Kaupunginhallitus · 28.5.2025
Pitkänkarin ranta-alueen osayleiskaava: rakennuskiellon jatkaminen
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Keskustelun aikana esittelijä teki muunnetun päätösesityksen: Asia palautetaan jatkovalmisteluun. Hyväksyi esityksen. Merkittiin pöytäkirjaan, että kaavakonsultti Merja Isteri, kaavoituspäällikkö Anu Syrjäpalo ja kaavoitusarkkitehti Mikko Törmänen esittelivät asiaa kokouksessa. Merkittiin pöytäkirjaan, että Merja Isteri ja Mikko Törmänen poistuivat asian käsittelyn jälkeen klo 19.50. Kehittämislautakunta 21.11.2023 § 136 Valmistelija Kaavasuunnittelija Outi Järvinen. Pitkäkarin ranta-alueiden osayleiskaavan laatiminen eteni kaavaluonnosvaiheeseen 22.11.2022, jolloin kehittämislautakunta palautti asian jatkovalmisteluun. Valmisteltava aineisto käytiin läpi kehittämislautakunnan iltakoulussa 7.12.2022, jolloin pidetyssä popup työpajassa käytiin evästekeskustelu osayleiskaavan suunnittelukysymyksistä. Uudelleen valmisteluun vietävät ratkaisut kysymyksiin esiteltiin kehittämislautakunnalle 22.8.2023 kokouksessa. Kaupunginhallitus on 17.8.2020 § 201 asettanut suunnittelualueelle maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukaisen rakennuskiellon ja 128 §:n mukaisen toimenpiderajoituksen viiden (5) vuoden ajaksi. Lähtötiedot Kaavaluonnoksen valmistelun aikana on järjestetty kaksi viranomaisneuvottelua Raahen kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken (30.6.2020 ja 17.10.2021). Ympäristöselvitysten ja -analyysien tuloksista ja niiden suunnittelutyölle asettamista reunaehdoista on järjestetty kaavaluonnoksen valmistelun aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuudet. Tilaisuudet pidettiin Raahen kaupungin kehittämislautakunnalle 4.5.2022, kaupunginvaltuustolle 20.6.2022 sekä Pitkäkarin osayleiskaava-alueen vuokraoikeuden haltijoille, vapaa-ajan asukkaille sekä toimijoille 29.9.2022. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa on esitelty alla luetellut selvityksiin ja rekisteritietoihin perustuvat ympäristöön liittyvät arvot ja ominaispiirteet. Kaavaluonnoksen sisältöön ovat vaikuttaneet ja sitä olennaisesti ohjanneet luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat alueet. muinaisjäännökset. kulttuuriperintökohteet. arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. kyläkuvallisesti arvokkaat alueet. tulvauhan alaiset alueet. oleva rakennuskanta. vuokrapalstojen pieni koko sekä rakentamisen tiiveys. Kaavoitustyön aikana on laadittu täydentävä luontoselvitys (viitasammakot, lepakot) ja Pitkäkarin osayleiskaavan arkeologinen inventointi ovat liitteenä. Lisäksi on laadittu ranta-alueen mitoitustarkastelu ja helikopterikentän tilavarausselvitys. Kaavaluonnos Pitkäkarin ranta-alueen osayleiskaava ei ole MRL 44 § ja 72 § mukainen suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava, vaan alueen jatkokehittäminen ja uudisrakentaminen tulee ratkaista asemakaavalla. Yhdyskuntarakenteen kestävään hyödyntämiseen tähdäten kaava-alueelle osoitetaan vähäisessä määrin täydennysrakentamista entisen leirikeskuksen alueelle ja sen lähiympäristöön (AP/AKR) sekä Iiläiseen (AP). Nykyisistä alueella olevista loma-asumisen vuokrapalstoista osoitetaan pysyvään asumiseen (AO) tai loma-asumiseen (RA) ne, jotka ovat kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan ulottumattomissa. Näillä alueilla uudisrakentaminen ratkaistaan asemakaavalla. Tulva-alueella olevat vuokrapalstat, joissa rakennusten korkeusasema ei täytä nykyisiä määräyksiä rakentamiskorkeudesta, osoitetaan virkistysalueeksi, jolle sijoittuu poistuvaa loma-asutusta (VL-r). VL-r kaavamerkinnän mukaisesti palstoja voidaan käyttää loma-asumiseen vuokrapastojen vuokrasopimusten päättymiseen saakka. Vuokra-ajan päättymisen jälkeen vuonna 2045 kyseiset palstat muuttuvat yleisiksi virkistysalueiksi. Seminaarin alue on nykyisen monialaisen toiminnan mukaisesti keskusta-aluetta (Csem). Merkintä mahdollistaa alueen joustavan käytön jatkossa. Ulko-Fanttiin varataan olemassa olevia ja uusia matkailupalvelujen alueita RM-merkinnällä. Nykyiset vierasvenesatama ja venevalkamat osoitetaan LV-merkinnällä. Seminaarin alueen pohjois- ja länsilaidalle on osoitettu uusi katualue Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma 2013 mukaisesti Merikaari-yhteystarvetta varten. Kaava-alueen metsistä pääosa säilyy edelleen virkistyskäytössä. Pitkänkarin selänteen ja Seminaarinrannan keskeisille metsäalueille on osoitettu puuston säilyttämistä edellyttävä merkintä (VL/s-1). Maijanpauhan ympäristössä ja Pitkäkarin eteläpuolella viheralueita koskee puuston säilyttämistä edellyttävä merkintä (VL/s-2) alueella olevien tikkalintujen elinympäristön säilyttämiseksi. Kaava-alueella olevat muinaisjäännökset ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot on huomioitu erillisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Yleiskaavan vaikutukset Pitkäkarin ranta-alueen osayleiskaava antaa edellytykset asemakaavoittaa nykyinen lomakäytössä oleva alue pääosin pysyvään asumiseen. Muutos tukee alueen keskusta läheisyydessä Raahen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Seikkaperäinen vaikutusten arviointi on esitetty kaavaselostuksessa. Yleiskaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnittelutehtävän sisällön ja tavoitteiden, suunnittelualuetta koskevien päätösten ja sopimusten, maakuntakaavoitustilanteen, rakennusjärjestyksen voimaantulon, suunnitteluaikataulun sekä yhteystietojen osalta. Suunnitelman laativa konsultti, projektipäällikkö Merja Isteri (Ramboll Finland Oy), esittelee asian kokouksessa.
Äänestykset
Äänestys 1
Jaa6 Voitti
Kaupunginjohtajan esitys
- Anne-Mari OravaSDP
- Marko SalmelaSDP
- Esa KinnunenKESK
- Liisa LumijärviKESK
- Sari PekkalaKESK
- Pekka PoukkulaKESK
Poissa 1
- Jaa 6
- Ei 4
- Tyhjä 0
- Poissa 1
Tulos: Annetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 6 JAA-ääntä (Lumijärvi Liisa, Kinnunen Esa, Salmela Marko, Orava Anne-Mari, Poukkula Pekka, Pekkala Sari) ja Jari Seppäsen esitys sai 4 EI-ääntä (Ylisirniö Kirsi, Nikula Matti, Ollanketo Tarja, Seppänen Jari), 1 poissa (Anu Mattila). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on äänin 6 - 4, 1 poissa, hyväksynyt kaupunginjohtajan esityksen asiassa.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| VAS | 0 | 2 | 0 | 0 |
| SDP | 2 | 0 | 0 | 0 |
| KESK | 4 | 0 | 0 | 0 |
| KOK | 0 | 1 | 0 | 0 |
| PS | 0 | 1 | 0 | 0 |
Äänestys 2
Jaa9 Voitti
Kehitysjohtajan pohjaesitys
- Heidi HeiskanenVAS
- Paavo TörmiSDP
- Seppo SorvariVIHR
- Matti HummastenniemiKESK
- Esa KinnunenKESK
- Kristiina Mutka-LeinonenKESK
- Jani EteläahoKOK
- Pirkko Ahokas-Tuohinto
- Naumanen Tristianna
- Jaa 9
- Ei 2
- Tyhjä 0
- Poissa 0
Tulos: Annetussa äänestyksessä kehitysjohtajan pohjaesitys sai 9 JAA-ääntä (Törmi Paavo, Hummastenniemi Matti, Heiskanen Heidi, Eteläaho Jani, Kinnunen Esa, Naumanen Tristianna, Mutka-Leinonen Kristiina, Ahokas-Tuohinto Pirkko, Sorvari Seppo) ja Jonne Törmäkankaan esitys sai 2 EI-ääntä (Taina Siuvatti, Jonne Törmäkangas). Puheenjohtaja totesi, että kehittämislautakunta on äänin 9-2 hyväksynyt kehitysjohtajan pohjaesityksen.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| VAS | 1 | 0 | 0 | 0 |
| SDP | 1 | 0 | 0 | 0 |
| VIHR | 1 | 0 | 0 | 0 |
| KESK | 3 | 0 | 0 | 0 |
| KOK | 1 | 0 | 0 | 0 |
| PS | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Ei tiedossa | 2 | 1 | 0 | 0 |
Asiakirjan teksti
Perustelut:
• Maankäyttö- ja rakennuslain 38 § mahdollistaa rakennuskiellon vain, jos se on tarpeen kaavan laatimisen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tällaista näyttöä ei ole esitetty. • Rakennuskielto kohdistuisi kohtuuttomasti olemassa oleviin rakennuspaikkoihin, joiden käyttö perustuu aiempiin vuokrasopimuksiin ja laillisiin rakentamisoikeuksiin. • Rakennuskielto lisäisi hallinnollista epävarmuutta ja oikeudenkäyntiriskiä sekä vaarantaisi vuokralaisten oikeusturvan. • Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS, 18.2.2025) on todettu, että kyseessä ei ole suoraan rakentamiseen oikeuttava yleiskaava, eikä alueella ole osoitettu sellaisia kehityspaineita, jotka edellyttäisivät rakennuskieltoa. Lisäksi alueen nykyinen käyttö on vakiintunutta loma-asutusta, eikä kielto siten täytä lainsäädännön edellyttämää välttämättömyyden ja suhteellisuuden vaatimusta (MRL 38 §, Hallintolaki 6 § ja 7 §). Anu Mattila kannatti Jari Seppäsen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, joten kaupunginhallituksen tulee äänestää asiassa. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti sähköistä äänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Jari Seppäsen esitystä, äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Annetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 9 JAA-ääntä (Ylisirniö Kirsi, Nikula Matti, Orava Anne-Mari, Salmela Marko, Lumijärvi Liisa, Kinnunen Esa, Pekkala Sari, Poukkula Pekka, Ollanketo Tarja) ja Jari Seppäsen esitys sai 2 EI-ääntä (Mattila Anu, Seppänen Jari). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on äänin 9 -2 hyväksynyt kaupunginjohtajan esityksen asiassa. Merkittiin pöytäkirjaan, että Jari Seppänen ja Anu Mattila ilmoittivat jättävänsä asiaan eriävän mielipiteen, joka liitettiin kirjallisena pöytäkirjaan. Merkittiin pöytäkirjaan, että kehitysjohtaja Pasi Pitkänen saapui kokoukseen asian käsittelyn alkaessa klo 17.50, esitteli asiaa kokouksessa, ja poistui kokouksesta asian esittelyn jälkeen klo 18.00. ©