Kaupunginhallitus · 30.3.2026
Porin kaupungin tilinpäätös 2025
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Asiakirjan teksti
Perustelut
Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Esityslistan liitteenä on vuoden 2025 tilinpäätös, jonka allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet sekä kaupunginjohtaja. Kuntatalouden kokonaistilanne heikkeni vuonna 2025 jääden yli 800 miljoonaa euroa alijäämäiseksi toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna. Suurimpien kaupunkien talous heikkeni eniten, ja niiden vuosikatteet olivat enää vain lievästi muita vahvemmat. Peruskuntien lainakanta jatkoi kasvuaan. Pori kuitenkin kulki vastavirtaan ja kaupungin tilikausi oli monin tavoin poikkeuksellinen Pori Energia Oy vähemmistöosuuden myynnin seurauksena. Kaupunki teki ennätyksellisen tuloksen ja kaupungin lainakanta pieneni merkittävästi. Olennaisena muutoksena toiminnassa oli työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille ja Satakunnan työllisyysalueen ensimmäinen toimintavuosi. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakate kasvoi 3,9 % päätyen -193,6 miljoonaan euroon. Ilman työllisyysalueen vaikutusta toimintakatteen kasvu olisi jäänyt 0,2 prosenttiin. Toimintakatteen maltillisen kasvun taustalta löytyy talousarvioon 2025 sisältyneiden taloudellisten tavoitteiden ja sopeutustoimenpiteiden onnistuneen toteutuksen lisäksi myös satunnaisempia tekijöitä, kuten useamman kerrostalotontin myynti tilikauden aikana. Kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,3 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2025, millä tavoiteltiin viiden miljoonan euron kasvua verotuloihin. Lisäksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistui vuonna 2025. Kunnallisveron kertymä kasvoi kuitenkin vain 2,4 miljoonaa euroa (+1,6 %) jääden 153,7 miljoonaan euroon. Heikko kehitys on seurausta työttömyyden kasvusta. Yhteisöveron tuotto laski 0,4 miljoonaa euroa (-2,1 %) edellisvuodesta heijastaen yleistä taloustilannetta ja kiinteistöveron kertymä laski 0,6 miljoonaa euroa (-2,2 %). Valtionosuudet kasvoivat 7,7 miljoonalla eurolla (+55,5 %) ollen 21,5 miljoonaa euroa. Merkittävin vaikutus oli TE-uudistuksella, kun kaupungille siirtyneiden tehtävien rahoitukseen osoitettiin 9,1 miljoonaa euroa ja työttömyysturvan rahoitusvastuun laajentumiseen 4,7 miljoonaa euroa. Samalla kuitenkin kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poisto vähensi valtionosuuksiin sisältyviä veromenetysten korvauksia 5,8 miljoonalla eurolla. Rahoitustuottojen ja -kulujen netto parani jopa 12,4 miljoonalla eurolla. Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myyntitulon sijoittaminen määräaikaistalletuksiin toi 4,9 miljoonan euron korkotuotot. Lisäksi yhtiö maksoi 8,7 miljoonan euron osingon syksyllä. Korkokulut vähentyivät 3,9 miljoonalla eurolla, kun uutta talousarviolainaa ei tarvinnut nostaa yhtiön maksettua kaupungin myöntämät antolainat kokonaisuudessaan takaisin. Lisäksi korkotaso laski vuodesta 2024. Vuosikate, 37 miljoonaa euroa, osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidessa tulee kuitenkin huomioida poikkeuksellinen vuosi, kun energiayhtiöltä saatiin tuloutuksia sekä vanhan osakkeiden myyntijärjestelyn, että uuden osinkotuloutusjärjestelyn kautta. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 355,9 miljoonan euron luovutusvoitto Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynnistä. Myynnin seurauksena tilikauden tulokseksi muodostui täysin poikkeuksellisesti 360,2 miljoonaa euroa. Luovutusvoittoa vastaava summa on siirretty Oman pääoman Pori-rahastoon, jolloin tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden 2025 ylijäämä on 4,4 miljoonaa euroa ja taseen kumulatiivinen ylijäämä 47,7 miljoonaa euroa. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat 38,5 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet niihin 1,6 miljoonaa euroa eli investointien omahankintamenoksi muodostui 36,9 miljoonaa euroa. Infrastruktuurin osalta merkittävimpiä investointeja olivat katujen perusparannustyöt, pienvenesatamat ja -väylät, katuvalaistuksen saneeraukset ja siltojen perusparannukset. Merkittävimmät tilainvestointikohteet olivat Itä-Porin uusi päiväkoti, Ahlaisten monitoimitalo, stadionin peruskorjaus ja Cygnaeuksen koulun julkisivukorjaus. Energiayhtiön vähemmistöosuuden myynti ja rahoituksen uudelleenjärjestely mahdollistivat sen, ettei kaupungin tarvinnut nostaa uutta lainaa ja konsernin ulkopuolisia velkoja lyhennettiin 60 miljoonalla eurolla. Konsernin ulkopuolinen lainakanta on tilinpäätöshetkellä 237,9 miljoonaa euroa (2 865 euroa/asukas). Talousarvion toteutuminen Talousarvion 92 toiminnallisesta tavoitteesta 59 (64 %) toteutui. Kaikki sitovat taloudelliset erät toteutuivat talousarvion mukaisesti tai sitä paremmin verotuloja ja valtionosuuksia lukuun ottamatta. Verotulot jäivät talousarviosta 6,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 0,1 miljoonaa euroa. Konsernipalvelut alitti muutetun talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla, sivistyslautakunnan alainen toiminta 1,1 miljoonalla eurolla, vapaa-ajan lautakunnan alainen toiminta 0,1 miljoonalla eurolla ja elinvoima- ja ympäristötoimiala 0,8 miljoonalla eurolla. Teknisen toimialan toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,3 miljoonalla eurolla ja toimialan toimintakulut alittivat talousarvion myös 1,3 miljoonalla eurolla. Toimialoille kohdistamattomat erät alittivat talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla. Liikelaitosten osalta Porin Palveluliikelaitoksen ylijäämä oli 1,5 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa euroa talousarviota parempi ja Porin Veden ylijäämä 3,4 miljoonaa euroa eli 1,4 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Konsernitilinpäätös Pori Energia Oy konsernin tulos parani edellisestä tilikaudesta noin miljoonalla eurolla päätyen 12,8 miljoonaan euroon. Porin Satama Oy:n tilikausi jäi 0,1 miljoonaa euroa tappiolliseksi eikä yhtiö näin ollen kyennyt tulouttamaan korkoa kaupungin myöntämästä antolainasta. Keräämö Oy:n ensimmäinen täysi toimintavuosi päätyi 0,2 miljoonan euron tulokseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n tulos nousi 4,1 miljoonaan euroon ja Länsirannikon Koulutus Oy päätyi lähes nollatulokseen huolimatta ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien merkittävästä pienentymisestä. Konsernituloslaskelmassa Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden luovutusvoitosta vähennetään tytäryhteisön omaisuus- ja velkaerien konsernitasearvojen erotus myydyn omistusosuuden osalta. Tästä syystä konsernin tulos, 289,7 miljoonaa euroa, jää kaupungin tulosta heikommaksi ja kaupungin rahastointi Oman pääoman Pori-rahastoon kääntää konsernin tilikauden 78,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Konsernin lainakanta kasvoi 46,8 miljoonalla eurolla 582,9 miljoonaan euroon. Lainakannan rakenne muuttui olennaisesti energiayhtiön rahoituksen uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Tytäryhtiöiden liiketoimintaan kohdistuvien velkojen osuus lainakannasta on nyt 235 miljoonaa euroa (45 %), kun se vielä vuonna 2024 oli 156 miljoonaa euroa (29 %).
Ehdotus
Kaupunginhallitus esittää tilikauden 360 178 037,85 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: Puretaan kirjattuja Porin Veden poistoeroja suunnitelman mukaan 33 333,24 euroa. Tuloutetaan perintörahaston käyttö OnniTV-kokeiluun ja asumisneuvontahankkeeseen 102 964,89 euroa. Rahastoidaan luovutusvoiton osuus Pori Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynnistä Oman pääoman Pori-rahastoon 355 872 754,01 euroa. Siirretään tilikauden ylijäämä 4 441 581,97 euroa oman pääoman yli-/alijäämätilille. Kaupunginhallitus antaa talous- ja hallintojohtajalle valtuuden tehdä tilinpäätökseen teknisiä korjauksia allekirjoituksen jälkeen, mikäli tilintarkastuksen yhteydessä niihin tulee tarvetta.
Kokouskäsittely
Talous- ja hallintojohtaja Tuomas Hatanpää esitteli kaupunginhallitukselle vuoden 2025 tilinpäätöksen.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Sivistyslautakunta, 24.2.2026
Porin kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa. Sivistyslautakunnan talous toteutui ennustettua positiivisemmin. Vaikka vuoden 2025 talousarvioon tehtiin huomattavia sopeutustoimia, myös lainsäädännön ja toiminnallisten muutosten edellyttämistä määrärahalisäyksistä päätettiin. Merkittävin lainsäädännöllinen muutos oli oppimisen tuen uudistus, joka tuli voimaan 1.8.2025. Kustannuskehitys oli hyvin maltillista vuoden 2025 aikana. Toimintakulut kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi hieman talousarviota vähemmän. Tuottojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Sivistyslautakunnan toimintatuotot toteutuivat hieman talousarviota heikommin. Tuottoja kertyi kaikkiaan 0,05 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toteumaprosentti oli 99,4. Myyntituotot toteutuivat 0,8 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten koulunkäynnin kotikuntakorvausten määrä kasvoi. Hyvinvointialue irtisanoi vuoden 2024 lopussa erityislasten kesäajan toiminnan, mikä puolestaan vähensi muita myyntituottoja. Maksutuottojen osalta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja sivistävän koulutuksen lukukausi- ja kurssimaksuja kertyi talousarviota enemmän. Kaikkiaan maksutuottojen kertymä ylitti talousarvion 0,3 miljoonaa euroa. Tukien ja avustusten määrä sen sijaan väheni huomattavasti, ja kertymä oli 1,2 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Suurin syy oli se, että ulkopuolista hankerahoitusta saatiin merkittävästi vähemmän erityisesti valtion säästötoimenpiteiden vuoksi. Muiden tuottojen kertymä laski edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa. Näiden määrään vaikuttavat usein kertaluonteiset ja satunnaiset tuloutukset, joiden kokonaismäärä on kuitenkin vähäinen. Toimintakulut kasvoivat 1,3 prosenttia, ja ne alittivat talousarviomäärärahan 1,2 miljoonalla eurolla. Toteumaprosentti oli 99,1. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosenttia (toteumaprosentti 99,8). Henkilötyövuosien kokonaismäärä oli hieman pienempi kuin vuonna 2024. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi, mutta määräaikaisia oli selvästi vähemmän. Varhaiskasvatuksen henkilöstöjärjestelyissä onnistuttiin. Määräaikaisia työsuhteita oli vuoteen 2024 verrattuna selvästi vähemmän. Hoidossa olevien lasten määrä oli myös pienempi verrattuna edelliseen vuoteen. Oppimisen tuen uudistus lisäsi syyslukukaudella tuntien ja tukitoimien määrää opetusyksikössä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen määrä kasvoi lukuvuoden alusta lähiten. Tuntikehystä kasvatettiin kuitenkin maltillisesti, ja kehyksessä otettiin huomioon talousarviossa edellytetty oppilasmäärien vähenemisen vaikutus. Hankerahoituksen vähenemisellä oli myös vaikutusta henkilöstökuluihin. Myös opetusyksikössä määräaikaisia työsuhteita oli vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Merkittävä vaikutus henkilöstökulujen kehitykseen oli koulunkäynninohjaajien kesäajan lomautuksilla. Sairauspoissaoloja oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024, mikä vähensi sijaiskuluja. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion mukaisesti. Palvelujen ostot kasvoivat 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta (toteumaprosentti 100,2). Merkittävin yksittäinen ylitys oli kotikuntakorvauksissa. Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausten sekä sijoitettujen lasten koulunkäynnin kotikuntakorvausten määrä kasvoi. Vastaavasti määrärahasäästöjä tuli useiden palvelujen osalta. Ateria- ja puhtauspalveluihin vaikuttivat varhaiskasvatuksen hoidossa olevien lasten määrän väheneminen ja oppilasmäärien lasku sekä puhtauspalveluiden kuluihin erityisesti palveluliikelaitoksen omat tehostamistoimenpiteet. Tarvikehankintoja tehtiin edellisvuotta 5,5 prosenttia vähemmän (toteumaprosentti 85,1). Merkittävin syy oli se, että koulujen ja päiväkotien käsi- ja pehmopaperihankinnat siirrettiin palveluliikelaitokselle, ja laskutus toteutettiin osana puhtauspalveluiden laskutusta. Uudis- ja peruskorjauskohteisiin kohdistuneiden hankintojen määrä väheni. Pieniä alle 10000 euron hankintoja, jotka toteutettiin käyttötalouden määrärahoilla, oli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Oppimateriaali- ja koulutarvikehankinnat olivat edellisvuoden tasolla. Avustukset alittivat talousarvion määrärahan (toteumaprosentti 86,3). Avustusten kokonaismäärä laski 12,2 prosenttia vuodesta 2024. Kotihoidon tuen ja kotihoidon tuen kuntalisän kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 11,7 prosenttia. Kotihoidon tuen kuntalisä lakkautettiin vuoden 2025 alussa, millä oli suurin vaikutus menojen kehitykseen. Vaikutusta on ollut myös tukien piirissä olevien lasten määrän vähenemisellä sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvulla. Myös yksityisen hoidon tuen määrät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, 16,7 prosenttia. Avustusten määrärahat olivat myös jonkin verran ylibudjetoituja. Tosin kotihoidon ja yksityisten hoidon tukien määrät voivat vaihdella vuosittain. Muut toimintakulut alittivat talousarvion, vähennystä edelliseen vuoteen 34,7 prosenttia (toteumaprosentti 61,2). Muissa toimintakuluissa on vuosittaista vaihtelua johtuen muun muassa hanketoiminnasta, erilaisista vuokrauskuluista sekä luottotappiokirjausten määrästä. Kokonaiskuluista muiden kulujen määrä on vähäinen. Toimintakate toteutui talousarviota paremmin (toteumaprosentti 99). Talousarvion toimintakate oli - 118.545.300 euroa ja toteutunut toimintakate oli – 117.396.883 euroa. Määrärahaa jäi käyttämättä 1.148.417 euroa. Toimintakate kasvoi 1,8 prosenttia vuodesta 2024. Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten chromebookit sekä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet. Määrärahaa käytettiin Pohjoisväylän sekä Myötätuulen koulun ensikertaiseen varustamiseen. Lisäksi tehtiin koulujen ja päiväkotien uus- ja korvaushankintoja. Investointeihin oli varattu 1.445.000 euroa. Määrärahasta käytettiin 961.444 euroa (toteumaprosentti 66,5). Määrärahaa jäi käyttämättä 483.556 euroa. Osa irtaimen investointimäärärahoilla suunnitelluiksi toteutettavista hankinnoista hoidettiin käyttötalouden rahoilla. Määrärahasiirtoja investointipuolelta kyseisiin hankintoihin ei ollut tarvetta tehdä, koska käyttötalous toteutui odotettua paremmin. Sivistyslautakunnan alaisten palveluprosessien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on kooste esityslistan liitteenä. Taloudellisten laskelmien lisäksi liitteenä ovat laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti koonti luottotappiokirjauksista ajalta 1.10.2023-30.9.2024 sekä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Esittelijä Esa Kohtamäki, toimialajohtaja, sivistystoimiala, [poistettu] Sivistyslautakunta päättää merkitä tiedoksi sivistyslautakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2025. Merkittiin tiedoksi. Merkitään, että sivistyslautakunta kuuli controller Martti Kujanpään alustuksen asiasta.