Iso-Hylkimyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ______ Kaupunginhallitus 11.05.2026 § 98 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi Iso-Hylkimyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus ehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 10.2.-12.3.2026, lisäksi pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään muistutusta. Varsinais-Suomen liitto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa. Lupa- ja valvontavirasto on antanut lausunnon, johon kaavanlaatija on antanut vastineen. Lupa- ja valvontaviraston lausunto: Kaavaratkaisu ja rakentaminen Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että ranta-asemakaavan muutosehdotusta ei ole laadittu alueella voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Lupa- ja valvontavirasto viittaa edeltäjänsä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kaavamuutoksen luonnosvaiheessa 23.7.2025 antamaan lausuntoon. Ranta-asemakaavamuutoksen mahdollistaman lisärakentamisen sijoittumista suunnittelualueelle ei ole täsmennetty ja sen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa lyhyesti. Rakennusalat asuinrakennukselle ja saunarakennukselle on osoitettu laajoina, liki koko tontin levyisinä alueina. Asemakaavatasoisessa hyvässä suunnittelussa rakennusalat on tarpeen osoittaa tarkemmin, mikä osaltaan edistää rakentamisen sovittamista rantamaisemaan. Se, että rakennusalat on aiemmin osoitettu edellä kuvatun mukaisesti laajoina, ei ole peruste olla suunnittelematta niitä asianmukaisesti. Kaavaselostukseen sisältyy ilmastovaikutusten arviointi, jossa todetaan rakentamisen määrän lisääntyminen osaltaan lisäävän alueen ilmastopäästöjä. Kielteisiä ilmastovaikutuksia voidaan edelleen lieventää esimerkiksi kaavamääräyksin rajoittamalla terassien alaa ja maanpinnan käsittelyä, jolloin voidaan varmistaa, että mahdollisimman suuri osa rakennuspaikan kasvillisuudesta ja maaperästä säilyy luonnontilaisena. Määräyksiin on suositeltavaa lisätä myös esimerkiksi ohjausta puun käyttöön rakennusten rungossa, uudisrakennusten energiatehokkuudesta sekä uusiutuvan energian tuottamisesta tai hyödyntämisestä. Luonnonsuojelu Ranta-asemakaavaa varten laadittu luontoselvitys on kartoittanut Kolkinmaan alueen luontoarvot kattavasti ja riittävästi. Selvityksen johtopäätökset ja suositukset ovat myös asianmukaisia. Selvityksessä todetaan kuitenkin yleisellä tasolla, että tavanomaisena talousmetsänä käsitelty voimakkaasti harvennushakattu, lahopuustoltaan niukka, varttunut kuiva kangasmetsä kuuluu uhanalaisluokkaan vaarantunut. Tätä tulkintaa ei ole perusteltu aineistoviittauksilla, eikä Lupa- ja valvontavirasto tunnista tulkintaa. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että voimakkaasti käsiteltyä kangasmetsää ei lähtökohtaisesti tule luokitella uhanalaiseksi. Mikäli käsittely on ollut vähäistä ja metsällä on säilynyt luonnonkaltaisia piirteitä, voidaan kangasmetsä tapauskohtaisesti luokitella uhanalaiseksi. Lisäksi on huomioitava, että myös talousmetsä voi pitkällä aikavälillä kehittyä luonnontilaisemmaksi, kuten osittain selvityksessä on tunnistettukin. Tällöin maankäytön suunnittelussa voi tapauskohtaisesti olla tarpeen arvioida, tulisiko tällaiset luontoarvot säilyttää, jotta niiden kehittyminen luonnontilaiseksi mahdollistuisi. Joidenkin muiden luontotyyppien osalta talousmetsät voivat kuitenkin sisältyä uhanalaisluokitukseen. Iso‑Hylkimyksen kaavamuutosalueelta ei ole laadittu luontoselvitystä. Vaikka rakennuspaikka siirretään pois Iso‑Hylkimyksen saarelta ja alue kaavoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, myös tämän alueen luontoarvot on selvitettävä. Kaavan vaikutukset tulee arvioida suhteessa olemassa olevaan maankäytön tilanteeseen, ei voimassa olevaan kaavaan. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Edellä mainittuja säännöksiä ei ole riittävästi huomioitu kaavamuutoksessa, koska luontoselvitys ei kata Iso‑Hylkimyksen kaavamuutosaluetta eikä alueen luontoarvoja ole muutoin kuvattu riittävän tarkasti. Kolkinmaan osalta tunnistetut luontoarvot on huomioitu asianmukaisesti kaavaehdotuksessa. Lupa- ja valvontavirasto toteaa kuitenkin, että kaavaehdotuksen yleiseen määräykseen, jossa edellytetään rakennuspaikan rakentamattoman osan hoidettavan luonnonvaraisena, suositellaan muuttamaan sanamuotoon säilytettävä ja luonnontilaisena. Tämä vastaa paremmin määräyksen tarkoitusta ja tukee paremmin tavoitetta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä. Kaavanlaatijan vastine Kaavaratkaisu ja rakentaminen Kuten luonnosvaiheen vastineessa on todettu, kaavamuutoksessa osoitetun lomarakennuspaikan rakennusala on osoitettu tarkoituksenmukaisella tavalla. Rakentaminen on sopeutettavissa ympäristöön ja maisemaan. Rakennusalan rajauksessa on huomioitu luonnonsuojelulain mukainen tervaleppämetsä, eikä kaavatyön aikana ole noussut esille muita sellaisia merkittäviä ja erityisiä kaavoituksessa huomioitavia luonnon tai maiseman arvoja, joiden perusteella rajausta tulisi tarkentaa. Rakennusalat on määritelty vireillä olevaan kaavaan rakennusjärjestyksen ohjeellisten etäisyyksien mukaisesti sekä yhteneväisesti lähivuosina hyväksyttyjen vastaavien kaavamuutosten kanssa eikä tällä ranta-asemakaavan muutoksella poiketa aiemmasta linjasta. Vireillä olevan kaavan mukainen rakennusalojen määritys siis noudattaa maanomistajien tasapuolista kohtelua. Kaavan yleisissä määräyksissä on annettu määräyksiä, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillintää sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Rakennusten on oltava puuverhoiltuja, rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnontilaisena sekä rakennuspaikoilla tulee säilyttää maiseman kannalta merkittävä puusto. Lisäksi kaavan yleisissä määräyksissä on maisematyölupaa sekä alinta rakentamiskorkeutta koskevat määräykset. Määräysten avulla voidaan varmistua sekä laajennusalueen rakennuspaikkojen, että muutos- ja laajennusalueiden maa- ja metsätalousalueiden puuston säilymisestä. Puusto sekä säilytettävät kasvustot toimivat rakennuspaikkojen sekä maa- ja metsätalousalueiden hiilinieluina. Luonnonsuojelu Kuten luonnosvaiheen vastineessa on todettu, luontoselvitysalueen rajauksessa noudatetaan Uudenkaupungin muiden vastaavien ranta-asemakaavaprojektien kanssa yhteneväistä linjaa. Myös Uudenkaupungin kaupungin kaavoituksen kanta asiaan on ollut, että Iso-Hylkimyksen alueelta ei tarvitse laatia luontoselvitystä. Laadittu ranta-asemakaavan muutos ei vaaranna alueen luontoarvoja. Kaavan yleisissä määräyksissä on maisematyölupaa koskeva määräys, joka koskee myös kaava-alueen maa- ja metsätalousalueita. Yleisen määräyksen sanamuodot muutettu lausunnon mukaisiksi. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että Iso-Hylkimyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on hyväksyttävissä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio