Vastaus valtuustoaloitteeseen / Mahdollisuus kotoutua ruotsiksi Kokkolassa

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti merkitä aloitteen pöytäkirjaansa ja saattaa sen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.11.2025 § 96 Valmistelijat opetus- ja kasvatusjohtaja Ronnie Djupsund, ruotsinkielisten opetuspalvelujen johtaja Tony Widjeskog, työllisyysjohtaja Perttu Kellomäki ja kotoutumispäällikkö Pia Salonen Valtuutettu Elfving jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.09.2025 (§ 94) aloitteen maahanmuuttajien mahdollisuuksista kotoutua ruotsinkielellä ja että ruotsinkieliset koulut voisivat ottaa suuremman vastuun ja osallistua aktiivisemmin uusien suomalaisten integroitumiseen. Aloite esitetään oheismateriaalina. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukaan kotoutuja valitsee itse sen kielen, jolla hän haluaa kotoutua. Kotoutuja usein ilmoittaa haluamansa kielen heti kotoutumissuunnitelman laatimisen alkuvaiheessa. Molemmat kotimaiset kielet esitellään kotoutujalle, mutta hyvin usein haluttu kotoutumiskieli on jo kotoutujalla valittuna. Mikäli kotoutuja haluaa kotoutua ruotsiksi, hänelle ensisijaisena vaihtoehtona voidaan tarjota Kruunupyyssä toimivan Kvarnen kansanopiston ruotsin kielen kotoutumiskursseja. Kvarnen järjestää myös suomenkielistä kotoutumiskoulutusta ja sinne hakeutuu vuosittain noin 100 Kokkolassa asuvaa kotoutujaa. Ruotsiksi kotoutuvien työikäisten henkilöiden määrä on ollut vuosittain niin pieni, että ei ole ollut mahdollista järjestää ryhmämuotoista kotoutumiskoulutusta Kokkolassa ruotsiksi. Mikäli ruotsiksi kotoutuvien määrä merkittävästi kasvaisi ja ryhmämuotoisten kotoutumiskoulutusten järjestäminen muuttuisi taloudellisestikin kannattavaksi, on mahdollisuudet niiden järjestämiseen olemassa esimerkiksi Kokkolan seudun opiston kanssa yhteistyössä. Työllisyyspalvelujen kotoutumisasiantuntijoiden havaintojen mukaan useimmiten ruotsi valitaan kotoutumiskieleksi vain, jos esimerkiksi puoliso tai puolison perhe on ruotsinkielinen. Näissäkin tapauksissa lapsi saatetaan silti laittaa suomenkieliseen päiväkotiin tai kouluun, koska halutaan, että lapsi oppii suomen kielen. Ruotsiksi kotoutuneet ovat havainneet myös jossain vaiheessa, että ruotsin kielen rinnalle tarvitaan usein myös hyvä suomen kieli, ainakin työllistymiseen Keski-Pohjanmaalla. Myös jatkokouluttautumisen kannalta kielellä on merkitystä, mikäli kotoutuja haluaa jäädä Kokkolan seudulle, sillä ammatillisia opintoja ei ole tarjolla ruotsin kielellä Kokkolassa. Koulutustarjonta ruotsiksi on maanlaajuisestikin suppeaa. Maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttaa se, että ulkomailla hankittuja tutkintoja ei arvosteta eikä niistä ole useinkaan apua työnhaussa. Keski-Pohjanmaan työllisyyslautakunta työvoimaviranomaisena siis huomioi molemmat kotimaiset kielet tasapuolisesti työllisyys- ja kotoutumispalveluissa. Lapsille Kokkolan kaupungin opetuspalvelut järjestävät valmistavaa opetusta joko ryhmässä tai yleisopetuksen yhteydessä, ns. inklusiivisesti. Ruotsinkielisellä puolella ei ole ollut tarvetta järjestää valmistavaa opetusta ryhmässä, koska oppilaita on ollut vain yksittäisiä ja eri kouluissa. Työllisyyspalvelujen ja kotoutumispalvelujen käytännön arvioon perustuvan havainnon mukaan ruotsin kielellä kotoutujien tämänhetkinen määrä on 1–5 henkilöä vuosittain. On myös havaittu, että ruotsiksi kotoutuneita henkilöitä on muuttanut Pohjanmaan maakunnan puolelle. Kotoutumiskielen valinta on kotoutujan omaan harkintaan perustuva valinta. Tällä hetkellä suurin osa kotoutujista valitsee kieleksi suomen kielen. Ruotsinkielisissä kouluissa voidaan järjestää ryhmämuotoista valmistavaa opetusta, mikäli oppilasmäärät kasvavat niin suuriksi, että se on opetuksellisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tähän asti oppilasmäärät ovat kuitenkin olleet niin pieniä, ettei ryhmämuotoiselle valmistavalle opetukselle ole ollut tarvetta. Oppilasmäärä ruotsinkielisessä valmistavassa opetuksessa vaihtelee yleensä 0–3 oppilaan välillä, ja nämä oppilaat voivat lisäksi olla jakaantuneita eri koulujen kesken. Käytännössä pieni oppilasmäärä on estänyt ryhmien perustamisen. Se, että ruotsinkielisissä kouluissa on hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, voi johtaa siihen, ettei oppilaspohja vastaa yhteiskunnan kansainvälistyvää väestörakennetta. Oppilaan näkökulmasta olisi toivottavaa, että kansainvälistyminen näkyisi myös ruotsinkielisissä kouluissa. Yhteiskunnan näkökulmasta taas olisi tärkeää, että myös ruotsinkieliset koulut osallistuisivat maahanmuuttajien kotouttamiseen ja heidän integroitumiseensa yhteiskuntaan. On ymmärrettävää, että maahanmuuttaja valitsee kotoutua suomen kielellä. Ruotsinkielisillä opetuspalveluilla on kuitenkin valmius järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta tarvittaessa, joko ryhmämuotoisena tai osana yleisopetuksen luokkaa. Sekä Kokkolan kaupungin opetuspalveluilla että Keski-Pohjanmaan työllisyysalueella on edellytykset vahvistaa ruotsinkielistä kotoutumista tukevia palveluita, mikäli niiden kysyntä olennaisesti kasvaa. Nykytason kysyntää vastaavat palvelut ovat olemassa ja taloudelliset realiteetit huomioiden järjestettynä. Opetus- ja kasvatusjohtaja Lautakunta päättää hyväksyä vastauksen valtuustoaloitteeseen omalta osaltaan esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy vastauksen valtuustoaloitteeseen ja katsoo sen tulleen käsitellyksi.