista varoista tuetun työn avulla työtön työllistyy avoimille työmarkkinoille (ilman julkista tukea) mahdollisimman joutuisasti. Uudistetulla Työllistämisen Vantaa-lisällä on tarkoitus madaltaa työnantajan kynnystä rekrytoida työtön vantaalainen vallitsevassa vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Työllistämisen Vantaa-lisän tulee olla kuitenkin toissijainen suhteessa TEM:n rekrytointitukeen, jotta Vantaa hyödyntää saamansa valtionavustuksen nuorten työllistämiseen. Nuorten työllistämiseen tulisi siis käyttää TEM:n rekrytointitukea. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa nuorten syrjintään Työllistämisen Vantaa-lisän kautta. Eli Vantaa-lisä ei saa olla ehdoiltaan parempi, jolloin nuori jäisi huonomman tuen piiriin ja työnantaja työllistäisi mieluummin Vantaa-lisän perusteella jonkun toisen. Jotta em. ongelma ei konkretisoidu, on valmistelussa päädytty siihen, että Työllistämisen Vantaa-lisän ehdot tulisi vastata pääosiltaan valtioneuvoston asetuksen 5 §:ssä määriteltyjä tuen myöntämisen kriteerejä. Työllistämisen Vantaa-lisää voitaisiin kuitenkin myöntää 12 kuukauden ajalle, toisin kuin TEM:n rekrytointitukea 6 kuukaudelle. Koska nuori voisi saada Työllistämisen Vantaa-lisällä jatkoa TEM:n nuorten rekrytointituella alkaneeseen työsuhteeseen, ei nuori joutuisi muita huonompaan asemaan. Huomioiden em. reunaehdot, Työllistämisen Vantaa-lisästä on pyritty luomaan mahdollisimman kustannustehokas, joustava, ja työnantajia kannustava tukimuoto, jonka yhteys palkkatukeen on katkaistu. Nuoren TEM:n rekrytointituella alkanutta työsuhdetta voitaisiin jatkaa suoraan Työllistämisen Vantaa-lisällä, mikäli asiantuntija arvioi sen perustelluksi toimenpiteeksi, jolla voidaan edistää nuoren työllistymistä pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Näin Vantaa reagoisi nuorten vaikeutuneeseen tilanteeseen työmarkkinoilla. Vantaan omien tukien ja etuuksien painotuksia ja linjauksia ohjaavat työllisyysperiaatteet (KV 12.05.2025 §7), joiden mukaan taloudellinen kestävyys ohjaa koko palvelutuotantoa ja määrärahat kohdennetaan tutkitusti vaikuttaviin palveluihin, tukiin ja etuuksiin. Vantaan näkökulmasta on taloudellisesti kannattavaa, että Työllistämisen Vantaa-lisällä tuettu työsuhde kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa toisin kuin palkkatuettu työ. Työllistämisen Vantaa-lisä olisi kaupungin oma harkinnanvarainen tuki, jota myönnettäisiin talousarvion puitteissa. Tuen saamiseen ei olisi siten subjektiivista oikeutta yrityksellä eikä työttömällä. Työllistämisen Vantaa-lisää ei voisi jatkossa hakea enää palkkatuen ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen rinnalle työsuhteen palkkauskustannuksiin. Alentuneesti työkykyisille myönnettäisiin jatkossakin palkkatukea, mutta ei enää sen rinnalle Vantaa-lisää. Alentuneesti työkykyisen palkkatuki on jo vahvasti säännelty (järjestämislaki 87 §), eikä kaupungin ole tarkoituksenmukaista luoda tälle poikkeavia kriteerejä. Lisäksi 55-vuotta täyttäneillä on tietyin edellytyksin subjektiivinen oikeus järjestämislaissa tarkoitettuun 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukeen, joka kaupungin on myönnettävä ilman harkintaa. Myöskään palkkatukijaksoa ei jatkettaisi Työllisyyden Vantaa-lisällä tapahtuvalla tukityöllistämisellä. Työttömyys on lisääntynyt kaikissa ammatti-, ja ikäryhmissä. Työttömyysprosentti Vantaalla on 14,8 %, joten tarvitaan perustellusti uudenlainen työllisyyden hoidon instrumentti (Vantaa-lisä), jolla voidaan työllistää laajasti työikäisiä. Koska alle 30-vuotiaille on nyt olemassa oma määräaikainen TEM:n rekrytointituki, niin on perusteltua laajentaa Työllistämisen Vantaa-lisän kohderyhmää myös yli 30-vuotiaisiin. Uudistettu Vantaa-lisä palvelisi myös vammaisia sekä maahanmuuttajataustaisia työttömiä. Työllistämisen Vantaa-lisän myöntäminen edellyttäisi, että tuella työllistettävän henkilön palvelutarve on arvioitu Vantaan työllisyyspalveluissa. Tuki olisi suunnattu taloudellista toimintaa harjoittaville yrityksille ja tuki myönnettäisiin niille de minimis- tukena. Vantaa kaupunki sitoutuisi maksamaan yritykselle 50 prosenttia työttömän vantaalaisen työllistämisestä aiheutuneista työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 85 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista enintään 12 kuukauden ajalta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudelta. Yritys sitoutuisi työllistämään työttömän vantaalaisen vähintään kuuden (6) kuukauden ajaksi ja voisi saada tälle työllistämisajalle tukea. Yritystä ja työsuhdetta koskevat työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 83 §:n 3 momentissa ja 84 §:ssä säädetyt edellytykset tulisi täyttyä. Edellytyksenä olisi, että työllistettävä henkilö olisi ollut työttömänä työnhakijana vähintään kuusi (6) kuukautta edeltäneiden seitsemän (7) kuukauden aikana ennen Työllistämisen Vantaa-lisän myöntämistä. Työllistämisen Vantaa-lisän uudistetut ehdot ovat tämän päätösesityksen liitteenä. Työllisyyden ja kotoutumisen palveluiden johtaja voisi antaa täsmentäviä ohjeita Työllistämisen Vantaa-lisän ehdoista ja niiden soveltamisesta perustuen Vantaan hallintosäännön 3 luku 9 § 2 mom. 5 kohdan määräykseen. Työllistämisen Vantaa-lisän vaikuttavuutta seurataan ja tuen ehtoja päivitetään tarvittaessa vastaamaan vallitsevaa työmarkkinatilannetta, kaupungin taloudellista tilannetta sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Toimivalta Hallintosäännön 19 luku 1 § mukaan työllisyyden ja kotouttamisen palveluiden johtaja esittelee omaa palvelualuettaan koskevat asiat kaupunginhallituksen elinvoima- ja työllisyysjaoston käsiteltäväksi. Hallintosäännön 3 luku 9 §:n mukaan työllisyyden ja kotoutumisen palvelualue vastaa työllisyyden ja kotoutumisen palveluiden johtajan johdolla, jollei muualla ole toisin määrätty, elinvoima- ja työllisyysjaoston päätösten toimeenpanosta oman tehtävänalueensa osalta.

Työllistämisen Vantaa-lisän myöntämisehtojen uudistaminen

Päätös

Asiakirjan teksti

Perustelut

Muuta

Liitteet