Kaupunginvaltuusto · 31.3.2025
Savonlinnan kansanopiston avustushakemus
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus hyväksyi Eija Stenbergin muutosehdotuksen.
Äänestykset
Äänestys 1
Jaa3
Kirsti Laamasen muutosehdotuksen puolesta
- Jarmo TiainenKESK
- Kirsti LaamanenKESK
- Tuukka SuomalainenKESK
Ei7 Voitti
Eija Stenbergin muutosehdotuksen puolesta
- Jaa 3
- Ei 7
- Tyhjä 0
- Poissa 0
Tulos: Ensimmäisessä äänestyksessä Kirsti Laamasen muutosehdotuksen puolesta annettiin 3 jaa-ääntä (Jarmo Tiainen, Kirsti Laamanen, Tuukka Suomalainen) ja Eija Stenbergin muutosehdotuksen puolesta 7 ei-ääntä ( Esa Valkonen, Panu Peitsaro, Pekka Kilpeläinen, Anja Backman, Sanna Metsälä, Eija Stenberg, Lea Kokko), Rauni Asikainen äänesti tyhjää.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| SDP | 0 | 2 | 0 | 0 |
| KESK | 3 | 0 | 0 | 0 |
| KOK | 0 | 1 | 0 | 0 |
| LIIKE | 0 | 2 | 0 | 0 |
| Ei tiedossa | 0 | 2 | 0 | 0 |
Äänestys 2
Ei10 Voitti
Eija Stenbergin muutosehdotuksen puolesta
- Jaa 1
- Ei 10
- Tyhjä 0
- Poissa 0
Tulos: Toisessa äänestyksessä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen puolesta annettiin 1 jaa-ääni (Rauni Asikainen) ja Eija Stenbergin muutosehdotuksen puolesta 10 ei-ääntä (Jarmo Tiainen, Kirsti Laamanen, Tuukka Suomalainen, Esa Valkonen, Panu Peitsaro, Pekka Kilpeläinen, Anja Backman, Sanna Metsälä, Eija Stenberg, Lea Kokko).
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| SDP | 0 | 2 | 0 | 0 |
| KESK | 0 | 3 | 0 | 0 |
| KOK | 0 | 1 | 0 | 0 |
| LIIKE | 0 | 2 | 0 | 0 |
| PS | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Ei tiedossa | 0 | 2 | 0 | 0 |
Äänestys 3
Jaa38 Voitti
Kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta
Ei4
Rauni Asikaisen esityksen puolesta
Tyhjä 1
- Jaa 38
- Ei 4
- Tyhjä 1
- Poissa 0
Tulos: Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta annettiin 38 jaa -ääntä ja Rauni Asikaisen esityksen puolesta 4 ei -ääntä, 1 valtuutettu äänesti tyhjää.
Pöytäkirja kertoo vain äänimäärät. Jäsenten äänet löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta tai sen äänestysliitteestä.
Asiakirjan teksti
Selostus
Tiivistelmä Savonlinnan kansanopisto ry (”Opisto”) on 5.2.2025 päivätyllä ja 6.2.2025 kirjaamoon saapuneella avustushakemuksella hakenut kaupungin avustusta 50.000 euroa toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Hakemus on liitteenä A. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Opisto tarvitsee tukea akuutin maksuvalmiuden parantamiseksi, jolla vältettäisiin toiminnan lopettaminen. Määräaika vuoden 2025 toiminta-avustusten hakemiseen päättyi 31.10.2024. Opiston 6.2.2025 vastaanotettua hakemusta ei siten tule ottaa myöhään tehtynä käsittelyyn. Tämän lisäksi avustusta haetaan kuluihin, jotka yleisten avustusohjeiden mukaan kuuluvat kiellettyihin käyttötarkoituksiin, joten ajoissa tehtynäkin avustushakemus tulisi hylätä. Avustuksen luonne ja hakeminen Toiminta- ja kohdeavustusten myöntämistä koskevien ohjeiden (”Avustusohjeet”) sivun 1 mukaan avustukset jaetaan luonteensa mukaisesti toiminta-avustuksiin ja kohdeavustuksiin seuraavasti: Toiminta-avustuksella tarkoitetaan avustusta, joka annetaan saajan yleisen toiminnan tukemiseen. Kohdeavustus myönnetään saajalle, joka ei ole saanut toiminta-avustusta, mutta saajan tarve liittyy johonkin yksittäiseen kohteeseen - tapahtumaan, hankkeeseen, hankintaan tai vastaavaan kertaluonteisen toiminnan toteuttamiseen. Pitkäjänteiseen yhteistoimintaan perustuva toiminta-avustus voidaan myöntää yhteistoimintasopimukseen perustuen. Avustusohjeiden mukaan Opiston hakemuksessa olisi kyse toiminta- avustuksesta. Avustusohjeen mukaan avustushakemus on toimitettava kaupunginhallituksen avustushakua koskevaa päätöstä seuraavan lokakuun viimeisen päivän (31.10.) kello 23.59 mennessä. Myöhästyneitä avustushakemuksia ei oteta käsittelyyn. Kaupunginhallitus on 2.9.2024 kokouksessaan (§ 272) päättänyt vuoden 2025 avustusten julistamisesta haettavaksi siten, että avustushakemukset tulee toimittaa 31.10.2024 mennessä. Ohjeiden mukaan Opiston 6.2.2025 vastaanotettua hakemusta ei siten tule ottaa käsittelyyn. Hakumenettely ei olisi avoin ja syrjimätön, jos hakemus käsiteltäisiin päättyneen hakuajan jälkeen. Käsittelyyn ottaminen tarkoittaisí lähtökohtaisesti hallintolain 6 §:stä ilmenevän tasapuolisen kohtelun (yhdenvertaisuusperiaatteen ilmentymä) vaatimuksen vastaista tilannetta. Määrärahasidonnaisuus Kaupunginvaltuusto on 16.12.2024 § 85 kohdalla hyväksynyt kaupungin talousarvion vuodelle 2025. Talousarviossa on kaupunginhallituksen avustuksiin osoitettu 15 000 euron määräraha. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 27.01.2025 asiassa § 18 päättänyt avustusten myöntämisestä 15.000 euron määräisenä, joten vuoden 2025 talousarviossa avustuksille varattu määräraha on jo käytetty. Opiston toiminnan luonne Savonlinnan kansanopisto on yhdistyspohjainen vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta Savonlinnan ja eri alueiden asukkaille. Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Perustehtävänsä kautta se on tukemassa sijaintikuntansa asukkaiden hyvinvointia ja sivistyksellisiä tarpeita kuten esimerkiksi aikuisten perusopetusta, suomenkielen koulutusta maahanmuuttajille sekä toisen asteen opintoihin ja itsenäiseen elämiseen valmistavaa koulutusta. Opiston toimintaan sovelletaan lakia vapaasta sivistystyöstä ja se on luvanvaraista. Opiston on tämän lain mukaan eriytettävä kirjanpidossaan toimiinta, jota harjoitetaan muuna kuin oppilaitoksen ylläpitämisluvan perusteella. Ylläpitämisluvan edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve. Lain mukaan oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Vuoden 2024 alustavan tuloslaskelman mukaan Opiston tuotoista noin 30 %:ia muodostuu taloudelliseksi katsotusta toiminnasta ja noin 70 % muodostuu valtiolta tai muilta tahoilta saaduista yleisavustuksista. Opisto omistaa SKO-Palvelut Oy:n osakekannan, jonka toimialana on autojen vuokraus. Osakeyhtiön liikevaihto on ollut noin 80 tuhatta euroa vuonna 2023. Opisto harjoittaa päätehtävänsä lisäksi taloudellista toimintaa. Jäljempänä mainituin tavoin on katsottu kuitenkin, että pääosa toiminnasta on vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoittamaa sivistystyötä, eikä taloudellinen toiminta vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jolloin toiminta ei olisi valtiontukisääntelyn tarkoittamaa yrityksen toimintaa kilpailuilla markkinoilla. Avustusohjeiden muut avustuskiteerit Avustusohjeiden sivulla 3-4 on lueteltu avustuksen myöntämistä koskevat yleiset edellytykset. Hakijan tulee olla Savonlinnan kaupungin jäsen. Hakijan kotipaikka on Savonlinna, joten se on avustusohjeiden tarkoittama Savonlinnan kaupungin jäsen. Avustettavan toiminnan on kohdistuttava savonlinnalaisiin tai toiminta on muuten merkittävää ja vaikuttavaa Savonlinnalle. Opiston kotipaikka on Savonlinnassa ja sen voidaan arvioida olevan merkityksellinen Savonlinnan vapaan sivistystyön toimintaa tarjoava yksikkö, jolla on yleistä hyötyä Savonlinnalle ja sen toiminnassa mukana oleville savonlinnalaisille. Avustuksen erityiset myöntämisperusteet Toimielin tai viranhaltija voi avustusta koskevassa päätöksessään käyttää tarveharkintaa kunkin avustushakemuksen kohdalla. Avustuspäätös on perusteltava riittävällä tavalla siten, että perusteet tukevat hakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Avustuspäätös perustuu tarveharkinnan lisäksi tämän ohjeen myöntämisperusteita koskeviin kohtiin. Avustuksen myöntämisessä otetaan huomioon: Hakijan toiminnan laajuus, tarkoitus, laatu, toimintojen määrä ja säännöllisyys sekä alueellinen kattavuus. Hakijan taloudellinen asema, hakijan varallisuus, suhteettoman pieni oma varainhankinta ja hallintokulujen suhteettoman suuri osuus edellisen tilikauden kokonaismenoista. Hakijan toiminnan kuntalaisvaikutus tai vaikutus kuntastrategian toteutumisessa. Kielletyt avustuskohteet ja käyttötarkoitukset Avustusohjeiden 5 kohdassa ja sivulla 5 todetaan kiellettyjä avustuskohteita ja käyttötarkoituksia. Avustusohjeiden mukaan vakiintuneella yritystoiminnalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti organisaation kauppa- tai muuhun vastaavaan rekisteriin ilmoittamaa päätoimialan mukaista toimintaa, jota on harjoitettu keskeytyksettä vähintään 1 vuoden ajan. Myös aputoiminimen toimiala voi olla vakiintunutta yritystoimintaa. Vakiintuneen yritystoiminnan arvioinnissa otetaan huomioon seuraavia seikkoja: 1. Ansiotarkoitus, voiton tavoittelu 2. Toiminnan laajuus 3. Toiminnan suunnitelmallisuus 4. Toiminnan jatkuvuus Myönnettyä avustusta ei saa käyttää seuraaviin tarkoituksiin: Välitystoiminnasta, tulonhankinnasta tai liiketoiminnasta aiheutuvat menot Ilmoitushankintakulut Velkojen lyhennykset, ja korot Kokouspalkkiot ja jäsenmaksut Poistot Toimitilan remontti- ja peruskorjauskulut Alkoholilaskut Puolue- tai vaalituki Verojen tai muiden julkisoikeudellisten maksujen suorittamiseen Opisto on hakenut yleistä toiminta-avustusta tilanteessa, jossa Opistolla on taloudellisia vaikeuksia. Avustushakemuksessa todetaan, että avustusta tarvitaan akuutin maksuvalmiuden parantamiseksi, jotta toimintaa ei tarvitse lopettaa. Opisto on 20.2.2025 tehdyn täydennyspyynnön (liite D) perusteella ilmoittanut, että avustuksella olisi tarkoitus maksaa erääntuneitä laskuja ja veroja. Opistolla on maksamatonta verovelkaa vähintään 10.000 euroa (31.1.2025 verovelkarekisterin mukaan). On ilmeistä, että avustus, jonka käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu maksuvalmiuden parantaminen ja velkojen sekä verojen maksaminen, johtaisi avustusvarojen käyttämiseen avustusohjeiden vastaiseen tarkoitukseen. Kunnan tehtävät ja toimiala Kuntalain 1.2 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kuntalain 7 §:n mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Kunnan oikeus antaa avustuksia yksityisille tai yhteisöille on perustunut kuntalain 7 §:ään kunnan tehtävistä. Kunta voi antaa harkinnanvaraista avustusta, joiden sallittavuus arvioidaan kunnan yleistä toimialaa koskevan säännöksen perusteella. Kunta voi toimialaansa kuuluvana tukea sellaista yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa, joka kohdistuu kuntalaisiin tai ainakin hyödyttää kuntalaisia. Avustustoiminnalla voidaan edistää paikallista hyvinvointia, luoda yhteenkuuluvuutta ja parantaa yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Tuettavalla yleishyödyllisellä yhteisöllä voi olla sellaista suhteellisen pienimuotoista taloudellista toimintaa, joka liittyy sen yleishyödylliseen tarkoitukseen. Opistolle maksettava avustus kohdistuisi kuntalaisia hyödyttävään toimintaan ja avustus siten kuuluisi kunnan toimialaan. Valtiontukisääntelyn huomioon ottaminen Valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaaja on yritys. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yritykset ovat taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta riippumatta. Tietyn yksikön luokittelu yritykseksi riippuu näin ollen täysin sen toimintojen luonteesta. Merkitystä on ainoastaan sillä, harjoittaako yksikkö taloudellista toimintaa. Merkitystä ei ole sillä, tavoitteleeko yksikkö toiminnallaan voittoa. Voittoa tavoittelemattomat yksiköt voivat tarjota markkinoilla tavaroita ja palveluja. Kolmannen sektorin järjestöjen toiminta voi kuulua valtiontukisääntelyn piiriin. Edelleen merkityksellistä arvion kannalta on se, että yksikkö luokitellaan yritykseksi aina suhteessa tiettyyn toimintaan. Yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toimintansa osalta. SEUT (Sopimus Euroopan unionin toiminnasta) 107 artiklan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaa. Tuen suhteellisen vähäinen merkitys tai tukea saavan yrityksen suhteellisen vaatimaton koko ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.Sekä kilpailuvaikutus- että kauppavaikutuskriteerin soveltamiskäytäntö on alhainen. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Sillä tapahtuuko tämä vastikkeellisesti, ei ole sellaisenaan merkitystä. Valtiontukisääntelyn yritys -käsitteeseen ei lähtökohtaisesti vaikuta yhteisön rahoitustapa. Komission käsitetiedonannon mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana. Unionin tuomioistuin on katsonut, että ”perustaessaan ja pysyttäessään tällaisen julkisen koulutusjärjestelmän, joka saa yleensä rahoituksensa julkisista varoista eikä oppilailta tai heidän vanhemmiltaan, valtio ei pyri harjoittamaan voittoa tuottavaa toimintaa, vaan se suorittaa yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja koulutuksellisia tehtäviään väestöään kohtaan. Komission käsitetiedoksiannon mukaan julkisen koulutuksen ei-taloudelliseen luonteeseen ei periaatteessa vaikuta se, että oppilaat tai heidän vanhempansa joutuvat toisinaan maksamaan opetus- tai ilmoittautumismaksuja, joilla katetaan osa järjestelmän toimintakuluista. Koska tällaiset maksut kattavat usein vain murto-osan palvelun todellisista kustannuksista, niitä ei voida pitää korvauksena tarjotusta palvelusta. Tämän vuoksi ne eivät muuta pääasiassa julkisin varoin rahoitetun yleisen koulutuspalvelun ei-taloudellista luonnetta. Näitä periaatteita voidaan soveltaa julkisiin koulutuspalveluihin, kuten ammattikoulutukseen yksityiskouluihin ja julkisiin kouluihin, lastentarhoihin, sivutoimiseen opetustoimintaan yliopistoissa sekä yliopisto-opetukseen. Tällaiset julkiset koulutuspalvelut on erotettava palveluista, jotka rahoitetaan pääasiassa oppilaiden tai heidän vanhempiensa maksuilla tai kaupallisilla tuloilla. Esimerkiksi opiskelijoiden kokonaan rahoittamat ylemmän asteen koulutuspalvelut kuuluvat selvästi jälkimmäiseen luokkaan. Joissakin jäsenvaltioissa myös julkisyhteisöt voivat tarjota koulutuspalveluja, joita on niiden luonteen, rahoitusrakenteen ja kilpailevien yksityisten laitosten olemassaolon vuoksi pidettävä taloudellisina palveluina. Oikeuskirjallisuudessa on vielä todettu, ettei tukitoimenpiteellä ole vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos toiminta on luonteeltaan korostuneen paikallista tai kansallista, jolloin edellytyksiä jäsenvaltioiden välisen kilpailun syntymiseen ei ole. Opistolla on taloudellista toimintaa, jonka voidaan pääosin katsoa tukevan vapaata sivistystyön tarkoitusta, mutta myös toimintaa, joka on puhtaan taloudellista. Jälkimmäistä toimintaa on majoitustilojen ja kanttiini- ja ruokapalvelujen tarjoaminen muille kuin oppilaitoksessa oleville ja osakeyhtiömuodossa tapahtuva auton vuokraus. Opiston toiminnan muu kuin ylläpitämisluvan tarkoittama palvelumyynti (majoitus- ja ruokalatoiminta) kattaa vain pienen osan palvelumarkkinoista ja on paikallisesti rajattua toimintaa. Toiminta rajoittuu Savonlinnaan vaikka sinänä opetukseen voi osallistua henkilö, jonka kotipaikka ei ole Savonlinna. Toiminnan luonne ja laajuus huomioiden on epätodennäköistä, että vastaava palvelu herättäisi sijoittajien kiinnostusta tai houkuttelisi asiakkaita muista jäsenvaltioista. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Opistolle maksettu avustus ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, joten yksi valtiontuen kriteereistä jää täyttymättä. On otettava kuitenkin huomioon, että ns. liitännäistoiminnan käsite on EU-oikeudessa vakiintumaton ja sen soveltamiseen liittyy tämän vuoksi epävarmuutta. Kokonaisarvion perusteella katsotaan kuitenkin, että maksettava avustus ei siten ole SEUT 107 artiklan vastaista valtiontukea. Kilpailuneutraliteetista Savonlinnan kaupungin alueella on joitakin Opiston kanssa samankaltaisia palveluja tuottavia yhteisöjä, jotka ovat pääosin joko julkisoikeudellisia tai yhdistysmuotoisia. Edellä on jo todettu, että Opiston toiminta ei ole sellaista, jolla olisi vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on kilpailuneutraliteettisäännösten perusteella toimivalta puuttua mihin tahansa julkisen kilpailullisessa toiminnassaan soveltamaan menettelyyn tai toiminnan rakenteeseen, joka estää tai vääristää kilpailua markkinoilla. Kilpailua estävällä tai vääristävällä menettelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimintatapoja, joiden seurauksena kilpailu ei ole tasapuolista julkisen ja yksityisen sektorin elinkeinotoiminnan välillä. Vaikka tässä asiassa ei kyse ole yksityisen ja julkisen toimijan välisestä kilpailutilanteesta, mitään estettä ei ole sille, että kaupunki huomioi kilpailutilanteen tasapuolisuuden markkinoilla. Yhtenä kilpailua vääristävänä menettelynä voidaan nähdä se, että avustuksen maksaminen kilpailuilla markkinoilla toimivalle yhteisölle mahdollistaisi alihinnoittelun toimijan osallistuessa kaupungin tarjouskilpailuihin ja asettaisi samalla mahdolliset tarjoajat eri asemaan. Tätä päätöstä tehtäessä ei kuitenkaan ole vireillä hankintarajojen ylittävää hankintamenettelyä asioissa, jotka kuuluvat Opiston ulosmyytäviin palveluihin. Toimivalta Kuntalaki 39 §, hallintosääntö 3 § Lapsivaikutusten arviointi Arviointilomake on oheismateriaalina Yritysvaikutusten arviointi Arviointilomake on oheismateriaalina Esittelijä Kaupunginjohtaja Laine Janne
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus jättää yleisten avustusohjeiden perusteella avustushakemuksen myöhään tehtynä käsittelemättä.
Käsittely
Kirsti Laamanen teki Tuukka Suomalaisen ja Jarmo Tiaisen kannattaman kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkavan muutosehdotuksen: ”Perustelut muutosesitykselle: Elinvoimajohtaja päättää 1.3.2025 haettavaksi tulevien yhteisöllisyysavustusten jakamisesta. Hakuajan jälkeen (huhtikuun aikana) hän tekee päätökset määrärahojen puitteissa. Mikäli kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle lisämäärärahaa ja valtuusto sen myöntää, on Elinvoimajohtaja Janne Weanderilla mahdollisuus myöntää tuki hakemuksen perusteella SKO:lle ja se tulisi päätöksen jälkeen toimeenpantavaksi. Kotokoulutuksen siirryttyä 1.1.2025 valtiolta kuntien työvoimapalveluille, ovat OKM ja TEM valmistelemassa koto-koulutuksen uutta rahoitusmekanismia työryhmässä, jonka ratkaisu on odotettavissa vasta syksyllä 2025. Savonlinnan kansanopistolla tällä hetkellä 35 hengen kotokoulutusryhmä on vaarassa lakkautua akuutin kassakriisin takia. Tämän ryhmän loppukoulutuksen hankkiminen muilta yhteistyökumppaneilta tulisi maksamaan työvoimapalveluille arviolta 150 000 e, kun se opiston vakiintuneella koulutusohjelmalla hoituisi haetun määrärahan puitteissa. Työllisyysalueen näkökulmasta on tärkeää, että Savonlinnan työllisyysalueella olisi useampia palveluntuottajia, joilla on kykyä järjestää kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutus on yksittäisenä hankintana isoin ostettava lakisääteinen koulutuskokonaisuus (150-300.000 euroa vuodessa riippuen tarpeesta). SKO tuottaa kaupungille tällä hetkellä ”kielikylpyviikonloppuja” osana Norelcon-yhteistyösopimusta kaupungin ja Norelco Oy:n välillä. Viikonloppujen tavoitteena on edesauttaa kv. osaajien asettautumista Savonlinnaan ja heidän kotiutumistaan pitkällä aikajänteellä. Tulevaisuudessa nyt pilotoitavaa mallia tultaneen laajentamaan myös muille yrityksille. Kansanopisto on tuottanut näitä viikonloppuja suhteellisen edullisesti ja tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Maahanmuutolla on ollut suuri merkitys Savonlinnan viime vuosien muuttovoittolukemien syntymiseen. Yritystemme osaavan työvoiman saatavuuteen maahanmuuttajat ovat olleet toimiva ratkaisu ja mahdollistaneet laajentumishankkeitten toteuttamisen alueellamme. Muutosesitys kh 24.2.2025 pykälän 60 päätösesitykseen Savonlinnan kansanopiston avustushakemus Kaupunginhallitus esittää 50 000 euron suuruista lisämäärärahaa vuoden 2025 talousarvioon. Se kohdennettaisiin Elinvoima- ja työllisyyspalveluiden Yhteisöllisyysmäärärahasumman korottamiseen 30 000 euron summasta yhteensä 80 000 euroon. Tällä 50 000 euron lisämäärärahalla on tarkoitus varmistaa Savonlinnan kansanopiston kevään 2025 toiminta suunnitellun mukaisesti, millä on suuri välillinen merkitys Savonlinnan kaupungin työllisyyden kehittämiseen ja alueelliseen koulutustarjontaan.” Eija Stenberg teki Anja Backmanin, Pekka Kilpeläisen ja Esa Valkosen kannattaman kaupunginjohtajan päätösehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen: ”Avustuksen myöntäminen Opistolle on perusteltua seuraavien painavien syiden vuoksi: Tuella voidaan pelastaa omaehtoisen koto-koulutuksen ja samalla Suomen kielen sekä aikuisten perusopetuksen opetuksen jatkuminen. Ja ennen kaikkea nyt opintojaan suorittavien koto-opiskelijoiden opintojen jatkuminen kevään loppuun. Sen sijaan, että he kaikki palaavat kesken lukukauden työllisyyspalveluihin ja heille joudutaan tekemään uusi kotoutumissuunnitelma. Opiskelijoiden oikeusturva on vaarassa, jollei heidän koto-suunnitelmansa toteudu. Opisto on pyytänyt kaupunkia etsimään keinovalikoimistaan jonkin ratkaisun pienen, mutta elintärkeän ja erittäin akuutin avustuksen löytämiseksi. Opistolla on tieto ja ymmärrys kaikesta, miksi apua ei voitaisi antaa, kuten myös siitä, että jos avustus halutaan antaa, sille varmasti on jokin keino tässä koto-koulutuksen lakimuutoksen ylimenovaiheessa. Opiston toiminnalla on vaikutusta kaupungin asukkaiden hyvinvointiin, kaupungin elinvoimaisuuteen ja heidän henkilöstönsä tuottaa Savonlinnan kaupungille verotuloja, sekä kiinteistöveroja opiston rakennusten suhteen. Kaupunginhallitus päättää: Muuttaa yleisiä avustusohjeita siten, että otsikon Erityiset myöntämisperusteet ja sen alla olevan tekstin jälkeen lisätään uusi otsikko "Kaupunginhallituksen erityistilanteita varten myöntämä harkinnanvarainen avustus" ja lisäksi seuraava teksti: "Kaupunginhallituksella on erittäin painavien syiden perusteella oikeus määrärahojen puitteissa myöntää toiminta- ja kohdeavustuksia poiketen hakuaikojen määräajoista ja näissä ohjeissa määritellyistä avustusten myöntämisen rajoituksista. Päätöksenteossa huomioidaan aina kaupungin taloudellinen tilanne sekä avustushakemuksen erityinen tarve ja perustelut.” Esittää kaupunginvaltuustolle talousarviomuutosta siten, että kustannuspaikalle XXXX Keskushallinto avustukset lisätään 50 tuhatta euroa, jonka kate on edellisen vuoden 2024 ylijäämä edelleen siten, että tällä määrärahalla myönnettäviin avustuksiin sovelletaan yleisiä avustusohjeita. Edellä esitettyjen erittäin painavien syiden perusteella myöntää Savonlinnan kansanopisto ry:lle ("Opisto") harkinnanvaraista tukea 50 000 euroa ehdollisena yleisten avustusohjeiden kohdan ”Kaupunginhallituksen erityistilanteita varten myöntämä harkinnanvarainen avustus” -perusteella. Tuen maksaminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää määrärahan tämän päätöksen mukaisena. Tuen ehdoista ja maksatuksesta tehdään erillinen sopimus, jonka laatimiseen ja allekirjoittamiseen valtuutetaan talousjohtaja Hannele Pöykkölä, sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen.” Rauni Asikainen teki kaupunginjohtajan esityksestä poikkeavan muutosehdotuksen: ”Esitän, että haettavana Avustusta ei myönnetä. Kotoutumiskoulutus on sovittu järjestettäväksi Savonlinnassa Sami-edun taholta. Samanlaisen koulutuksen järjestämistä kahdessa eri toimipisteessä en näe tarpeelliseksi.” Puheenjohtaja totesi, että Rauni Asikaisen muutosehdotus raukesi kannattamattomana. Koska käsittelyn aikana oli tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiassa on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että esittelijän ehdotuksesta poikkeavat esitykset asetetaan ensin vastakkain ja voittanut ehdotus esittelijän ehdotusta vastaan. Ensimmäisessä äänestyksessä Kirsti Laamasen muutosehdotuksen puolesta annettiin 3 jaa-ääntä (Jarmo Tiainen, Kirsti Laamanen, Tuukka Suomalainen) ja Eija Stenbergin muutosehdotuksen puolesta 7 ei-ääntä ( Esa Valkonen, Panu Peitsaro, Pekka Kilpeläinen, Anja Backman, Sanna Metsälä, Eija Stenberg, Lea Kokko), Rauni Asikainen äänesti tyhjää. Toisessa äänestyksessä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen puolesta annettiin 1 jaa-ääni (Rauni Asikainen) ja Eija Stenbergin muutosehdotuksen puolesta 10 ei-ääntä (Jarmo Tiainen, Kirsti Laamanen, Tuukka Suomalainen, Esa Valkonen, Panu Peitsaro, Pekka Kilpeläinen, Anja Backman, Sanna Metsälä, Eija Stenberg, Lea Kokko).
Tiedoksi
Avustuksen hakija Toimenpiteet Kaupunginvaltuusto Talousjohtaja Terho Kaskinen Esittelijä, kaupunginjohtaja jätti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan kirjattavaksi. KV 31.03.2025 § 16 804/02.05.01.06/2024 Kaupunginhallituksen
päätösehdotus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviomuutoksen siten, että kustannuspaikalle Keskushallinto avustukset lisätään 50 tuhatta euroa, jonka kate on edellisen vuoden 2024 ylijäämä edelleen siten, että tällä määrärahalla myönnettäviin avustuksiin sovelletaan yleisiä avustusohjeita. Edellä esitettyjen erittäin painavien syiden perusteella myöntää Savonlinnan kansanopisto ry:lle ("Opisto") harkinnanvaraista tukea 50 000 euroa ehdollisena yleisten avustusohjeiden kohdan ”Kaupunginhallituksen erityistilanteita varten myöntämä harkinnanvarainen avustus” -perusteella. Tuen ehdoista ja maksatuksesta tehdään erillinen sopimus, jonka laatimiseen ja allekirjoittamiseen valtuutetaan talousjohtaja Hannele Pöykkölä, sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskinen.”
Käsittely
Valtuutettu Rauni Asikainen teki kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavan Pekka J. Laitisen ja Kari Kaiposen kannattaman muutosehdotuksen: ”Esitän, että avustusta ei myönnetä. Verovelka on suuri ja Opiston mukaan siitä on tehty maksusopimus. Maksusopimus olisi tullut liittää hakemukseen, että sen toteutumismahdollisuuksia olisimme kyenneet arvioimaan ennen päätöksen tekoa. Tämä hakemus on myös tehty järjestötukien varsinaisen hakemusajan ulkopuolella. Kuinka kaupungissamme toteutuu tasapuolisuus muita järjestöjä ja heidän hakemuksiin kohtaan, jos tässä tehdään ennakkoluonteisesti myöntävä päätös? Kotoutumiskoulutusta ollaan järjestämässä myös Samiedun toimesta, joten näin pienellä paikkakunnalla sitä ei ole taloudellisesti järkevää järjestää kahdessa eri paikassa.” Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, oli asiassa suoritettava äänestys. Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta annettiin 38 jaa -ääntä ja Rauni Asikaisen esityksen puolesta 4 ei -ääntä, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.