Kaupunginhallitus · 17.11.2025

Ilmastoyhteistyön jatkaminen vuosina 2026-2030 sekä julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittyminen kaudelle 2026-2035

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Pöytäkirjaan merkittiin, että kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala oli klo 17.15-17.34 paikalla kokouksessa esittelemässä asioita "Kauhavan Monitoimihalli Oy:n ehdotus padelhallin toiminnan jatkamisesta" ja "Ilmastoyhteistyön jatkaminen vuosina 2026-2030 sekä julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittyminen kaudelle 2026-2035". Kuoppala poistui kokouksesta ennen ao. asioiden päätöksentekoa. Lisätietoja Kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala, [poistettu], ______________________________ Kaupunginhallitus 17.11.2025 § 247 724/11.00.02/2023 Valmistelija Kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala 7.11.2025 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittymisen ja Kestävät ilmastoyhteistyön jatkamisen uudelleen valmisteltavaksi. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja. Tavoitteena on, että sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, joka edistää Suomen kilpailukykyä. Energiatehokkuussopimukset ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön. Sopimustoiminta on keskeinen keino täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset kansalliset tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä sekä saavuttaa 8 artiklan sitova kansallinen energiatehokkuusvelvoite. Vuonna 2026 käynnistyvä 10-vuotinen energiatehokkuussopimuskausi on järjestyksessään jo neljäs. Sopimuksilla on ollut keskeinen rooli Suomen energiapolitiikassa jo lähes 30 vuotta. Ja viimeisen 20 vuoden ajan niillä on toimeenpantu joustavasti ja menestyksekkäästi EU:n energiatehokkuusdirektiivejä. Sopimukset ohjaavat energiatehokkuuteen, mikä pienentää tuotteen tai palvelun energiankulutusta sekä energiansäästötoimiin, jotka vähentävät energiankulutusta nykytilanteeseen ja tulevaan kehitykseen verrattuna. Energiansäästötoimet parantavat aina energiatehokkuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta. Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se vauhdittaa puhdasta siirtymää ja puhtaan teknologian markkinoiden kehittymistä ja kasvua. Tehokas energiankäyttö edistää myös energiajärjestelmätasolla energian kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpitämistä kustannustehokkaasti. Sopimusten tavoite on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä jatkuvasti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet asettavat itselleen määrällisen ohjeellisen energiansäästötavoitteen ja toteuttavat toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia sekä tapauskohtaisesti uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Sopimukseen liittyneet voivat hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös energiakatselmuksissa todettujen energiatuen yleiset ehdot täyttävien energiansäästöön liittyvien tavanomaisen tekniikan investointeihin. Kestävä-hankkeelta saadun tiedon mukaan, todennäköisesti energiatuen alle on tulossa uusia tukimahdollisuuksia julkisille toimijoille liittyen energiajohtamisen kehittämiseen ja katselmointiin. Näiden hakemisessa Kestävät-hanke tukee kuntaa. Energiatehokkuussopimukseen liittymällä tukia saatavilla 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Nykyisellä, vuoden lopussa päättyvällä kaudella mukana sopimuksissa on ollut 152 kuntaa. Lisätietoja osoitteesta energiatehokkuussopimukset.fi. Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) liittyminen parantaa Kauhavan kaupungissa energiankäytön seurantaa, energiatehokkuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta. Energiatehokkuussopimukseen liittyminen tuo suunnitelmallisuutta energiatehokkuustoimien toteutukseen. Samalla se vahvistaa kaupungin valmiuksia hakea energia- ja investointitukia, edistää päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja tuo positiivisia imagohyötyjä. Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta Motivan-seurantajärjestelmään. Raportoinnin tarkoitus on kerätä tieto Suomessa toteutetuista energiatehokkuustoimista ja seurata millaisia energiansäästöjä sopimuksilla saadaan aikaan. Sopimustoimintaan liittyvän vuosittaisen raportoinnin avulla Suomi raportoi EU:lle toteutuneesta energiansäästöstä, mikä mahdollistaa vapaaehtoisen sopimustoiminnan käyttämisen ohjauskeinona energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiansäästövelvoitteen toimeenpanossa Suomessa. Aikaisempina kausina Kestävä-hanke on avustanut Kauhavan kaupunkia raportoinnissa. Varsinaiseen raportointiin menevä aika on hankkeen arvion mukaan noin viikko. Uudelta sopimuskaudelta raportointiesimerkkejä ei vielä ole, mutta oheismateriaalina on mm. ohjeistusta säästövaikutusten laskentaan ja dokumentointiin ja esimerkkejä energiansäästötoimenpiteiden säästölaskennan perustyypeistä aikaisemman kauden energiatehokkuussopimuksista. Eli taustaselvityksiin voi kulua huomattavasti enemmän aikaa. Raportointi ja energiasäästöjen laskenta vaatii myös omaa erityisasiantuntemustaan. Teknisen toimen arvion mukaan ulkopuolista raportointiapua tarvitaan myös tällä sopimuskaudella, mikäli energiatehokkuussopimukseen liitytään, koska nykyiset resurssit eivät mahdollista raportoinnin tekemistä omana työnä. Uudisrakentamisen vaikutuksia energiatehokkuussopimusten mukaiseen energiasäästöön ei ole Kestävät-hankkeen mukaan vielä tehty Kauhavan osalta. Se tehdään vuoden 2025 raportointiin. Täsmennyksenä aikaisempaan kaupunginhallituksen käsittelyyn: raportointiohjeiden mukaan määräystasoa paremmalla rakentamisella saavutettava tulevan kulutuksen vähentäminen voidaan laskea energiansäästöksi. Uudiskohteen laitehankinnoissa energiansäästötoimeksi hyväksytään energiatehokkuudeltaan Suomessa markkinoilla olevaa keskitasoa tai ekosuunnitteluasetuksen edellyttämää energiatehokkuustasoa parempien laitteiden hankinta. Tästä syystä Kestävät hanke suosittaakin lyhyemmän aikavälin energiansäästötavoitteen asettamista. Kestävät kunnat -ilmastoyhteistyö on Kauhavan kaupungille kustannustehokas tapa edistää energiatehokkuustavoitteita, koska useampi kunta on jakamassa yhteisen asiantuntijan kustannuksia. Kustannuksia on onnistuttu myös tälle kaudelle pienentämään verrattuna aikaisempaan (61.662 eur/vuosi ? 46.000 eur/vuosi). Raportointiavun lisäksi, yhteistyö lähialueen kuntien kanssa mahdollistaa kokemusten ja osaamisen jakamisen, yhteiset koulutukset sekä konkreettisten hyvien käytäntöjen hyödyntämisen. Yhteistyömalli keventää Kauhavan omaa hallinnollista työmäärää ja tuo käyttöön alueellista asiantuntijatukea. Yhteistyön kautta Kauhava toteuttaa ja päivittää omaa kestävän kehityksen ohjelmaansa osana yhteistä ilmastostrategiaa sekä seuraa tavoitteiden edistymistä johdonmukaisesti apunaan ulkopuolinen asiantuntija. Kestävät ilmastoyhteistyöstä lyhyesti: - sisältää henkilöresurssia (projektikoordinaattorin työtä koko hankkeelle n. 50 % työajasta, josta Kauhavan osuus n. 10 % ja kesätyöntekijän), - tukee systemaattisesti johdettua ja seurattua energiatehokkuustyötä ja Kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, - tukee kaupungin henkilökuntaa kansallisen ja EU-lainsäädännön muutoksien huomioimisessa ja ennakoinnissa Kestävyys aiheisiin liittyen, - toteuttaa Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen raportoinnin - toimii vertaisryhmänä kuntien välisen tiedon ja osaamisen jakamisessa Kestävyys aihepiirien ympärillä, - toteuttaa yhteisiä hankehakuja, mikäli tarpeita on ja - tukee mahdollisten energiatukien haussa. Kestävät kunnat yhteistyö vahvistaa kaupungin Kauhavan mainetta vastuullisena ja ympäristötietoisena kuntana. Energiatehokkuuden edistäminen on Kauhavan kaupungillekin tärkeää. Kestävän kehityksen periaatteet tukevat Kauhavan strategian arvoja: avoin, vastuullinen, yhteisöllinen ja rohkea. Esittelijä Kaupunginjohtaja Vesa Rantala

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää, että - Kauhavan kaupunki jatkaa kuntien yhteistä Kestävät Kunnat -ilmastoyhteistyötä vuosien 2026-2030 aikana siten, että Lapuan kaupunki koordinoi yhteistyötä ja, että Kauhavan kaupungin maksuosuus on enintään 9.826,33 eur/ vuosi; ja - Kauhavan kaupunki liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) sopimuskaudeksi 2026-2030, nimeää sopimuksen vastuuhenkilöksi teknisen johtajan ja asettaa ohjeellisen 16 % energiansäästötavoitteen vuosien 2021-2035 tarkastelujaksolle. Asian käsittely Heikki Hakala ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Mikko Mäkipelkola ja Harri Ojanperä kannattivat Hakalan ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli ovatko kaikki kaupunginhallituksen jäsenet palautusehdotuksen takana ja totesi näin olevan.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää, että - Kauhavan kaupunki jatkaa kuntien yhteistä Kestävät Kunnat -ilmastoyhteistyötä vuosien 2026-2030 aikana siten, että Lapuan kaupunki koordinoi yhteistyötä ja, että Kauhavan kaupungin maksuosuus on enintään 9.826,33 eur/ vuosi, - Kauhavan kaupunki liittyy Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) sopimuskaudeksi 2026-2030, nimeää sopimuksen vastuuhenkilöksi teknisen johtajan ja - asettaa välitavoitteen 6 % energiansäästöstä vuoteen 2030 mennessä ja kokonaistavoitteen vähintään 10 % energiasäästöstä vuoteen 2035 mennessä.

Alkuperäinen asiakirja