Kotihiiri/ Lempäälä

Kunnanhallitus · 20.10.2025

Valitus yhdyskuntalautakunnan päätöksestä 16.9.2025 § 140

Päätös

Yhdyskuntalautakunta päätti äänestyspäätöksellä, että hakemukseen suostutaan seuraavin perusteluin: - Haettavalla sijoittamisluvalla tehdään korvaavaa rakentamista. Tilanne ei olennaisesti muutu, vaikka alueella on olemassa oleva rakennuskielto. - Hanketta tukevat hyvä infra, vesi ja viemäri sekä tiet. Läheisyys palveluihin, koulu, päiväkoti ja kaupat. - Kolmelle sukupolvelle asunto - rakennetaan paritalo ja tukee perheen arkea. - Kunnalta on kysytty käyttääkö etuosto-oikeutta, mutta ei ole käyttänyt sitä. Merkittiin pöytäkirjaan, että esittelijä kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä jätti yhdyskuntalautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen. Tämä päätös on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Rakentamislupa on haettava em. voimassaoloaikana. Otteet hakija, ELY-keskus

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa5

Esittelijän pohjaehdotus

Ei5

Heli Tiensuun muutosehdotus

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 5
  • Ei 5
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Heikki Havukainen, Anu Nevalainen, Virva-Mari Rask, Sampo Ropponen, Meeri Silen) ja 5 EI-ääntä (Matti Kärki, Pirkko Harsia, Veijo Niemi, Heli Tiensuu, Juho Palokangas).

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 1000
SDP 2100
KESK 0200
KOK 1100
PS 0100
Ei tiedossa 1000

Äänestys 2

Jaa3

Esittelijän pohjaehdotusta

Ei7 Voitti

Tuukka Liuhan muutosesitystä

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 3
  • Ei 7
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Kosola Satu, Ojala Carita, Virtanen Kari) ja 7 EI-ääntä (Aspila Riina, Elovirta Elina, Haapajoki Henri, Liuha Tuukka, Paananen Ismo, Maaranen Sami, Perälä Antti) sekä 0 TYHJÄ-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että äänin 3 - 7 Tuukka Liuhan muutosesitys on tullut kunnanhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 1000
SDP 2100
KESK 0100
KOK 0300
PS 0100
Ei tiedossa 0100

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Yhdyskuntalautakunta ei suostu hakemukseen. Poikkeamiselle ei ole edellytyksiä (RakL 57 §). Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella eivät täyty (RakL 45 ja 46 §). Perustelut: Hakemuksen mukainen rakentaminen ei riittävästi huomioi voimassa olevan yleiskaavan määräyksiä, jotka koskevat ympäristöön sopeutumista ja sitä, että alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Hanke aiheuttaa siten haittaa voimassa olevan yleiskaavan toteutumiselle. (RakL 45§ kohta 10.) Alueella on vireillä kaavoituskatsauksen mukainen yleiskaavoitus, jonka laatimista varten on asetettu rakentamis- ja toimenpiderajoitus. Hakemukseen suostuminen aiheuttaisi olennaista haittaa kaavan laatimiselle. (RakL 46 § kohta 1.) Hankkeeseen suostuminen edellyttäisi poikkeamista rakentamisrajoituksesta. Kaavoitusviranomainen katsoo, ettei sijoittamislupaa pidä myöntää, ennen kuin voidaan varmistua, ettei rakentaminen aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle, kulttuuriarvoille ja rakennetun ympäristön kauneudelle tai luontoarvoille. Koska kaavan selvitykset ovat kesken, ja koska hakemuksen mukainen rakentaminen on tulevan asemakaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullista eikä rakennettuun ympäristöön sopivaa, näistä asioista ei voida varmistua. Poikkeaminen aiheuttaisi siten haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle eikä poikkeamiselle ole edellytyksiä. (RakL 57 § kohta 1.)

Käsittely

Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Heli Tiensuu teki seuraavan muutosehdotuksen: - Haettavalla sijoittamisluvalla tehdään korvaavaa rakentamista. Tilanne ei olennaisesti muutu, vaikka alueella on olemassa oleva rakennuskielto. - Hanketta tukevat hyvä infra, vesi ja viemäri sekä tiet. Läheisyys palveluihin, koulu, päiväkoti ja kaupat. - Kolmelle sukupolvelle asunto - rakennetaan paritalo ja tukee perheen arkea. - Kunnalta on kysytty käyttääkö etuosto-oikeutta, mutta ei ole käyttänyt sitä. Joten esitän, että sijoituslupa myönnetään. Lautakunnan 2. varapauheenjohtaja Matti Kärki kannatti Heli Tiensuun tekemää muutosehdotusta. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotukseen on tehty kannatettu muutosehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että esittelijän pohjaehdotus on JAA ja Heli Tiensuun muutosehdotus on EI. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 5 JAA-ääntä (Heikki Havukainen, Anu Nevalainen, Virva-Mari Rask, Sampo Ropponen, Meeri Silen) ja 5 EI-ääntä (Matti Kärki, Pirkko Harsia, Veijo Niemi, Heli Tiensuu, Juho Palokangas). Puheenjohtaja totesi, että äänestys päättyi tasatilanteeseen 5-5. Puheenjohtaja totesi, että tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee päätöksen (Kuntalaki 104 § 2 mom.), joten Heli Tiensuun tekemä muutosehdotus on tullut yhdyskuntalautakunnan päätökseksi.

Tiedoksi

toimistosihteeri, tonttipäällikkö, kaavasuunnittelija Kunnanhallitus 20.10.2025 § 289 588/10.03.00/2025 Valmistelija yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa Yhdyskuntalautakunnan esittelijä (kaavoituspäällikkö) on esittänyt edellä olevan sijoittamis- ja poikkeamislupahakemuksen hylkäämistä, koska hakemukselle ei ole ollut rakentamislain 45, 46 ja 57 § mukaisia edellytyksiä. Hanke aiheuttaa haittaa paitsi vireillä olevalle ja tulevalle kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle, myös voimassa olevan yleiskaavan toteuttamiselle. Yhdyskuntalautakunta on tehnyt päätösesityksestä poikkeavan päätöksen. Kunnanhallituksen tulee huolehtia, että lainalaisuus sekä hallinnon oikeusperiaatteet toteutuvat kunnan hallinnossa. Päätöksen laillisuuden arviointi Poikkeamisluvan käsittely perustuu kokonaisharkintaan. Tämä tarkoittaa, että päätösharkinta koostuu laillisuusharkinnasta ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Laillisuusharkinta perustuu lakiin, oikeuskäytäntöön ja kunnan ratkaisukäytäntöön. Tarkoituksenmukaisuusharkinta tapahtuu aina lain rajoissa, eli vasta sen jälkeen, kun poikkeamisen oikeudelliset edellytykset on todettu olevan olemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos poikkeamisluvan lailliset edellytykset täyttyvät, harkintavaltaa voidaan käyttää siihen, että lupaa ei myönnetä. Julkisen toiminnan lakisidonnaisuuteen sisältyvä yleinen lähtökohta on, että päätöksen tekijä tuntee sovellettavan lain sisällön, sillä muutoin lain tarkoin soveltaminen ei ole mahdollista. Lempäälän yhdyskuntalautakunnan päätöksenteko nojaa kunnan viranhaltijoiden valmistelu- ja esittelytyöhön. Viranhaltijan valmistelussa tutkitaan päätettävän asian lailliset edellytykset ja huolehditaan valmistelumenettelyn laillisuudesta. Käytännössä valmistelijalla ja esittelijällä on Lempäälän kunnassa laajin osaaminen arvioida erityisalaansa liittyvän päätettävän asian laillisuutta. Luottamushenkilöllä on oikeus tehdä esittelijän esityksestä poikkeava esitys. Tämä oikeus ei poista laillisuusvelvoitetta. Myöskään poikkeamislupaan liittyvä tarkoituksenmukaisuusharkinta ei poista laillisuusvelvoitetta. Tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuva, rajallinen poliittinen liikkumatila alkaa vasta lainmukaisuusharkinnan jälkeen, ja myös tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan päätöksenteon tulee olla lainmukaista ja perustelua. Siksi ilman poikkeamislupaan liittyvän säädöksen (RakL 57 §) mukaisten edellytysten täyttymistä ei poikkeamislupaa voida myöntää tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen. Kyseessä oleva päätös tehtiin esittelijän esityksestä poikkeavasti. Esittelijä esitti, että hakemus hylätään, sillä se ei täytä rakentamislain 57, 45 ja 46 § mukaisia edellytyksiä. Lopullisessa päätöksessä hakemukseen suostuttiin perusteluin: Haettavalla sijoittamisluvalla tehdään korvaavaa rakentamista. Tilanne ei olennaisesti muutu, vaikka alueella on olemassa oleva rakennuskielto. Hanketta tukevat hyvä infra, vesi ja viemäri sekä tiet. Läheisyys palveluihin, koulu, päiväkoti ja kaupat. Kolmelle sukupolvelle asunto - rakennetaan paritalo ja tukee perheen arkea. Kunnalta on kysytty käyttääkö etuosto-oikeutta, mutta ei ole käyttänyt sitä. Päätöksen perustelujen mukaan haettu rakentaminen on korvaavaa rakentamista eikä olennaisesti muuta olemassa olevaa tilannetta. Perustelussa ei huomioida sitä, että hakemuksen mukaisen kaksiasuntoisen rakennuksen rakentaminen lisää alueen asuntojen määrää, kasvattaa rakennustehokkuutta ja asettaa rakennuspaikalle lisävaatimuksia mm. tarvittavan pysäköinnin määrän suhteen. Ei ole varmaa, että kiinteistölle voitaisiin kaavoituksessa osoittaa näin paljon rakennusoikeutta. Perusteluissa ei huomioida myöskään, että kaksiasuntoisen rakennuksen rakentaminen ei ylipäänsä ole Lempäälän rakennusjärjestyksen 25 § mukaista. Poikkeamista rakennusjärjestyksestä ei ole perusteltu. Perusteluissa ei huomioida myöskään, että olemassa oleva rakennus on hakemuksen mukaan käyttökelvoton. Käyttöarvonsa menettäneen rakennuksen tapauksessa kyseessä ei ole olemassa oleva rakennuspaikka. Hakemuksen mukaista rakentamista voidaan siis tuskin pitää korvaavana rakentamisena, joka ei muuta olemassa olevaa tilannetta. Päätöstä on perusteltu myös alueen hyvällä infralla, vesi- ja viemärijohdoilla sekä teillä, mutta perusteluissa ei ole huomioitu alueeseen kohdistuvaa rakentamispainetta, sijaintia taajamassa asemakaava-alueen lievealueella ja kaavoituksen tarvitsemaa suunnitteluvaraa mm. katualueen muodostamisen suhteen. Päätöksen perustelu perheen arjen tukemisesta on subjektiivinen perustelu, jolla tuetaan yksittäisten henkilöiden, ei yleistä etua. Perustelu etuosto-oikeuden käyttämisestä ei ole asian kannalta merkittävä. Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen ei velvoita kuntaa myöntämään poikkeamista. Päätöksen perusteluissa ei siten ole otettu kantaa päätösesityksen perusteluihin, joiden mukaan hakemuksen mukainen rakentaminen ei riittävästi huomioi voimassa olevan yleiskaavan määräyksiä, jotka koskevat ympäristöön sopeutumista ja sitä, että alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Hanke aiheuttaa siten haittaa voimassa olevan yleiskaavan toteutumiselle. (RakL 45§ kohta 10.) Alueella on vireillä kaavoituskatsauksen mukainen yleiskaavoitus, jonka laatimista varten on asetettu rakentamis- ja toimenpiderajoitus. Hakemukseen suostuminen aiheuttaisi olennaista haittaa kaavan laatimiselle. (RakL 46 § kohta 1.) Hankkeeseen suostuminen edellyttäisi poikkeamista rakentamisrajoituksesta. Hakemuksesta annettujen lausuntojen mukaan lupaa ei pidä myöntää, ennen kuin voidaan varmistua, ettei rakentaminen aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle, kulttuuriarvoille ja rakennetun ympäristön kauneudelle tai luontoarvoille. Koska kaavan selvitykset ovat kesken, ja koska hakemuksen mukainen rakentaminen on tulevan asemakaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullista eikä rakennettuun ympäristöön sopivaa, näistä asioista ei voida varmistua. Poikkeaminen aiheuttaisi siten haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle eikä poikkeamiselle ole edellytyksiä. (RakL 57 § kohta 1.) Haittaa kaavoitukselle arvioidaan voimassa olevan yleiskaavan, alueen maankäytön ohjaustarpeen ja vireillä olevan kaavoituksen näkökulmasta. Voimassa olevassa yleiskaavassa kiinteistön alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP, jossa rakennusten tulee olla muodoltaan, materiaaliltaan ja väriltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Alueelle saa sijoittaa myös asumiselle tarpeellisia lähipalveluita ja virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi ja alueella varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. Rakennettaessa alueelle, missä ei ole alueellista vesihuoltoverkostoa, tulee rakennuspaikan olla vähintään 5000 m2 suuruinen. Alueella on vireillä Marjamäen eteläosan osayleiskaava, jonka tavoitteena on muodostaa Ideaparkin alueesta alakeskus palveluineen sekä toimivine asuin-, työpaikka- ja viheralueineen. Alueelle tavoitellaan tiiviimpää asumista Ideaparkin läheisyyteen ja pientalovaltaisempaa asumista Kuivaspään, eli päätöksen kohteena olevan alueen, suuntaan. Uusia työpaikka-alueita on tavoitteena osoittaa Helsingintien varteen laajentaen nykyisiä työpaikka-alueita kaakon suuntaan. Osayleiskaavassa varaudutaan pitkällä aikavälillä maantien 130 (Helsingintie) liikennöitävyyden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Kiinteistön alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Marjamäen eteläosan osayleiskaavan laatimiseksi kunnanhallituksen 30.1.2023 § 31 päätöksellä. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus on voimassa 30.1.2028 saakka. Rakentamisrajoituksen ja toimenpiderajoitusten tarkoituksena on estää suunnittelun kohteena olevan alueen muuttaminen suunnitteluprosessin aikana ja sellaisten kaavoitusmenettelyjen aikaisten muutosten estäminen, joilla vaikeutetaan yleiskaavoitusta, kuten asuinalueen ja siihen liittyvien virkistyksen, viheryhteyksien ja kulkureittien järjestämistä sekä kulttuuri- ja luonnonarvojen turvaamista. Päätöksen mukaan Marjamäen eteläosan osayleiskaava-alueella on tarkoituksenmukaista osoittaa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimisen ajaksi. Päätöksen kohteena oleva kiinteistö sijaitsee siis alueella, jossa on käynnissä kunnan strategian mukaisia maankäytön muutoksia. Alue on jo voimassa olevassa yleiskaavassa tunnistettu tarvitsevan asemakaavatasoista suunnitelmaa. Alueen rakentaminen tulee ratkaista kaavoituksella siksikin, että alue on jo muodostunut taajamaksi. Kun huomioidaan hankkeen sijainti taajamassa asemakaava-alueen lievealueella, Lempäälän väestönkasvu ja Marjamäen alueeseen kohdistuvat maankäyttö- ja rakentamispaineet sekä maanomistajien yhdenvertainen kohtelu, tulee alueen rakentamisen perustua kaavoitukselliseen tarkasteluun. Aluetta koskevissa päätöksissä tulee huomioida käynnissä olevan ja tulevan kaavoituksen suunnitteluvara. Yleiskaavoittajan lausunnossa tuodaan ilmi, miten hakemuksen mukainen rakentaminen vaarantaa AKL 5 § mukaisten alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista yleiskaavatyössä (rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus). Rakennuskiellosta poikkeamisen vaikutukset olisivat siis sellaisia, joita rakennuskiellon asettamisella on nimenomaisesti pyritty välttämään. Hakemukseen on suostuttu sellaisenaan, eikä päätöksessä ole asetettu rakentamisluvalle ehtoja, joilla pyrittäisiin ohjaamaan rakentamisen sopeutumista ympäristöönsä, huomioimaan alueen mahdollisia luontoarvoja tai lieventämään rakentamisen vaikutuksia tulevalle kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle. Yhdyskuntalautakunnan päätöksessä ei oteta huomioon yhdenvertaisuutta. Vastaavia lupia ei voitaisi myöntää muille vastaavassa tilanteessa oleville ilman, että alueen asuntojen määrä kasvaa hallitsemattomasti; että kaavoituksen suunnitteluvara pienenee; ja että alueen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä menetetään. Vastaavien lupien myöntäminen kaavan selvitysten ollessa kesken aiheuttaisi alueella huomattavia muutoksia, mikä haittaisi oleellisesti kunnan strategian ja kaavoituskatsauksen mukaista yleiskaavan laatimista ja vaarantaisi alueen rakennetun ympäristön arvojen, luontoarvojen ja virkistystarpeiden turvaamista. Päätös ei näin ollen täytä rakentamislain 57 § mukaisia poikkeamisen edellytyksiä tai 45 ja 46 § mukaisia sijoittamisen edellytyksiä. Päätöksellä ei ole ollut laillisia edellytyksiä. Lisäksi esittelijän päätösesityksestä poikkeavaa päätöstä ei ole perusteltu hallintolain 45 § edellyttämällä tavalla (päätöksessä on mainittava sovelletut säännökset), mikä sellaisenaan on peruste päätöksen kumoamiselle ja uudelleen käsittelylle. Mutta koska poikkeamisen edellytykset eivät täyty, on asian käsittelyn pitkittämisen välttämiseksi vaadittava päätöksen kumoamista. Kunnanhallituksen asema Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallituksen tulee muun muassa vastata kunnan hallinnosta ja valvoa kunnan etua. Kunnanhallituksen tulee valvoa ja varmistaa, että lainalaisuus sekä hallinnon oikeusperiaatteet toteutuvat kunnan hallinnossa. Viranomaisella on velvollisuus noudattaa lakia ja yksityisellä on vastaavasti oikeus odottaa, että viranomainen myös toimii näin. Lempäälän hallintosäännön 5 luvun 1 § mukaan kunnanhallitus vastaa myös mm. strategisesta suunnittelusta, asunto- ja maankäyttöpolitiikasta ja sen ohjaamisesta sekä kaavoituksesta. Kaiken virkatoiminnan on perustuttava lakiin. Myös luottamushenkilöt hoitavat tehtäviään lain nojalla ja virkavastuun alla. Rikoslain 40 luvun 11 §:n mukaan virkarikossäännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön. Rikosoikeudelliseen vastuuseen viranhaltija tai luottamushenkilö voi joutua toimiessaan tehtävässään lain tai virkavelvollisuuksien vastaisesti taikka laiminlyömällä tehtäviään. Esittelijä vastaa aina päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. Eriävän mielipiteen ilmoittanut vapautuu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta. Yhteenveto ja johtopäätökset Virkavastuulla toimiva yhdyskuntalautakunnan esittelijä on jättänyt päätöksestä eriävän mielipiteen, mikä tarkoittaa, että esittelijän näkemyksen mukaan päätös on lainvastainen. Kunnanhallituksen tulee varmistaa, että kunnan hallinnossa toteutuvat oikeusperiaatteet ja että hallinnon toiminta on lainalaista. Kunnanhallitus vastaa myös mm. strategisesta suunnittelusta ja kaavoituksesta. Kunnanhallituksen tulee päättää valittaa päätöksestä varmistaakseen, että asiassa päädytään lainmukaiseen ratkaisuun. Kunnanhallituksen tulee päättää valittaa päätöksestä siitäkin syystä, että päätös aiheuttaa haittaa kunnanhallituksen asettaman rakennuskiellon tavoitteille ja vireillä olevalle kaavoitukselle. Toimivalta: Lempäälän kunnan hallintosäännön 5 luvun 1 § mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja vastaa kuntalain 39 §:ssä säädetyistä tehtävistä sekä mm. maankäyttöpolitiikasta ja kaavoituksesta. Lempäälän kunnan hallintosäännön 5 luvun 8 § mukaan kunnanjohtaja voi päättää asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Oheisaineisto: Valituskirjelmä (ei julkaista esityslistavaiheessa) Esittelijä Kunnanjohtaja

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää valittaa yhdyskuntalautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen edellä mainituin perustein.

Käsittely

Keskustelun kuluessa Tuukka Liuha teki seuraavan muutosesityksen: Kunnanhallitus ei päätä valittaa päätöksestä. Lautakunnan päätös on selkeästi perusteltu korvaavana rakentamisena, joka ei voi johtaa hallitsemattomaan lisärakentamiseen uusille rakennuspakoille alueella. Korvaava asuntorakentaminen AP alueen vanhalla rakennuspaikalla ei aiheuta kunnan kokonaisedun kannalta merkittävää haittaa tulevalle kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle tai voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden toteuttamiselle RL 45§ 46§ 57§ mukaisesti. Pientaloissa korvaava rakentaminen kohdistuu lähtökohtaisesti heikkokuntoiseen tai tuhoutuneeseen. Näihin on lupia Lempäälässä tavanomaisesti annettu ja kyseinen lupa on voitu yhdenvertaisuutta vaarantamatta myöntää lautakunnan harkinnan perusteella. Tuukka Liuhan tekemää muutosesitystä kannattivat Antti Perälä ja Elina Elovirta. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotukseen on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, joten asiassa on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Tuukka Liuhan muutosesitystä äänestävät EI. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Kosola Satu, Ojala Carita, Virtanen Kari) ja 7 EI-ääntä (Aspila Riina, Elovirta Elina, Haapajoki Henri, Liuha Tuukka, Paananen Ismo, Maaranen Sami, Perälä Antti) sekä 0 TYHJÄ-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että äänin 3 – 7 Tuukka Liuhan muutosesitys on tullut kunnanhallituksen päätökseksi. Äänestyksen jälkeen kunnanhallituksen jäsenet Satu Kosola, Carita Ojala ja Kari Virtanen sekä esittelijä kunnanjohtaja Noora Pajari ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen.

Tiedoksi

Hämeenlinnan hallinto-oikeus, yhdyskuntalautakunta

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja