Kulttuurikeskukseen suunniteltu tila avoimelle kohtaamispaikalle

Päätös

Hyvinvointilautakunta päätti jättää pykälän jatkovalmisteluun seuraavaan kokoukseen Huvikummun tilan selvittämiseksi. Lisäksi lautakunta päätti pyytää nähtäväksi työsuojelupäällikön lausunnon mahdollisesta lasten kulttuurikeskuksen tilojen käyttömuutoksesta. Lautakunta kuuli saapuneen lausunnon Kemikammarin toiminnasta ja lisäsi sen pöytäkirjan oheismateriaaliksi. Hyvinvointilautakunta 20.03.2025 § 33 Valmistelu Vapaa-aikapäällikkö Marke Rautiala [poistettu], hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala Hyvinvointilautakunta päätti, että selvitetään Huvikummun tilojen käyttömahdollisuus avoimen kohtaamispaikkatoiminnan järjestämiseen sekä pyydetään työsuojelupäällikön lausunto mahdollisesta lasten kulttuurikeskuksen tilojen käyttömuutoksesta. Nuorisotyön keskus Huvikumpu - Toimintakatsaus 3/2025 Huvikumpu toimii monipuolisena nuorisotyön keskuksena, joka palvelee 7-29-vuotiaita tarjoten tilat ja puitteet etsivälle nuorisotyölle, nuorisotilatoiminnalle ja bändinuorisotyölle. Keskuksen kehittämisessä huomioidaan kemiläisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Vuonna 2025 nuorisotyö sai kaupunginvaltuustolta lisäresurssin toiminnan vahvistamiseen. Huvikummussa nuorisotyö yhdistää kantakemiläiset ja maahanmuuttajataustaiset nuoret, mikä tukee kotoutumista ja lisää nuorten yhdenvertaisuutta. Toiminta on avointa kaikille, ja sen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Etsivä nuorisotyö tukee syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarjoten turvallisen ja nuorten näköisen kohtaamispaikan. Tilassa järjestetään henkilökohtaisia tapaamisia, yksilöllistä ohjausta ja säännöllisiä ryhmätoimintoja. Nuoret ovat ottaneet Huvikummun omakseen. Huvikummun kävijämäärät ja aukiolot: - Nuorisotilakäyttö: Tiistaista lauantaihin noin 30 tuntia viikossa, ajoittain enemmän. Kävijämäärät: Iltaisin 50-90 kävijää, toisinaan enemmän. - Bänditoiminta: 6-7 bändiä, yhteensä 30-40 nuorta. Aktiivisinta maanantaisin ja tiistaisin (yhteensä 12 tuntia), mutta toimintaa on ajoittain myös muina iltoina, kuten torstaisin ja perjantaisin. - Etsivä nuorisotyö: vuoden 2024 lopussa asiakkaina 144 nuorta (15-29-vuotiaita). Työskentely (kolme henkilöä) arkisin klo 8-16. Lastenkulttuurikeskus kävijämäärät ja aukiolot: - Koululaisille suunnattu taidetoiminta järjestetään tammi-toukokuussa tiistaisin ja ajoittain perjantaisin, tavoittaen noin 380 oppilasta ja opettajaa. - Perheille on tarjolla viikoittain tiistaista torstaihin avoimia taidetuokioita (10-40 hlö/kerta) sekä vauvojen värikylpy (max 7 perhettä). - Loma-aikoina ja lauantaisin järjestetään tapahtumia, kuten taidepajoja, puistoseikkailuja, keppariratoja, satuseikkailuja, mangapäivä (5 t), Taiteiden yö, Lapsen Kemi, arkeologian viikko (5-luokkalaisille) sekä joulun perinnepajat. - Toimintaa pyörittää yksi työntekijä (aiemmin 1 + 60 %), vastaten suunnittelusta, valmistelusta, materiaalihankinnasta, mainonnasta ja yhteistyöstä. Keskus on avoinna arkisin klo 8-16 ja satunnaisesti lauantaisin. - 7518 asiakaskontaktia (2024) Tila-arviointia senioritoiminnan näkökulmasta - Huvikummun sijainti ei ole niin keskeinen, mikä voi nostaa kynnystä hyödyntää kulttuurikeskuksen muita palveluita ja osallistumista talossa järjestettäviin tapahtumiin. - Esteettömyydessä on puutteita - sisätilan ramppi on haastava kulkea ilman avustajaa. - Alueen pysäköinti on haastavaa, sillä se tapahtuu kadun varressa, jossa liikennettä on alueen asukkaiden sekä alueella sijaitsevien työpaikkojen liikennöinnin vuoksi. - Kulttuurikeskus on suunniteltu ensisijaisesti suurten kävijämäärien toimipaikaksi, toisin kuin Huvikumpu. Kasvava asiakasmäärä lisää kiinteistön kulumista ja nostaa käyttökustannuksia. Huvikummun tila on alustavasti luvattu Pruntsilla toimivan Kemin Eläkeläiset ry:n päiväryhmän käyttöön. Tämän hetken tiedon mukaan Pruntsi olisi tulossa myyntiin. Meriva-säätiön tilatarpeet Toiminta mukautetaan kaupungin tarjoaman tilan mahdollisuuksiin, mutta toiveena on helposti saavutettava tila keskustan läheisyydessä. Tilassa tulee huomioida esteettömyys ja mahdollisuus monipuolisiin ohjattuihin toimintoihin. Ihanteellinen vaihtoehto olisi Kulttuurikeskuksen nykyinen sarjakuvakeskuksen tila, sillä se on esteetön, sisältää lähellä olevan inva-WC:n ja muodostaa yhtenäisen tilan, joka tukee yhteisöllisyyttä. Toiminta on avoinna arkisin klo 9-15 säätiön työntekijän ohjaamana, ja iltaisin sekä viikonloppuisin tila voisi olla muiden käytössä. Tavoitteena on pitkäkestoinen toiminta, ja sen jatkuvuus riippuu STEAn avustuksesta, jonka strategiset painopisteet selkiytyvät vuonna 2025. Kaikissa kulttuurikeskuksen uusissa tilajärjestelyissä tulee arvioida nykyisten toimijoiden tilojen käyttöastetta sekä uusien toimintojen synergiaetuja. Kulttuurikeskuksesta puuttuu tilojen kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa huomioitaisiin muun muassa palvelutarpeen vaatimat tilat suhteessa väestöön ja asiakasmäärään, syntyneet tilatarpeet uusille toiminnoille sekä yhteistilojen tehokkaampi käyttö. Kokonaisvaltainen tarkastelu yhdessä käyttäjien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa avaisi uusia mahdollisuuksia tilojen ja palvelujen järjestämiseen. Avoimelle kohtaamispaikkatoiminnalle voitaisiin vaihtoehtoisesti osoittaa sarjakuvakeskuksen tila, (tilavuus 100 henkilöä yht. aikaa), jolloin sarjakuvakeskus siirtyisi osittain aula- ja kirjastotiloihin. Samaa tilaa voitaisiin lisäksi käyttää nuorison kohtaamispaikkana kello 15 jälkeen arkisin ja viikonloppuisin. Näin voitaisiin tarjota keskiasteen koulutuksessa oleville nuorille keskeiseltä kaupunkialueelta täsmätila, jollaiselle on selkeä tarve. Kyseisillä tilaratkaisuilla saataisin kahdelle eri kohderyhmälle tarvittavat ja toimivat tilat. Nämä järjestelyt tulisi toteuttaa viimeistään elokuun 2025 alkuun mennessä. Kun vertaillaan Huvikummun ja kulttuurikeskuksen tiloja avoimen kohtaamispaikan tarpeisiin, kulttuurikeskus tarjoaa kokonaisvaltaisesti paremmat ja monipuolisemmat puitteet toiminnalle. Sen tilat mahdollistavat laajemman palveluvalikoiman, joustavan käytön sekä paremman saavutettavuuden eri kohderyhmille. Kulttuurikeskuksessa toimiva sarjakuvakeskus vastaa hyvin kohtaamispaikalle asetettuihin kriteereihin ja tuo synergiaetuja muiden kulttuuripalveluiden kanssa. Lasten kulttuurikeskuksen tilaa voisi hyödyntää entistä laajemmin esimerkiksi työpajatoimintaan, huomioiden Kivalo-opiston tilatarpeet taidekasvatustyössä. Tilaa käyttävät jo museot, ja uutena toimijana myös Kivalo-opisto. Kivalo-opisto on suunnittelemassa ensi syksyn toimintaa, joten tilojen käyttölinjaus tässä vaiheessa mahdollistaisi myös vahvemman yhteistyön Kivalo-opiston ja lastenkulttuurikeskuksen kanssa sekä tilojen että toimintojen osalta. Alustavia keskusteluja on käyty Kivalo-opiston rehtorin/kirjastovastaavan, nuorisosihteerin, museonjohtajan, kulttuurituottajan, Meriva-säätiön edustajan ja Sarjakuvakeskuksen edustajan kanssa. Meriva-säätiön avoin kohtaamispaikkatoiminta tarvitsee tilat toimintaansa pikimmiten. Kevääksi tilat tulee järjestää kultturikeskuksesta hyödyntäen toiminnasta vapaana olevia tiloja sekä yhteiskäyttötilojen mahdollisuuksia. Avoimen kohtaamispaikan ja lastenkulttuurikeskustoiminnan sijoittaminen samaan tilaa kevään osalta edellyttää molempien toimintojen kalenterointia ja rytmittämistä. Yhtälailla kulttuurikeskuksen muut toimitilat huomioidaan kevään toimitiloja järjestettäessä. Kulttuurikeskuksen kokonaisvaltainen tilasuunnitelma nykyisin käytössä olevien tilojen pohjalta tulee käynnistää yhteistyössä ympäristötoimialan kanssa kevään aikana. Tarvittavat suunnittelu/toimeenpanokustannukset tulee huomioida vuoden 2026 talousarviokäsittelyssä. Oheismateriaalina työsuojelupäällikön lausunto mahdollisesta lasten kulttuurikeskuksen tilojen käyttömuutoksesta. Esittelijä Hyvinvointijohtaja Kaisa Rauvala