Kyläpääkeskukset yhdenvertaisesti hyvin hoidettuina ja viihtyisinä, valtuustoaloite

Päätös

Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi hallintosäännön 133. §:n mukaisesti. TEKL 30.10.2025 § 33 Valmistelija Infrastruktuuripäällikkö Pekka Stenius, [poistettu] Aloite Valtuutetut, ensimmäisenä allekirjoittajana Rune Eriksson, ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että vuoden 2026 talousarvioon varattaisiin määrärahat kyläkeskusten ympäristöjen hoidon ja viihtyisyyden parantamiseksi. Aloitteessa tuodaan esiin huoli siitä, että keskustan ulkopuoliset alueet ovat jääneet vähäisemmälle hoidolle erityisesti viheralueiden ja istutusten osalta. Aloitteessa viitataan myös kaupungin strategiaan, jossa tavoitteena on ylläpitää kulttuuriympäristöä ja edistää viihtyvyyttä koko kunnan alueella. Esityksen mukaan kunnossapidon tulisi olla yhdenvertaista kaikissa kaupunginosien pääkeskuksissa. Nykytilanne kunnossapidossa Loviisan kaupunki vastaa oman maa-alueensa kunnossapidosta, kuten puistoista, katuviheralueista ja leikkipaikoista. Viime vuosina on rakennettu uusia puistoja ja parannettu viheralueita, mikä on lisännyt hoitotarvetta. Samanaikaisesti käytettävissä olevat resurssit ovat pysyneet pitkälti ennallaan, mikä on vaikuttanut hoitotason jakaumaan eri puolilla kuntaa. Kyläkeskusten alueilla on havaittu muun muassa seuraavia ilmiöitä: • niittojen harventuminen taajamien reuna-alueilla • istutusten kunnossapidon viivästymisiä • kalusteiden ja leikkipaikkojen kulumista • alueita, joiden hoitovastuu on epäselvä tai jaettu usean tahon kesken. Sateinen ja kasvillisuuden osalta rehevä kasvukausi on lisännyt niitto- ja raivaustarvetta entisestään. Korjausvelan kasvu kunnossapidossa Nykyisen resurssitason seurauksena kaupungin viheralueilla, katuympäristössä ja leikkipaikoilla on alkanut kertyä kunnossapidon korjausvelkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltuja tai tarvittavia hoitotoimia – kuten istutusten uusimista, kalusteiden korjaamista tai alueiden peruskunnostusta – ei ole pystytty toteuttamaan ajallaan. Korjausvelan kasvu ilmenee käytännössä muun muassa seuraavasti: • istutusalueiden rapautuminen, kun rikkakasvit valtaavat hoitamattomia kohteita • kalusteiden kuluminen ja rakenteiden heikentyminen • leikkivälineiden huollon viivästyminen, mikä voi vaikuttaa käyttöturvallisuuteen • viheralueiden yleisilmeen heikkeneminen, mikä heijastuu asukkaiden kokemaan ympäristön laatuun. Mikäli korjausvelkaa ei hallita, kustannukset tulevaisuudessa kasvavat. Hoitamattomat alueet vaativat myöhemmin suurempia investointeja, ja viihtyisyyden lasku voi vaikuttaa alueiden vetovoimaan sekä kuntakuvalliseen ilmeeseen. Kunnossapidon vastuunjako – kaupungin ja ELY-keskuksen alueet Monet kyläkeskusten keskeiset alueet, kuten tiepientareet ja liittymäalueet, kuuluvat ELY-keskuksen hoitovastuulle. ELY tekee niitot yleensä kerran kesässä, eikä sen hoitotaso ole linjassa kaupungin viihtyvyyteen tähtäävien tavoitteiden kanssa. Tämä luo tilanteen, jossa hoidon tason parantaminen edellyttää tarkastelua sekä kaupungin että ELY:n alueilla. Mahdollinen lisähoito ELY-alueilla edellyttää resursointia ja yhteensovittamista, mutta se voi parantaa kokonaisvaikutelmaa merkittävästi erityisesti kyläkeskusten kaltaisissa keskeisissä ympäristöissä. Kyläkeskusten kunnossapidon kehittäminen edellyttää päätöstä myös siitä, mille alueille ja minkä tasoista hoitoa kaupunki haluaa tulevaisuudessa tarjota. Nykyisellä resurssitasolla korjausvelka kasvaa, mikä voi myöhemmin edellyttää suurempia panostuksia ja vaikuttaa alueiden viihtyisyyteen sekä imagoon. Kaupunki tarvitsee linjauksen siitä, halutaanko kunnossapidon tasoa nostaa, ja jos halutaan, mille alueille lisäresursseja kohdennetaan – kaupungin omiin alueisiin, ELY:n vastuulla oleviin alueisiin vai molempiin. Toimintavaihtoehdot Aloitteessa esitetyn tavoitteen – kyläkeskusten yhdenvertaisen ja viihtyisän kunnossapidon – toteuttamiseksi voidaan tarkastella seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto A – Nykytilanteen säilyttäminen • Kaupunki jatkaa nykyresurssein hoitoa omistamillaan alueilla. • ELY:n vastuulla olevien alueiden hoitotaso pysyy ennallaan. • Ei edellytä lisäresursseja, mutta ei myöskään mahdollista hoitotason laajentamista. • Korjausvelan kasvu jatkuu tai jopa kiihtyy. Vaihtoehto B – Lisäresursointi kaupungin omiin alueisiin • Kaupunki tehostaa hoitoa omilla alueillaan kyläkeskuksissa. • Istutusalueiden kunnostus, niittovälien tihentäminen ja siisteyden parantaminen mahdollistuvat. • ELY-alueet säilyvät nykyisellä hoitotasolla. • Korjausvelkaa voidaan hallita kaupungin omistamilla alueilla. Vaihtoehto C – Laajennettu lisäresursointi kaupungin ja ELY:n alueille • Kaupunki kohdentaa lisäresursseja myös ELY:n vastuulla olevien alueiden kunnossapitoon. • Mahdollistaa siistin ja yhtenäisen yleisilmeen riippumatta omistussuhteista. • Edellyttää laajempaa panostusta, mutta tukee tasapuolista kehittämistä. • Korjausvelan kasvua voidaan ehkäistä laaja-alaisemmin. Liite Kyläpääkeskukset yhdenvertaisesti hyvin hoidettuina ja viihtyisinä, valtuustoaloite Esittelijä vt. tekninen johtaja Pekka Stenius Ehdotus Tekninen lautakunta hyväksyy omalta osaltaan vastauksen aloitteeseen ja valitsee jatkokäsittelyyn vaihtoehdon A, B tai C, ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että vastaus hyväksytään ja asia todetaan loppuun käsitellyksi.