Valtuustoaloite koskien kuntatyössä, varhaiskasvatuksessa, vammaistyössä ja kotihoidossa työskentelevien työ- ja suojavaatetustarpeen selvittämistä

Päätös

Kirjattiin pöytäkirjaan valtuutettu Outi Rämön / SDP jättämä valtuustoaloite koskien kuntatyössä, varhaiskasvatuksessa, vammaistyössä ja kotihoidossa työskentelevien työ- ja suojavaatetustarpeen selvittämistä. Toimenpiteisiin Sivistystoimenjohtaja Tarja Konola-Jokinen _______ SIVISTYS 18.02.2025 § 21 Valmistelija Sivistystoimenjohtaja Tarja Konola-Jokinen ja varhaiskasvatuspäällikkö Riitta Keloneva Työhön soveltuvan vaatetuksen hankinta on lähtökohtaisesti työntekijän tai viranhaltijan omalla vastuulla. Lainsäädännössä lähtökohtana on,​ että työntekijä/viranhaltija vastaa niiden vaatteiden hankinnasta ja kunnossapidosta,​ joita hän työssään käyttää. Työssä käytettävien vaatteiden tulee olla asianmukaisia ja työtehtävään soveltuvia eikä vaatteista saa aiheutua tapaturman vaaraa (Työturvallisuuslaki 20 §). Työntekijän tulee itse valita sopiva työvaatetus tarvittaessa työnantajan tapaturmien estämiseksi antamia ohjeita noudattaen. Varhaiskasvatuksessa työskennellään vaihtelevissa työtehtävissä sekä olosuhteissa, joissa henkilöstön on suojauduttava mm. likaantumiselta, tartunnoilta, kylmältä sekä auringolta. Työ pitää sisällään paljon ulkoilua vaihtelevissa sääolosuhteissa. Työkäytössä olevia vaatteita ja kenkiä voi vähentää tulonhankkimiskuluina verotuksessa vain, jos työasua ei voi käyttää muutoin kuin työtehtävissä (Verohallinnon ohje: Tulonhankkimiskulut ansiotuloista, 4.5). Varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilön työvaatekustannukset vuosittain ovat merkittäviä. Vaatehankintoihin kuluu vuodessa useita satoja euroja, johtuen normaalia käyttöä suuremmasta kulutuksesta ja siitä, että työntekijällä on oltava vaihtelevat sääolosuhteet huomioiden erilaisia vaatekertoja. Työntekijät vastaavat itse myös työvaatteidensa huollosta. Varhaiskasvatuksen työvaatetuksen tukemisen tarkastelussa on myös syytä ottaa huomioon työsuojelun näkökulmasta mahdolliset vaikutukset sairauspoissaoloihin sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Asianmukaisella vaatetuksella ja suojautumisella on mahdollista vähentää sairauspoissa-oloja sekä työtapaturmia ja tätä kautta työnantajan kustannuksia. Vaaterahatuen tulisi koskea jokaista vakituista varhaiskasvattajaa sekä pitkäaikaisia määräaikaisia työsopimuksia. Vaaterahatuki edesauttaisi työntekijöiden saatavuutta varhaiskasvatusalalle, joka kärsii valtavasta henkilöstöpulasta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön veto- ja pitovoimaa olisi mahdollista vahvistaa työvaatetuksen hankintakulujen tukemisella. Varhaiskasvatuksen vaaterahatuella olisi myös myönteinen vaikutus työnantajamielikuvan luomisessa. Kunta-​ ja hyvinvointityönantajat KT on koonnut työsuojelutyön tueksi muistion,​ jossa selvennetään henkilönsuojaimen,​ suojavaatetuksen,​ työpuvun,​ virkapuvun ja työvaatteen määritelmiä. Lisäksi muistiossa avataan määritelmiin liittyviä säännöksiä ja ohjeistusta. KT ja pääsopijajärjestöt ovat aiemmin ohjeistaneet asiasta vuonna 2011 yleiskirjeellä (15/2011),​ jossa käsitellään suojavaatetusta ja työsuojelusäännösten mukaista suojautumista. Jos työturvallisuuslain velvoittaman riskien arvioinnin ja työn vaarojen ja haittojen arvioinnin perusteella tulee hankkia suojavaate tai liukastumista ehkäisevät jalkineet,​ niiden hankinta on työnantajan vastuulla. Silloin,​ kun kysymys ei ole henkilönsuojaimesta,​ työntekijän/ viranhaltijan tulee itse valita sopiva työvaatetus noudattaen työnantajan tapaturmien estämiseksi mahdollisesti antamia ohjeita. Kunnissa ja erityisesti hyvinvointialueilla on myös tehtäviä,​ joissa työnantaja edellyttää tietyn työvaatetuksen käyttöä ja vastaa työvaatetuksesta esim. terveydenhuollon tehtävät. Työnantaja voi myös harkintansa mukaan huolehtia työvaatetuksesta esim. ammatin/tehtävän tunnistettavuuden vuoksi. KT:n ja pääsopijajärjestöjen vuoden 2011 muistion mukaan suojavaate on tarkoitettu annettavaksi työntekijälle tai viranhaltijalle silloin,​ kun työskentelyolosuhteet ovat jatkuvasti tai pääosan työajasta erittäin likaiset ja vaatetusta normaalia suuremmassa määrin kuluttavat. Muistiossa mainitaan edelleen,​ että tällä tarkoitetaan märkien,​ liejuisten,​ nokisten tai pölyisten lisäksi kuumia,​ kylmiä tai kosteita olosuhteita. Suojavaate voi muistion mukaan olla henkilökohtainen johtuen työtehtävän luonteesta tai työpistekohtainen riippuen tapauskohtaisesta harkinnasta. Kun työntekijä tai viranhaltija työskentelee vain tilapäisesti likaavissa tai vaatetusta normaalia enemmän kuluttavissa olosuhteissa,​ voidaan työpisteeseen muistion mukaan varata yhteisesti käytettäväksi tarkoitettu työpistekohtainen suojavaate. Työturvallisuuslain perustelujen mukaan henkilönsuojaimeksi katsotaan sellainen suojavaatetus,​ jota käytetään tapaturman tai sairauden vaaran estämiseksi. Työvaatteisiin liittyvät käytännöt olisi hankala järjestää ja se asettaisi henkilöstön epätasa-​arvoiseen asemaan. Työnantajan on huolehdittava tasapuolisesta kohtelusta henkilöstöryhmien välillä. Samalla tulee huomioida pitkät ja lyhytaikaiset sijaiset,​ sekä määräaikaiset työntekijät ja viranhaltijat. Aloitteen mukaiset työvaatteet tulisivat kustantamaan arviolta 37 000 euroa vuodessa. Kustannuksia aiheutuu myös vaatteiden huollosta,​ pesusta ja säilytyksestä sekä jakelusta. Työvaatteita tulisi olla erikokoisia ja mallisia huomioiden työntekijöiden erilaiset tarpeet. Työvaatteiden hankinnasta ja ylläpidosta tulisi hankala ja monimutkainen,​ henkilöstöä eriarvoistava käytäntö,​ jolla tavoiteltavat hyödyt eivät ole kannattavia suhteessa käytännön aiheuttamiin kustannuksiin ja haasteisiin sekä henkilöstön kokemukseen työnantajan epätasapuolisesta kohtelusta. Tornion kaupungin veto-​ ja pitovoimasta varhaiskasvatuksessa voidaan huolehtia työvaatteiden sijaan paremmin kilpailukykyisellä palkalla,​ hyvin mitoitetuilla resursseilla,​ laadukkaalla johtamisella,​ osaamisen kehittämisen mahdollisuuksilla,​ monipuolisilla henkilöstöeduilla sekä hyvillä työolosuhteilla-​ ja ympäristöillä. Esittelijä Sivistystoimenjohtaja Konola-Jokinen Tarja