Kaupunginvaltuusto · 17.2.2025

Hallintosäännön tarkistaminen (1.3.2025 ja 1.6.2025 alkaen)

  • Diaarinumero: JyväskyläDno-2025-275

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen muutettuna siten, että liitteenä 3 olevan hallintosäännön (voimaantulo 1.6.2025 alkaen) liitteeseen 3 esitettyjä korotuksia kokouspalkkioiden euromääriin ei tehdä. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti tarkistettu hallintosääntö (voimaantulo 1.6.2025 alkaen) liitetään pöytäkirjaan.

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa32

Kaupunginhallituksen ehdotusta

Ei33 Voitti

Oskari Rantalan ehdotusta

Tyhjä 2

  • Jaa 32
  • Ei 33
  • Tyhjä 2
  • Poissa 0

Tulos: Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 32 valtuutettua ja Oskari Rantalan ehdotusta kannatti 33 valtuutettua ja tyhjää äänesti 2 valtuutettua. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 32 valtuutettua ja Oskari Rantalan ehdotusta kannatti 33 valtuutettua ja tyhjää äänesti 2 valtuutettua.

Pöytäkirja kertoo vain äänimäärät. Jäsenten äänet löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta tai sen äänestysliitteestä.

Äänestys 2

Jaa58 Voitti

Kaupunginhallituksen ehdotusta

Ei9

Joni Parkkosen ehdotusta

  • Jaa 58
  • Ei 9
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 58 valtuutettua ja Joni Parkkosen ehdotusta kannatti 9 valtuutettua. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 58 valtuutettua ja Joni Parkkosen ehdotusta kannatti 9 valtuutettua.

Pöytäkirja kertoo vain äänimäärät. Jäsenten äänet löytyvät alkuperäisestä pöytäkirjasta tai sen äänestysliitteestä.

Asiakirjan teksti

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää seuraavaa: Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 1 olevan hallintosäännön ja määrää sen tulemaan voimaan 1.3.2025 lukien. Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 3 olevan hallintosäännön ja määrää sen tulemaan voimaan 1.6.2025 lukien. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää,​ että liitteen 3 mukaisen, 1.6.2025 lukien voimaan tulevan hallintosäännön elinkeino-​ ja työllisyyslautakuntaa koskevien määräysten voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.1.2025/3 käsitellyn Jyväskylä-​Muurame-​työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen muutosliitteen voimaantuloa.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset: Oskari Rantala ehdotti Leena Lyytisen ja Petteri Muotkan kannattamana seuraavaa: "Hallintosäännön liitteeseen 3 esitettyjä korotuksia kokouspalkkioiden euromääriin ei tehdä." Joni Parkkonen ehdotti Tapio Puolimatkan kannattamana seuraavaa: "Hallintosäännön liite 1, Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys, 14 § Puheenvuorot, kappale: ”Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää enintään 7 minuuttia, muu puheenvuoro enintään 3 minuuttia ja vastaus- tai kannatuspuheenvuoro enintään yhden minuutin.” tulisi muuttaa muotoon: "Mikäli asian käsittelyn ennakoidaan herättävän laajaa keskustelua, on puheenjohtajalla kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi oikeus rajoittaa puheenvuorojen pituutta tässä yksittäisessä asiassa niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää enintään seitsemän minuuttia, muu puheenvuoro enintään kolme minuuttia ja kommentti- tai kannatuspuheenvuoro enintään yhden minuutin. Rajoituksen on oltava yhdenvertainen kaikille osallistujille ja siitä on ilmoitettava ennen keskustelun aloittamista.” Joni Parkkosen muutosehdotuksen tarkemmat perustelut: Nykyinen kirjaus on kuntalain 90 §:n vastainen. Lain mukaan valtuusto voi hallintosäännössä päättää valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Kuntalain esitöissä HE 268/2014 selitetään pykälää seuraavasti: ”Hallintosäännössä voidaan myös nykyistä lakia vastaavasti antaa määräyksiä valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne katsotaan tarpeellisiksi kokouksen kulun turvaamiseksi. Tällöin hallintosäännössä tulisi määritellä edellytykset puheenvuorojen rajoittamiselle yksittäisissä asioissa ja puheenjohtaja päättäisi hallintosäännössä määriteltyjen rajoitusten käyttöönottamisesta.” Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä ei ole määritelty edellytyksiä puheenvuorojen pituuden rajoittamiselle, vaan siinä annetaan puheenjohtajalle yleinen oikeus niiden rajoittamiseen. Nykyinen kirjaus on johtanut käytäntöön, jossa puheenvuorojen pituudet systemaattisesti rajoitetaan jokaisessa asiakohdassa. Tämä ei ole kuntalain 90 §:n tarkoitus. Edelleen nykyinen hallintosäännön kirjaus olettaa, että puheenvuorojen pituuden rajoittaminen itsessään sujuvoittaa kokousta aina, mikä ei pidä paikkaansa vaan voi toimia juuri päinvastoin. Esimerkiksi laajempaa perustelua vaativaa asiaa käsittelevän puheenvuoron pilkkominen osiin johtaa helposti puheen tarkoituksen väärinymmärtämiseen ja sitä myötä tarpeettomiin vastaväitteitä sisältäviin puheenvuoroihin ja välikommentteihin, jotka heikentävät kokouksen sujuvuutta. Pääsääntöisesti yksi pidempi puheenvuoro on parempi ja nopeampi tapa asian esittämiseen, kuin monta lyhyttä puheenvuoroa. Siksi puheenvuorojen pituutta ei tulisi lähtökohtaisesti rajoittaa. Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä tulisi lain mukaan määritellä edellytykset, eli milloin ja miksi puheenvuoroja voidaan rajoittaa yksittäisissä asioissa. Perusteluksi rajoituksille voidaan nimetä se, että jonkin asiakohdan käsittelyn ennakoidaan synnyttävän paljon puheenvuoroja, kuten tapahtuu esimerkiksi talousarvion lähetekeskustelussa. Silloin yksittäisten puheenvuorojen pituuden rajoittaminen on paikallaan kokouksen sujuvan kulun varmistamiseksi. Pelko siitä, että kirjauksen muuttaminen johtaisi hallitsemattoman pitkiin puheenvuoroihin ja kokouksen venymiseen on aiheeton kahdesta syystä. Ensiksikin puheenvuorojen määrä on rajoittamaton jo nykyisessä hallintosäännössä. Jos siis joku haluaisi puhua pitkään, hän voi tehdä sen jo nyt pilkkomalla puheensa osiin ja pyytämällä aina uuden puheenvuoron. Toiseksi puheenjohtajan tehtävään kuuluu arvioida, pysyykö puhuja asiassa ja pyrkiikö hän tarpeettomasti pitkittämään puhettaan. Näissä tapauksissa puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan keskeyttää puheenvuoron. Puheenjohtajan rooli ja merkitys kokouksen johtamisessa siis kasvaa. Koska oli tehty kaksi kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän ehdotti, että ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain asetetaan kaupunginhallituksen ehdotus ja Oskari Rantalan muutosehdotus ja toisessa äänestyksessä vastakkain asetetaan kaupunginhallituksen ehdotus ja Joni Parkkosen muutosehdotus. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. Puheenjohtaja ehdotti, että ensimmäisessä äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Oskari Rantalan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 32 valtuutettua ja Oskari Rantalan ehdotusta kannatti 33 valtuutettua ja tyhjää äänesti 2 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että Oskari Rantalan muutosehdotus on voittanut äänestyksen ja tulee tältä osin kaupunginvaltuuston päätökseksi. Toisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Joni Parkkosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotusta kannatti 58 valtuutettua ja Joni Parkkosen ehdotusta kannatti 9 valtuutettua. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on voittanut äänestyksen ja tulee tältä osin kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Janne Luoma-aho toimi kokouksen puheenjohtajana klo 18.13-18.14., kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläinen käytti kommenttipuheenvuoron valtuutettuna.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus, 20.1.2025

Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö, jonka sisällön määrittelee kuntalain (410/2015) 90 §. Hallintosäännössä määrätään kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa ja tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä. Kaupunginvaltuusto on tarkistanut kaupungin hallintosääntöä edellisen kerran 9.12.2024/90 siten, että tarkistettu hallintosääntö tuli voimaan 1.1.2025 alkaen. Hallintosääntöön ja sen liitteeseen 3 (luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset) esitetään tehtäväksi alla mainittuja muutoksia ja tarkistuksia 1.6.2025 alkaen. Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto päätti 4.11.2024/70 valtuuston koosta ja poliittisesta johtamisjärjestelmästä 1.6.2025 alkaen. Tämän perusteella on valmisteltu muutokset hallintosääntöön, jonka on tarkoitus tulla voimaan seuraavan valtuustokauden alusta eli 1.6.2025 alkaen. Hallintosääntöön on tarpeen tehdä lisäksi yksittäisiä täsmennyksiä ja teknisiä tarkistuksia. Alla on lueteltu hallintosääntöön ehdotettavat keskeiset muutokset: - Kaupunginvaltuuston jäsenmääräksi on muutettu 63 jäsentä. - Lautakuntien jäsenmääriin on tehty seuraavat muutokset: o Kaupunkirakennelautakunnan ja sivistyslautakunnan jäsenmäärä on 11 jäsentä. o Tarkastuslautakunnan jäsenmäärä on 9 jäsentä. - Jyväskylä-Muurame-työllisyysalueen yhteiseksi toimielimeksi muutetaan elinkeino- ja työllisyysjaoston sijasta elinkeino- ja työllisyyslautakunta. Jaoston muuttuminen lautakunnaksi on huomioitu eripuolilla hallintosääntöä olevissa määräyksissä. Lautakunnan jäsenmäärä olisi edelleen 9, joista 7 jäsentä on Jyväskylästä ja 2 jäsentä Muuramesta. Yhteistä toimielintä koskevat muutokset edellyttävät Jyväskylän ja Muuramen välisen työvoimapalvelujen järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen muuttamista, joka on Jyväskylän kaupunginvaltuuston käsiteltävänä kokouksessa 27.1.2025. Elinkeino- ja työllisyyslautakuntaa koskevilta osin muutosten voimaantulo edellyttää yhteistoimintasopimuksen muutosliitteen voimaantuloa. Muuramen kunnanhallitus on käsitellyt yhteistoimintasopimukseen tehtävät muutokset kokouksessaan 13.1.2025. Hallintosääntöön ehdotettavista, yhteistoimielintä koskevista muutoksista on kuultu Muuramen kuntaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Muuramen kunnanhallitus on kokouksessaan 13.1.2025 käsitellyt asiaa ja päättänyt hyväksyä nämä muutokset. - Hankintoja koskeviin määräyksiin (67 §) on tehty täsmennyksiä koskien digipalvelujohtajan toimivaltaa. Hallintosäännön liite 3: Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset Alla on lueteltu hallintosäännön liitteeseen 3 ehdotettavat muutokset: Kaupunginhallituksen puheenjohtajan osalta osa-aikaisuutta ehdotetaan nostettavaksi 60 %:iin, jolloin hänellä olisi mahdollisuus käyttää puheenjohtajatehtävään 3 päivää viikossa nykyisen 2,5 päivän sijaan. Voimassa olevan hallintosäännön liitteen 3 mukaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla, kaupunginhallituksen puheenjohtajalla sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajilla on mahdollisuus hoitaa puheenjohtajatehtävää osa-aikaisesti: valtuuston puheenjohtaja enintään 40 %, kaupunginhallituksen puheenjohtaja enintään 50 % ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat enintään 20 %. Erityisesti kaupungin edunvalvonta on kasvavassa määrin vaatinut myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan työaikaa. Erityisen perusteltua tämä on tilanteessa, jossa varapuheenjohtaja/varapuheenjohtajat eivät ole valinneet osa-aikaisuutta. Muilta osin osa-aikaisuusprosentit sekä laskennan perusteena oleva 5 000 euron kuukausipalkka ehdotetaan pidettäväksi ennallaan. Varajäsenten osallistumisesta yksittäisten asioiden päätöksentekoon varsinaisen jäsenen esteellisyyden takia on tarkoituksenmukaista tarkentaa. Voimassa olevassa hallintosäännön liitteessä 3 ei ole tehty eroa sille, osallistuuko varajäsen vain yhden vai kaikkien esityslistalla olevien asiakohtien käsittelyyn. Varajäsen saa kaikissa tapauksissa täyden kokouspalkkion. Käytäntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että mikäli varajäsen osallistuu kokoukseen enintään kahdessa asiassa, hänen kokouspalkkionsa on 40 % täydestä kokouspalkkiosta. Luottamushenkilöpalkkioita on korotettu edellisen kerran valtuustokauden 2017– 2021 alusta lukien. Kokouspalkkioihin esitetään maltillista 5 %:n korotusta (ml. vaalitoimielinten palkkiot). Vuosipalkkiot pidetään ennallaan. Hallintosäännön käsittelyn yhteydessä on lisäksi syytä huomioida seuraavat asiat: Hallintosäännön tarkistamisen valmistelun yhteydessä on arvioitu nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudellisten paikkojen määrää toimielimissä. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeudelliset paikat kaupunginvaltuustossa, kaupunkirakennelautakunnassa, sivistyslautakunnassa, kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa sekä vammaisneuvostossa. Valmistelun aikana on päädytty siihen, että nykytilanteeseen ei ehdoteta muutosta. Kaupunginhallituksen päätöksenteossa olevat palveluita koskettavat asiat tulevat päätöksentekoon ko. lautakuntavalmistelun kautta, joissa nuorisovaltuustolla on edustus. Seudullisten lautakuntien osalta asia vaatisi muutoksia yhteistoimintasopimuksiin ja neuvottelut sopijakuntien kesken. Kylän Kattaus-liikelaitoksen johtokunnan toiminta on lakkaamassa ja asiat siirtyvät sivistyslautakunnan käsiteltäviksi, joissa nuorisovaltuustolla on jo edustaja. Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta pyytää valmisteluvaiheessa lausunnot hankkeisiin lautakunnilta, joissa nuorisovaltuustossa on jo edustaja. Veteraaniasiain neuvottelukunta lakkautetaan 1.6.2025 alkaen. Keski-Suomeen perustettiin 27.4.2023 Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistys ry huolehtimaan veteraanien perinnön säilymisestä. Valtakunnallisen kattojärjestön eli Tammenlehvän Perinneliiton tavoitteena on, että jokaiseen kuntaan perustetaan toimikunta. Keski-Suomessa toimikuntia on perustettu joko Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistyksen tai kunnan alaisuuteen. Veteraaniasiain neuvottelukunnan keskustelutilaisuudessa 13.1.2025 on sovittu, että Jyväskylään perustetaan Tammenlehvän Jyväskylän toimikunta, joka toimii perinneyhdistyksen alaisena. Kaupunki osallistuu tiiviisti toimikunnan toimintaan. Kaupunginvaltuusto on 4.11.2025/70 päättänyt, että Kylän Kattaus -liikelaitoksen johtokunnan toiminta päättyy 31.12.2025. Liikelaitoksen lakkauttaminen edellyttää erillistä päätöksentekoa ja tätä koskevat muutokset huomioidaan 1.1.2026 voimaan tulevan hallintosäännön tarkistamisen yhteydessä (syyskaudella 2025). Esittelijä Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, [poistettu] Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä liitteen 1. mukaisesti tarkistetun hallintosäännön liitteineen tulemaan voimaan 1.6.2025 alkaen. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että hallintosäännön elinkeino- ja työllisyyslautakuntaa koskevien määräysten voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.1.2025 käsiteltävän Jyväskylä-Muurame-työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen muutosliitteen voimaantuloa. Päätösehdotus hyväksyttiin. Ira Vainikainen, Meri Lumela, Arto Lampila ja Mervi Hovikoski ilmoittivat jättävänsä päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen. Joni Parkkonen ilmoitti jättävänsä päätöksestä kirjallisen eriävän mielipiteen. Eriävät mielipiteet liitetään pöytäkirjaan. Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset: Ira Vainikainen ehdotti Arto Lampilan, Meri Lumelan ja Mervi Hovikosken kannattamana seuraavaa: "Hallintosäännön liitteeseen 3 esitettyjä korotuksia kokouspalkkioiden euromääriin ei tehdä." Joni Parkkonen ehdotti Tapio Puolimatkan kannattamana seuraavaa: "Hallintosäännön liite 1, Jyväskylän kaupunginvaltuuston työjärjestys, 14 § Puheenvuorot, kappale: "Jos puhuja käyttää loukkaavaa tai muutoin sopimatonta kieltä eikä noudata puheenjohtajan antamaa huomautusta, puheenjohtaja voi kieltää puhujaa jatkamasta puhettaan." poistetaan perustuslain 12 §:n ja kuntalain 102 §:n perusteella lainvastaisena." ­­Joni Parkkosen muutosehdotuksen tarkemmat perustelut: Kunnanvaltuuston jäsenen puheoikeuden käyttäminen valtuuston kokouksessa on keskeinen osa perustuslain 12 §:ssä turvattua sananvapautta. Kysymyksessä olevalla työjärjestyksen 14 §:n määräyksen kohdalla voidaan vaikuttaa merkityksellisellä tavalla rajoittavasti siihen, miten tätä puheoikeutta käytetään. Työjärjestyksen 14 § antaa nykymuodossaan valtuuston puheenjohtajalle oikeuden kieltää valtuutettua jatkamasta puhettaan sen perusteella, että puheenjohtaja oman arvomaailmansa tai kannattamansa ideologian pohjalta tulkitsee loukkaavaksi tai sopimattomaksi myös sellaiset puheenvuorot tai ilmaisut, jotka ovat välttämättömiä jonkin merkittävän yhteiskunnallisen asian käsittelemiseksi. Valtuutetun puheoikeuden käyttämisestä ja puheenjohtajan oikeuksista puuttua käytettyihin puheenvuoroihin ollaan säädetty kuntalain 102 §:ssä. Kyseinen pykälä ei pidä sisällään määräystä tai kieltoa koskien loukkaavaa tai muuten sopimatonta kieltä, jotka ovat määritelmältään ongelmallisia. Kun otetaan huomioon perustuslain 12 §:n 1 momentin säännös tarkempien säännösten sananvapauden käyttämisestä antamisesta lailla, ei kaupunginvaltuusto voi työjärjestyksellä määrätä valtuutetun puheoikeuden käyttämisestä siten kuin työjärjestyksen 14 §:n nyt kysymyksessä olevassa kohdassa määrätään. Koska oli tehty kaksi kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain asetaan kaupunginjohtajan pohjaehdotus ja Ira Vainikaisen muutosehdotus ja toisessa äänestyksessä vastakkain asetetaan kaupunginjohtajan pohjaehdotus ja Joni Parkkosen muutosehdotus. Puheenjohtaja ehdotti, että ensimmäisessä äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Ira Vainikaisen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan pohjaehdotus tuli äänin 7-4-1 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että toisessa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Joni Parkkosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan pohjaehdotus tuli äänin 7-5 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. pohjaehdotus JAA Vainikainen EI Kyllä 7 kpl 58% Ilse.K Weijo, Jari Colliander, Tony Melville, Juha Suonperä, Timo Lehtonen, Joni Parkkonen, Caius Forsberg Ei 4 kpl 33% Mervi Hovikoski, Meri.J Lumela, Ira Vainikainen, Arto.M Lampila Tyhjä 1 kpl 8% Tapio Puolimatka pohjaehdotus JAA Parkkonen EI Kyllä 7 kpl 58% Mervi Hovikoski, Juha Suonperä, Tony Melville, Ira Vainikainen, Meri.J Lumela, Caius Forsberg, Arto.M Lampila Ei 5 kpl 42% Timo Lehtonen, Joni Parkkonen, Jari Colliander, Ilse.K Weijo, Tapio Puolimatka

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja