Kaupunginvaltuusto · 28.9.2026
Jyväskylän kaupungin hyvinvointiohjelma 2027-2030
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Äänestykset
Äänestys 1
Jaa22 Voitti
Marika Visakorpi-Kemppaisen palautusehdotusta
Ei15
Matleena Käpin palautusehdotusta
Tyhjä 26
- Jaa 22
- Ei 15
- Tyhjä 26
- Poissa 0
Tulos: Äänestyksessä annettiin 22 JAA-ääntä, 15 EI-ääntä ja 26 tyhjää.
Pöytäkirja kertoo vain äänimäärät. Jäsenten äänet löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta tai sen äänestysliitteestä.
Asiakirjan teksti
Ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hyvinvointiohjelman 2027–2030 liitteen mukaisena.
Kokouskäsittely
Keskustelun aikana Marika Visakorpi-Kemppainen ehdotti mm. Petteri Muotkan ja Kaisa Garedewin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Toimenpiteitä "kehitetään" ja "edistetään" konkretisoidaan Seurantamittareista tulisi käydä ilmi, mitä tavoitellaan, ehkä konkreettisia lukujakin" Tarkastusltk:n arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä keskustelimme paljon koulupoissaolojen ja koulupudokkuuden kasvusta. Moni toivoi, että asiaan paneudutaan tarkemmin ja mietitään keinoja sen suhteen. Lisätään siis nuorten hyvinvointitavoitteisiin tavoite: Ilman peruskoulun päättötodistusta jääneiden sekä luvattomien/selvittämättömien poissaolojen määrä vähenee ja mietitään sille toimenpiteet ja seuranta. Ikääntyneiden osiossa on mainittu kohtaamisten mahdollistaminen eri toimien avulla. Kun Kortteliklubi lakkautettiin oli viranhaltijoidenkin toimesta esillä ajatus siitä, että kohtaamispaikkojen mahdollisuutta eri puolilla kaupunkia selvitellään. Tämän olisi hyvä näkyä toimenpiteessäkin. Yhdenvertaisuus: Miksi tavoitteessa ja toimenpiteessä 1 puhutaan hyvinvointipalveluiden saavutettavuudesta? Eikö kyse ole ylipäätään palveluiden saavutettavuudesta? Yhdenvertaisuus: toimenpiteitä on viisi ja niistäkin yksi liittyy tapahtumiin osallistumiseen. Tapahtumiin voidaan osallistua harkinnan mukaan, mutta varsinaisena toimenpiteenä en sitä näkisi, koska kaupungin tulisi ennen muuta toteuttaa yhdenvertaisuuden parantamista. Tämän voisi muuttaa niin, että viimeinen pallukka toimenpiteissä muotoillaan seuraavasti: Kaupunki on luotettava kumppani vähemmistöille. (loppuosa lauseesta jää pois) Yhdenvertaisuus: Saavutettavuudessa on tunnistettu esteitä ainakin viittomakielisten asukkaiden osalta, mutta olisi syytä selvittää myös muiden vammaisten osalta saavutettavuuden esteitä. ryhmien huomioon ottamisen parantamiseksi lisäisin seuraavan tekstin. Lisätään ensimmäiseen toimenpiteeseen tummennettu osio. Vahvistetaan (hyvinvointi)palveluiden saavutettavuutta kaikille jyväskyläläisille. Erityisesti selvitetään ja poistetaan palveluiden saavutettavuuden esteitä vammaisten henkilöiden osalta. Keskustelun aikana Matleena Käppi ehdotti Paula Honkimäen kannattamana asian palautusta valmisteluun siten, että sisältöjä konkretisoidaan ja priorisointeja perustellaan läpinäkyvästi ja tietopohjaisesti, köyhyyden ja asunnottomuuden vähentäminen, asuinalueiden segregaation välttäminen, mielenterveystietoinen päätöksenteko, sukupuolten tasa-arvo, syrjintää kokevien vähemmistöryhmien asema ja hyvät väestösuhteet nostetaan vahvempaan rooliin ja mittarien, toimenpiteiden ja seurannan vaikuttavuutta parannetaan. Koska oli tehty kaksi kannatettua ehdotusta asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi eri perusteluin, puheenjohtaja totesi, että tehdyistä ehdotuksista on äänestettävä ensin vastakkain. Tämän jälkeen voittanut ehdotus asetetaan vastakkain asian käsittelyn jatkamisen kanssa. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattavat Marika Visakorpi-Kemppaisen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Matleena Käpin palautusehdotusta, äänestävät Ei. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 22 JAA-ääntä, 15 EI-ääntä ja 26 tyhjää. Marika Visakorpi-Kemppaisen palautusehdotus voitti ja seuraavaksi se asetettiin vastakkainen asian käsittelyn jatkamisen kanssa. Puheenjohtaja ehdotti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkamista kannatti 58 valtuutettua ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi 4 valtuutettua (1 tyhjä). Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli päättänyt jatkaa asian käsittelyä tässä kokouksessa. Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset: Hanna Jämsä ehdotti mm. Jasmine Revon ja Matleena Käpin kannattamana, että hyvinvointiohjelman sivulle 21, Yhdenvertaisuuden edistäminen -osion Toimenpiteet-kohtaan, ennen kohtaa: Edistetään eri ryhmien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä mahdollistamalla kohtaamista ja vahvistamalla osallistumismahdollisuuksia, lisätään uusi toimenpide: Ehkäistään aktiivisesti rasismia ja muuta syrjintää sekä vahvistetaan hyviä väestösuhteita. Marika Visakorpi-Kemppainen ehdotti Petteri Muotkan kannattamana, että sivulle 14 lisätään nuorten hyvinvointitavoitteisiin Tavoite: Ilman peruskoulun päättötodistusta jääneiden sekä luvattomien/selvittämättömien poissaolojen määrä vähenee. Toimenpiteet: Selvitetään syitä koulupudokkuudelle ja poissaoloille ja ryhdytään toimenpiteisiin havaittujen seikkojen pohjalta. Seuranta: 1) Wilmaan merkittyjen poissaolomerkintöjen määrän väheneminen 2) Ilman peruskoulun päättötodistusta jääneiden oppilaiden määrän väheneminen. Marika Visakorpi-Kemppainen ehdotti Petteri Muotkan kannattamana, että sivulle 20 lisätään Ikääntyneiden alimman hyvinvointitavoitteen toimenpiteeseen tummennetut sanat: Mahdollistetaan kohtaamista eri toimien avulla eri puolilla kaupunkia. Marika Visakorpi-Kemppainen ehdotti Petteri Muotkan kannattamana, että sivulla 21 Tavoitteessa ja ensimmäisessä toimenpiteessä sana hyvinvointipalvelu muutetaan sanaksi palvelu. Marika Visakorpi-Kemppainen ehdotti Petteri Muotkan ja Kaisa Garedewin kannattamana, että sivulla 21 viimeinen pallukka toimenpiteissä muotoillaan seuraavasti: Kaupunki on luotettava kumppani vähemmistöille. (loppuosa lauseesta jää pois) Marika Visakorpi-Kemppainen ehdotti Petteri Muotkan kannattamana, että sivulle 21 lisätään ensimmäiseen toimenpiteeseen tummennettu osio. Vahvistetaan (hyvinvointi)palveluiden saavutettavuutta kaikille jyväskyläläisille. Erityisesti selvitetään ja poistetaan palveluiden saavutettavuuden esteitä vammaisten henkilöiden osalta. Puheenjohtaja ehdotti, että edellä esitetyistä muutosehdotuksista äänestetään siten, että äänestettäväksi asetetaan kaupunginhallituksen ehdotus ja kannatetut muutosehdotukset jokainen erikseen. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Ensimmäisessä äänestyksessä (muutosehdotus 1) puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Hanna Jämsän ehdotuksen kannattajat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 37 ja Hanna Jämsän ehdotusta 26 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli voittanut äänestyksen. Toisessa äänestyksessä (muutosehdotus 2) puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotuksen kannattajat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 39 ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotusta 24 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli voittanut äänestyksen. Kolmannessa äänestyksessä (muutosehdotus 3) puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotuksen kannattajat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 44 ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotusta 19 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli voittanut äänestyksen. Neljännessä äänestyksessä (muutosehdotus 4) puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotuksen kannattajat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 50 ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotusta 10 valtuutettua (3 tyhjää). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli voittanut äänestyksen. Viidennessä äänestyksessä (muutosehdotus 5) puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotuksen kannattajat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 57 ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotusta 6 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli voittanut äänestyksen. Kuudennessa äänestyksessä (muutosehdotus 6) puheenjohtaja ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotuksen kannattajat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 37 ja Marika Visakorpi-Kemppaisen ehdotusta 26 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli voittanut äänestyksen. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Valtuutettu Joonas Könttä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa kello 18.55. Hänen paikkansa kokouksessa otti varavaltuutettu Mervi Mäntynen. Tämän asian käsittelyn aikana pidettiin kokoustauko kello 19.56-20.03. Koordinaattori Ella Lounasto ja erikoissuunnittelija Antti Rajala olivat läsnä kokouksessa asiantuntijoina ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus, 21.9.2026
Hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkiorganisaation perustehtävä, jota toteutetaan yhteistyössä yli hallintorajojen. Hyvinvoinnin edistämistä tehdään kaikissa kaupungin palveluissa, ja asukkaiden hyvinvointi on keskeinen elinvoimatekijä. Kaupungin hyvinvoinnin edistämisen työtä ohjaa lakisääteinen hyvinvointiohjelma, joka kokoaa yhteen ajankohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointiohjelman tarkoituksena ei ole kuvata kaikkea hyvinvoinnin edistämisen tekemistä, vaan tunnistaa keskeisiä kehityskohteita ja painopisteitä, joihin ohjelmakaudella on tärkeää kiinnittää huomiota. Hyvinvointiohjelman tietopohjana toimii kaupunginvaltuuston keväällä 2025 hyväksymä laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointiohjelman sisällöillä pyritään vastaamaan erityisesti hyvinvointikertomuksessa nousseisiin ilmiöihin, kuten nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin haasteisiin, asuinalueiden eriytymiskehitykseen ja hyvinvoinnin polarisoitumiseen sekä käynnissä oleviin väestörakenteen muutoksiin. Lisäksi ohjelmassa huomioidaan eri ikäryhmien hyvinvointiin liittyvät erityispiirteet. Aiemmin erillisinä laaditut hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät lakisääteiset suunnitelmat on koottu yhden hyvinvointiohjelman alle yhdeksi kokonaisuudeksi. Näitä lakisääteisiä suunnitelmia ovat hyvinvointisuunnitelma (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä), lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulaki), suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi (vanhuspalvelulaki) sekä yhdenvertaisuussuunnitelma (yhdenvertaisuuslaki). Tuomalla suunnitelmat eheäksi kokonaisuudeksi vahvistetaan hyvinvoinnin edistämisen työn linjakasta johtamista sekä mahdollistetaan tehokkaampi ohjelman toteutumisen seuranta. Esimerkiksi yhdenvertaisuuteen liittyvää tavoitteistoa on nyt voitu ottaa osaksi eri ikäryhmien hyvinvointitavoitteita. Hyvinvointiohjelmaan on lisäksi tuotu näkökulmia muista hyvinvoinnin edistämisen osa-alueista, kuten osallisuuden vahvistamisesta, turvallisuuden edistämisestä sekä ehkäisevästä päihdetyöstä. Aiemmin erillisenä toteutettu osallisuusohjelma on koottu osaksi hyvinvointiohjelmaa. Suunnitelmien yhdistämiselle ei ole lainsäädännössä estettä, ja vastaavia prosesseja on toteutettu muissakin kunnissa. Osallisuusohjelma jakautuu neljään teemaan. Luottamus ja avoin hallinto -teema vastaa demokratian etääntymiseen liittyviin haasteisiin: äänestysaktiivisuus on laskenut, päätöksenteko koetaan vaikeasti saavutettavaksi ja vaikuttamismahdollisuudet jakautuvat epätasaisesti. Yhdenvertaisilla ja vaikuttavilla osallistumismahdollisuuksilla varmistetaan, että kaikilla asukkailla, myös harvemmin osallistuvilla ja vaikeammin tavoitettavilla ryhmillä, on mahdollisuus osallistua yhteisen Jyväskylän kehittämiseen. Yhteistyön vahvistaminen kansalaistoiminnan kanssa on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa hyvinvointi- ja osallisuustyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset ovat heikentyneet merkittävien rahoitusleikkausten seurauksena. Henkilöstön osallisuusosaamisen kehittämisellä puolestaan varmistetaan, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen, toimintatavat ja välineet asukkaiden osallisuuden toteuttamiseen. Hyvinvointiin liittyvät ilmiöt ovat monisyisiä ja ajassa eläviä. Ohjelmassa on pyritty asettamaan sekä strategisen että taktisen tason tavoitteita ja toimenpiteitä. Ohjelmaa toimeenpannaan ja tarkempia toimenpiteitä määritellään osana toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua, jotta ajankohtaisiin ilmiöihin voidaan vastata. Toimenpiteiden toteutumista raportoidaan osana tilinpäätöstä. Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa kuvaava laaja hyvinvointikertomus kootaan valtuustokauden lopulla keväällä 2029. Hyvinvointiohjelma on koottu poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaupungin hyvinvointiryhmän toimesta. Ohjelmaa valmisteleviin työpajoihin on lisäksi osallistunut asiantuntijoina muun muassa kohderyhmien, Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä järjestöjen ja yhteisöjen edustajia. Hyvinvointiohjelmaan on lisäksi pyydetty palautetta nuorisovaltuustolta, ikääntyneiden neuvostolta sekä vammaisneuvostolta ja ohjelman toimeenpanon kannalta keskeisiltä lautakunnilta sekä kaupunginhallitukselta. 21.4. 2026 Ikääntyneiden neuvosto (neuvostojen yhteinen iltakoulu) 21.4 2026 Vammaisneuvosto (neuvostojen yhteinen iltakoulu) 12.5.2026 Nuorisovaltuusto 27.5.2026 Sivistyslautakunta 28.5.2026 Elinkeino- ja työllisyyslautakunta 2.6.2026 Kaupunkirakennelautakunta 10.6.2026 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 17.8.2026 Kaupunginhallituksen iltakoulu Esittelijä Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, [poistettu] Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Hyvinvointiohjelman 2027–2030 liitteen mukaisena. Päätösehdotus hyväksyttiin. Koordinaattori Ella Lounasto oli läsnä kokouksessa asiantuntijana. Hän poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. Keskustelun aikana Matleena Käppi ehdotti Jenni Suutarin kannattamana asian palautusta valmisteluun siten, että sisältöjä konkretisoidaan ja priorisointeja perustellaan läpinäkyvästi ja tietopohjaisesti, köyhyyden ja asunnottomuuden vähentäminen, asuinalueiden segregaation välttäminen, mielenterveystietoinen päätöksenteko, sukupuolten tasa-arvo, syrjintää kokevien vähemmistöryhmien asema ja hyvät väestösuhteet nostetaan vahvempaan rooliin ja mittarien, toimenpiteiden ja seurannan vaikuttavuutta parannetaan. Koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 10-3 asian käsittelyä jatketaan. Koska keskustelun aikana ei tehty muita ehdotuksia, puheenjohtaja totesi kaupunginjohtajan ehdotuksen tulevan kaupunginhallituksen päätökseksi. Jatketaan käsittelyä = JAA, Palautus (Käppi) = EI Kyllä 10 kpl 77% Katja Isomöttönen, Jaakko Selin, Jari Colliander, Ilse Weijo, Meri Lumela, Ari-Pekka Liukkonen, Saija Meriö, Jukka Hämäläinen, Jari Blom, Mervi Hovikoski Ei 3 kpl 23% Jenni Suutari, Matleena Käppi, Panu Castrén