Rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen rahoittaminen Perämerenkaarella

Päätös

Hyväksyttiin. _______ KH 19.05.2025 § 187 Valmistelija kehitysjohtaja Sampo Kangastalo Tornion kaupunki on saanut Meri-Lapin kunnilta päätökset liittyen neuvottelujen käynnistämiseen ja mahdolliseen rajat ylittävän henkilöjunaliikenteen osarahoittamiseen Perämerenkaarella. Kemi (kh. 31.3.2025 § 123), Keminmaa (kh. 11.3.2025 § 151), Tervola (kh. 24.3.2025 § 82) ja Simo (kh. 31.3.2025 § 95) ovat halukkaita neuvottelemaan henkilöjunaliikenteen osarahoittamisesta omien kuntiensa osalta. Mahdolliset sitovat rahoituspäätökset (myönteinen, kielteinen) tehdään kuitenkin kuntakohtaisesti myöhemmin. Ylitornion kunta (kh. 10.3.2025 § 54) suhtautui asiaan lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta katsoi rahoitusvastuun olevan valtiolla. Näin ollen Ylitornion kunta ei ole mukana jatkoneuvotteluissa. Pääministeri Orpon hallitus neuvotteli ja sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 puoliväliriihessä, joka pidettiin 22. ja 23. huhtikuuta 2025. Puoliväliriihen neuvottelutulos ei sisältänyt rahoitusta rajat ylittävälle henkilöjunaliikenteelle Suomesta Ruotsiin. Puoliväliriihessä päätettiin kohdentaa valtion rahoitusta henkilöjuna-liikenteen käynnistämiseen välillä Tampere-Rauma, johon kohdistetaan 2,5 miljoonan euron määräraha vuodesta 2027 alkaen. Sitoutuminen on voimassa nykyisen Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välisen ostoliikennettä koskevan sopimuskauden ajan eli vuoden 2030 loppuun saakka. Julkisilla varoilla rahoitettu henkilöjunaliikenne pitää hankkia uudella tavalla vuodesta 2031 eteenpäin, jotta Suomessa noudatetaan Euroopan unionin sääntelyä. Käytännössä se tapahtuu kilpailuttamalla ostoliikenne. Tornion kaupungin on syytä jatkaa pikaisesti neuvotteluja Perämerenkaaren henkilöjunaliikenteestä yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä neljän muun Meri-Lapin kunnan kanssa (Kemi, Keminmaa, Tervola, Simo). Kansainvälistä henkilöjunayhteyttä kohtaan Suomesta Ruotsiin on koko ajan kasvava kiinnostus olemassa ja ratayhteyden infrastruktuuri on valmis käyttöön otettavaksi. Myös muut kuin rahoitukselliset esteet ovat poistumassa vuonna 2026. Oulun kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026 ja tämä nostaa myös uuden kansainvälisen henkilöjunayhteyden painoarvoa ja kiireellisyyttä. Lisäksi matkailutoimijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä on toimivan henkilöjunaliikenteen nähty edistävän mahdollisia matkailuinvestointeja Tornioon. Rahoitusneuvottelujen edistämiseksi Tornion kaupungin on perusteltua tehdä pohjaesitys liikenne- ja viestintäministeriön sekä Meri-Lapin kuntien suuntaan mahdollisesta kuntarahoituksen kestävästä tasosta. Muut mukana olevat kunnat päättävät asiasta itsenäisesti ja Tornion kaupunginkin osalta lopulliset päätökset on syytä tehdä neuvotteluiden päätyttyä. Nykyisellä valtion sopimuskaudella (2022-2030) ainoa konkreettinen ja nopeasti toteutettavissa oleva rahoituslaskelma on saatu VR:ltä, jossa tarvittavan subvention osuus olisi läpi viikon olevalla vuorotarjonnalla (30 vuoroa / viikko) 1.4 – 2.1 miljoonaa euroa vuodessa. Alustava matkustajamääräennuste on 41 000 – 82 000 matkustajaa vuodessa. Alustavasti arvioidusta vuosittaisesta subventiotasosta laskettuna esimerkiksi 5 %:n rahoitusosuus olisi eri matkustajamäärillä arvioituna 70 000 - 105 000 euroa. Mikäli Tornion kaupunki päättää sitoutua esimerkiksi 5 % subventiotasoon vuodessa niin subvention loppurahoitusosa (95 %) tulisi kattaa liikenne- ja viestintäministeriön sekä osarahoitukseen mukaan lähtevien muiden kuntien rahoituksella. Tehtävä sopimuskausi ulottuisi enintään vuoden 2030 loppuun, jolloin Tornion kaupungin rahoitusosuus esimerkiksi 5 % vuosittaisilla kustannuksilla olisi yhteensä 350 000 – 525 000 euroa. Tämä olisi merkittävä summa kaupungin budjetissa tilanteessa, jossa on kyse Suomen ainoasta kansainvälisestä henkilöjunayhteydestä ja kansallisesta tahtotilasta. Esitän, että Tornion kaupunki käynnistää asiaan liittyen neuvottelut ja tekee pohjaesityksen, jolla kaupunki sitoutuu alustavasti henkilöjunaliikenteen rahoittamiseen enintään 5 % vuosittaisella rahoitusosuudella. Esittelijä Kaupunginjohtaja Kujala Jukka