Humalkarin ranta-asemakaava ja Hepoluodon ranta-asemakaavan muutos

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ______ Kaupunginhallitus 01.12.2025 § 294 3392/10.02.03/2025 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Markus Gerke etunimi.sukunimi(ät)uusikaupunki.fi Humalkarin ranta-asemakaava ja Hepoluodon ranta-asemakaavan muutos ehdotus oli nähtävillä 7.10.- 6.11.2025 lisäksi pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Varsinais-Suomen liitto totesi, ettei anna lausuntoa. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausunnon kaavaehdotuksesta, johon kaavanlaatija on antanut vastineen. ELY-Keskuksen lausunto: Kaavaratkaisu ja rakentaminen Kaavaselostusta ja -karttaa on täsmennetty luonnosvaiheen lausuntopalautetta huomioiden. Kuten ELY-keskus toteaa valmisteluaineistoon antamassaan lausunnossa, vähenee vapaan rannan määrä Humalkarin alueella alle yleiskaavassa alueelle määrätyn, vaikkei kaavassa osoitetakaan uusia rakennuspaikkoja. Humalkarille Hepoluodolta siirrettyjen rakennuspaikkojen rakennusoikeudet ovat myös kaavaehdotuksessa suurempia kuin voimassa olevassa ranta-asemakaavassa. Kaavaselostukseen on täsmennetty, että kaavamuutos mahdollistaa suunnittelualueelle yhteensä 2 600 k-m2 rakentamista, josta 900 k-m2 on uutta. Rakennusjärjestyksessä ohjattu rakennuspaikkojen enimmäiskerrosala ei ole yksin riittävä peruste rakennusoikeuksien kasvattamiselle, vaan kuten ELY-keskus toteaa luonnosvaiheeseen antamassa lausunnossa, tarvitaan tapauskohtaista harkintaa perustuen alueen olosuhteiden ja lisärakentamisen vaikutusten tarkasteluun. Lisäksi rakennuspaikkojen rakennusalat on aiemmin todetusti hyvä osoittaa täsmällisemmin. Luonnosvaiheen lausunnossa todetusti tarkemmalla olosuhteiden selvittämisellä ja suunnittelulla uuden rakentamisen sijoittuminen ja määrä maisemaan sopeutuvasti ja luontoarvot huomioiden on taatumpaa. Luonnonsuojelu Ranta-asemakaavaa varten laadittu luontoselvitys on kartoittanut alueen luontoarvot kattavasti ja riittävästi. Selvityksen johtopäätöksissä ja suosituksissa on kuitenkin puutteita. Selvityksessä todetaan yleisellä tasolla, että tavanomaisena talousmetsänä käsitelty voimakkaasti harvennushakattu, lahopuustoltaan niukka, varttunut kuiva kangasmetsä kuuluu uhanalaisluokkaan vaarantunut. Tätä tulkintaa ei ole perusteltu aineistoviittauksilla, eikä ELY-keskus tunnista tulkintaa. ELY-keskus katsoo, että voimakkaasti käsiteltyä kangasmetsää ei lähtökohtaisesti tule luokitella uhanalaiseksi. Mikäli käsittely on ollut vähäistä ja metsällä on säilynyt luonnonkaltaisia piirteitä, voidaan kangasmetsä tapauskohtaisesti luokitella uhanalaiseksi. Lisäksi on huomioitava, että myös talousmetsä voi toki pitkällä aikavälillä kehittyä luonnontilaisemmaksi, kuten osittain selvityksessä on tunnistettukin. Tällöin maankäytön suunnittelussa voi tapauskohtaisesti olla tarpeen arvioida, tulisiko tällaiset luontoarvot säilyttää, jotta niiden kehittyminen luonnontilaiseksi mahdollistuisi. Joidenkin muiden luontotyyppien osalta talousmetsät voivat kuitenkin sisältyä uhanalaisluokitukseen. Selvityksessä on käytetty julkaisun Mäkelä & Salo (2024) neliportaista luokitusta. Vaarantunut boreaalinen piensuo on kuitenkin luokiteltu arvoluokkaan 4 (monimuotoisuutta tukevat kohteet), vaikka julkaisussa uhanalaisten luontotyyppien muut esiintymät on luokiteltu arvoluokkaan 3 (monimuotoisuutta turvaavat kohteet). Suolaikku on selvityksessä kuitenkin asianmukaisesti suositeltu säilytettäväksi luonnontilassa. Merkittävin puute selvityksessä liittyy viiteen luontotyyppikuvioon (6, 8, 18, 31 ja 33), joiden on todettu täyttävän luonnonsuojelulain 64 §:n suojellun luontotyypin tervaleppämetsät määritelmän. Koska kuviot on arvioitu ekologiselta laadultaan heikoiksi, niitä ei ole pidetty arvokkaina luontotyyppeinä. Tätä tulkintaa ei ole perusteltu aineistoviittauksilla, eikä ELY-keskus tunnista tulkintaa. Lähtökohtaisesti kaikki luonnonsuojelulain mukaiset luontotyyppiesiintymät ovat tärkeitä, ja julkaisussa Mäkelä & Salo (2024) on luonnonsuojelulailla suojeltujen luontotyyppien rajaamattomat esiintymät luokiteltu arvoluokkaan 2 (erityisen tärkeät kohteet). Lepakoiden osalta selvityksessä on tehty runsaasti havaintoja, ja on todettu, että alueella ja sen lähistöllä sijaitsee paljon rakennuksia, joita lepakot voivat käyttää päiväpiiloinaan ja kenties lisääntymiseenkin. Tähän nähden olisi ollut tärkeää arvioida, esiintyykö alueella lepakoille merkittäviä ruokailualueita ja siirtymäreittejä, sekä tarkastella ranta-asemakaavan mahdollisia vaikutuksia niihin. Selvityksessä ei ole esitetty varsinaisia maankäyttösuosituksia lepakoiden suhteen, mutta on todettu, että maisemarakenteen säilyminen ennallaan ja kolopuiden säästäminen olisi eduksi. Viitasammakon ja idänkirsikorennon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin liittyvät suositukset ovat osittain puutteellisia. Luonnonsuojelulain 78 §:n mukaan näiden paikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä, ja poikkeaminen tästä on mahdollista vain lain 83 §:n nojalla, esimerkiksi mahdollisessa ruoppauksessa, mikäli edellytykset täyttyvät. Ranta-asemakaavaehdotuksessa esiintyy luonnollisesti puutteita luontoarvojen huomioimisessa, kun myös luontoselvityksen johtopäätöksissä ja suosituksissa on ollut puutteita. Ehdotuksessa on kuitenkin asianmukaisesti pyritty turvaamaan rauhoitetun valkolehdokin esiintymä, vaikka selvityksen suositus ei ole ollut kovin velvoittava. Ranta-asemakaavaehdotuksen luo-2 määräyksessä on huomioitu viitasammakko, mutta selvityksessä tunnistettu pieni kutupaikka on jäänyt merkitsemättä kaavakartalle. Viiden luontotyyppikuvion (6, 8, 18, 31 ja 33), jotka täyttävät luonnonsuojelulain 64 §:n suojellun luontotyypin tervaleppämetsät määritelmän, osalta ELY-keskus katsoo, että kuviot tulee turvata ranta-asemakaavassa, esimerkiksi luo-alueina. Selvityksessä on todettu alueella esiintyvän runsaasti lepakoita, ja kyseiset luontotyypit toimivat todennäköisesti lepakoiden ruokailualueina ja siirtymäreitteinä. Lisäksi yhdellä kuviolla esiintyy kolopuita, jotka voivat olla lepakoille tärkeitä. Lepakkohavainnot puoltavat entisestään kyseisten luontotyyppikuvioiden turvaamista. Tervaleppämetsien turvaaminen ranta-asemakaavassa tarkoittaa, että erilaisia luo-alueita voi olla paljon ja osittain päällekkäisinä. Tulee harkita, miten turvattavat luontoarvot esitetään kaavassa, jotta ne turvataan tarkoituksenmukaisesti. Nykyisessä ehdotuksessa olevien luo-alueiden määräyksiä on joka tapauksessa tarpeen muokata. Kaikkien luo-alueiden osalta tulee käyttää nominatiivimuotoa partitiivimuodon sijasta (esim. "joka" partitiivimuotoisen "jota" sijaan). Luo-2-alueen määräystä on lisäksi syytä muokata muilta osin. Viittaaminen asianmukaisen arviointiin ennen kuin tehdään mahdollisia toimenpiteitä on epämääräistä eikä huomioi luonnonsuojelulain määräyksiä riittävästi. Luonnonsuojelulain 78 §:n mukaisesti on tiukasti suojeltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen kiellettyä, ja tästä voidaan poiketa vain luonnonsuojelulain 83 §:n nojalla. ELY-keskus suosittelee määräystä: Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 78 §:n perustella suojeltu tiukasti suojellun eliölajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lopuksi ELY-keskus nostaa esiin, että kaavoituksessa voidaan huomioida myös rakennuspaikkojen ympäristö, kuten monissa kaavoissa on tehty. ELY-keskus suosittelee lisäämään yleisiin määräyksiin, että rakennuspaikan rakentamaton osa pyritään säilyttämään luonnontilaisena. Koska alueella esiintyy runsaasti lepakoita ja luontoselvityksen mukaan ne voivat käyttää rakennuksia päiväpiiloinaan ja mahdollisesti lisääntymiseen, edistäisi määräys myös lepakoiden elinympäristöjen säilymistä, mikäli rakennusten läheisyydessä säästyy puustoa. Ilmastokestävyys Kaavaselostusta on asianmukaisesti täydennetty kaavan ilmastovaikutusten arvioinnilla. Arvioinnin tulosten viemistä myös kaavaratkaisuun on yhä hyvä kehittää mahdollisin osin. Kaavanlaatijan vastine: Luonnonsuojelu ELY-keskuksen lausunnon johdosta on lisätty luo-4-alueita kaavakartalle: ”Suojeltu luontotyyppi, tervaleppämetsä”. Sen sijaan luonnonsuojelulain pykäliä ei ole lisätty määräyksiin. Vaarana on että koko ranta-asemakaava vanhenee jos esim. luonnonsuojelulaki muuttuu jolloin kaavassa viitataan ei voimassa olevaan lakipykälään. Hyvänä esimerkkinä voi pitää maankäyttö- ja rakennuslain muuttuminen erillisiksi alueidenkäyttö- ja rakentamislaiksi. Yleisiin määräyksiin on myös lisätty ”Rakennuspaikkojen rakentamattomat osat tulee pyrkiä säilyttämään luonnontilaisina”. Tällä määräyksellä pyritään siihen että ranta-alueiden yleisilme pysyisi mahdollisimman luonnollisena, sekä siihen että myös rakennusten lähialueet pysyisivät lepakoille mahdollisimman suotuisina. Kaupunkisuunnittelu katsoo, että Humalkarin ranta-asemakaava ja Hepoluodon ranta-asemakaavan muutos on hyvksyttävissä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Atso Vainio