Kaupunginhallitus · 15.12.2025

Kaupunkistrategian 2026-2029 hyväksyminen

  • Diaarinumero: JyväskyläDno-2025-1829
  • Esittelijä: Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, [poistettu]

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen muilta osin, mutta päätti seuraavaa: Kaupunkistrategiaan tehdään seuraavat muutokset: Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohdan 2 toinen virke muutetaan seuraavaksi: Edistämme lasten ja nuorten digiosaamista sekä huolehdimme nykyaikaisista oppimisympäristöistä ja digitaalisten oppimisvälineiden tasavertaisesta saatavuudesta. Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, 2. kappaleen 2. virkkeen keskiosan kohta "monimuotoisuuden vahvistamiseksi" muutetaan seuraavaksi: monimuotoisuuden kääntämiseksi kasvuun. Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, tehdään seuraava lisäys: Kestävän liikenteen muotojen osuutta kasvatetaan. Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, 1. kappaleen viimeinen virke muutetaan seuraavaksi: Jyväskylän tavoitteena on olla hiilineutraali 2030 sekä päästötön, jätteetön ja ylikulutukseton vuonna 2040. Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti seuraavista muutoksista kaupunkistrategiaan: Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohdan 2 ensimmäinen virke muutetaan seuraavaksi: Turvaamme lasten ja nuorten yhdenvertaisen mahdollisuuden terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen lisäämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursseja suunnitelmallisesti valtuustokauden aikana. Tavoitteena on parantaa Jyväskylän kaupungin sijoitusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursoinnissa Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, tehdään seuraava lisäys 1. kappaleeseen: Kaupunki vähentää tehokkaasti luonnonvarojen ylikulutusta. Nuorten kaupunki, tehdään seuraava lisäys kohdaksi 6: Nuorten osallisuus vahvistuu Jyväskylässä. Yhä useampi nuori kokee tulevansa kuulluksi ja osallistuvansa Jyväskylän ja yhteiskunnan kehittämiseen. Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki, tehdään seuraava lisäys kohdaksi 7: Jyväskylä tunnetaan jatkossakin Suomen Ateenana: sivistys on meille ylpeyden aihe ja mainetekijä. Liikuntapääkaupunki, kohtaan 2 tehdään seuraava lisäys 3. virkkeeksi: Edistämme liikunnan hyödyntämistä osana ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohtaan 3 tehdään seuraava lisäys 3. ja 4. virkkeiksi: Yhteisöllisyyttä vahvistetaan ja yksinäisyyden kokemusta vähennetään määrätietoisesti. Koulukiusaaminen on Jyväskylässä vähäisintä koko maassa. Arvot ohjaavat kaikkea toimintaa, 1. kohtaan lisätään "Saavutettavuus" sekä virke: Vahvistamme periaatetta, että kaupungin palvelut ja rakennettu ympäristö ovat esteettömästi saavutettavissa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaiseksi tarkistettu liite liitetään pöytäkirjaan.

Äänestykset

Äänestys 1

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 7
  • Ei 6
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Forsberg (poisto) JAA Lumela (muutos) EI: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 7-6 Caius Forsbergin tekemä muutosehdotus voitti äänestyksen. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 7-6 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Meri Lumelan muutosehdotus tuli äänin 6-7 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 3100
VIHR 1100
KESK 0200
KOK 3000

Äänestys 2

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 7
  • Ei 6
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Forsberg (poisto) EI: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Matleena Käpin muutosehdotus tuli äänin 6-7 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 2000
SDP 1300
VIHR 1100
KESK 0200
KOK 3000

Äänestys 3

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 6
  • Ei 7
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Lumela (digi) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 1300
VIHR 0200
KESK 2000
KOK 3000

Äänestys 4

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 8
  • Ei 5
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Liukkonen (mittarit) EI: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 8-5 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 3100
VIHR 0200
KESK 2000
KOK 3000

Äänestys 5

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 6
  • Ei 7
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Käppi (monimuotoisuus) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 1300
VIHR 0200
KESK 2000
KOK 3000

Äänestys 6

  • Jaa 9
  • Ei 4
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Käppi (resurssiviisaus) EI: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 9-4 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 4000
VIHR 0200
KESK 2000
KOK 3000

Äänestys 7

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 8
  • Ei 5
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Käppi (metsä) EI: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Matleena Käpin ehdotus tuli äänin 5-8 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Jari Collianderin ehdotus tuli äänin 5-8 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 3100
VIHR 0200
KESK 2000
KOK 3000

Äänestys 8

  • Jaa 5
  • Ei 8
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Käppi (kestävä liikenne) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 0400
VIHR 0200
KESK 2000
KOK 3000

Äänestys 9

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 5
  • Ei 8
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Colliander (hiilineutraalisuus) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 2000
SDP 1300
VIHR 2000
KESK 0200
KOK 0300

Äänestys 10

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 8
  • Ei 5
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Colliander (digi) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 0200
SDP 3100
VIHR 2000
KESK 0200
KOK 3000

Äänestys 11

  • Jaa 7
  • Ei 6
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Colliander (yrittäjyys) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 2000
SDP 4000
VIHR 1100
KESK 0200
KOK 0300

Äänestys 12

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 10
  • Ei 3
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Colliander (koko Jyväskylä) EI: Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 10-3 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 2000
SDP 3100
VIHR 2000
KESK 0200
KOK 3000

Äänestys 13

Korostettuna merkityt äänestivät oman ryhmänsä enemmistöä vastaan.

  • Jaa 10
  • Ei 3
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus JAA Colliander (kehittäminen) EI

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
VAS 2000
SDP 3100
VIHR 2000
KESK 0200
KOK 3000

Asiakirjan teksti

Ehdotus

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kaupunkistrategian 2026–2029 liitteen mukaisena.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset: Meri Lumela ehdotti Matleena Käpin kannattamana seuraavaa: "Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohdan 5 toinen virke muutetaan seuraavaksi: Lyseokorttelin kulttuurikeskuksen suunnittelua jatketaan. Mahdollinen päätös kulttuurikeskuksen rakentamisesta tehdään siinä vaiheessa, kun ratkaistaan nykyisen pääkirjastorakennuksen tuleva käyttötarkoitus." Caius Forsberg ehdotti Jaakko Selinin kannattamana seuraavaa: "Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohdan 5 toinen virke ”Lyseokorttelin kulttuurikeskuksen suunnittelua jatketaan ja laaditaan suunnitelma nykyisen pääkirjastorakennuksen tulevasta käyttötarkoituksesta” poistetaan, sillä perustella, että yksittäisiä investointeja ei mainita strategiassa." Meri Lumela ehdotti Matleena Käpin kannattamana seuraavaa: "Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohdan 2 toinen virke muutetaan seuraavaksi: Edistämme lasten ja nuorten digiosaamista sekä huolehdimme nykyaikaisista oppimisympäristöistä ja digitaalisten oppimisvälineiden tasavertaisesta saatavuudesta." Ari-Pekka Liukkonen ehdotti Matleena Käpin kannattamana seuraavaa: "Strategian toteuttaminen ja seuranta, 4. kappaleen 1. virke muutetaan seuraavaksi: Strategian kärkien toteutumisen arvioimiseksi kaupunginhallitus asettaa vaikuttavuusmittarit sekä toiminnallisia mittareita, joiden avulla strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan.” Matleena Käppi ehdotti Jenni Suutarin kannattamana seuraavaa: "Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, 2. kappaleen 2. virkkeen keskiosan kohta "monimuotoisuuden vahvistamiseksi" muutetaan seuraavaksi: monimuotoisuuden kääntämiseksi kasvuun.” Matleena Käppi ehdotti Jenni Suutarin kannattamana seuraavaa: "Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, 2. kappaleen 2. virkkeen keskiosan kohta "Resurssiviisausohjelmassa määritellyin toimenpitein" muutetaan seuraavaksi: kestävyyttä edistetään ja seurataan Resurssiviisausohjelmassa määritellyin sitovin toimenpitein.” Matleena Käppi ehdotti Jenni Suutarin kannattamana seuraavaa: "Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, 2. kappaleen 2. virkkeen loppuosa "sitoutuu ottamaan käyttöön luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimintamalleja" muutetaan seuraavaksi: lisää suojeltujen metsien pinta-alaa EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti.” Matleena Käppi ehdotti Jenni Suutarin kannattamana seuraavaa: "Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, tehdään seuraava lisäys: "Kestävän liikenteen muotojen osuutta kasvatetaan.” Jari Colliander ehdotti Ilse Weijon kannattamana seuraavaa: "Jyväskylä on kestävän arjen kaupunki, 1. kappaleen viimeinen virke muutetaan seuraavaksi: Jyväskylän tavoitteena on olla hiilineutraali 2030 sekä päästötön, jätteetön ja ylikulutukseton vuonna 2040." Jari Colliander ehdotti Ilse Weijon kannattamana seuraavaa: "Näin me sen teemme, kohtaan 3 tehdään seuraava lisäys: "Rakennamme digitalisaation avulla, tehokkaita ja helppokäyttöisiä palveluja ja työkaluja henkilöstölle ja asukkaille huomioiden erityisesti ikääntyneemmän väestön." Jari Colliander ehdotti Ilse Weijon kannattamana seuraavaa: "Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki, kohtaan 1 tehdään seuraava lisäys: Jyväskylän pitovoima valmistuneille opiskelijoille vahvistuu ja edistämme yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Vahvistamme työllisyyttä luomalla työpaikkoja rohkeilla ja innovatiivisilla toimenpiteillä." Jari Colliander ehdotti Ilse Weijon kannattamana seuraavaa: "Kasvatus- ja kulttuurikaupunki, kohtaan 1, 2. virkkeen loppuun tehdään seuraava lisäys: "koko Jyväskylässä." Jari Colliander ehdotti Ilse Weijon kannattamana seuraavaa: "Näin me sen teemme, tehdään seuraava lisäys kohdaksi 7: Kehitämme Jyväskylän asuinalueita niiden erilaisista tarpeista lähtien ." Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Ensimmäisenä puheenjohtaja esitti, että tehdyt muutosehdotukset 1 ja 2 äänestetään ensin vastakkain. Tämän jälkeen tässä äänestyksessä voittanut muutosehdotus laitetaan vastakkain kaupunginjohtajan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että Caius Forsbergin ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Meri Lumelan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 7-6 Caius Forsbergin tekemä muutosehdotus voitti äänestyksen. Edelleen puheenjohtaja totesi, että seuraavaksi äänestetään kaupunginjohtajan ehdotuksen ja Caius Forsbergin muutosehdotuksen kesken. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Caius Forsbergin muutosehdotusta, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 7-6 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti, että tehdyt muutosehdotukset 3-13, asetetaan kukin erikseen vastakkain äänestettäväksi kaupunginjohtajan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Puheenjohtaja ehdotti, että 3. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Meri Lumelan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Meri Lumelan muutosehdotus tuli äänin 6-7 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 4. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Ari-Pekka Liukkosen ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 8-5 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 5. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Matleena Käpin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Matleena Käpin muutosehdotus tuli äänin 6-7 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 6. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Matleena Käpin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 9-4 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 7. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Matleena Käpin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 8-5 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 8. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Matleena Käpin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Matleena Käpin ehdotus tuli äänin 5-8 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 9. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jari Collianderin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Jari Collianderin ehdotus tuli äänin 5-8 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 10. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jari Collianderin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 8-5 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 11. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jari Collianderin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 7-6 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 12. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jari Collianderin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 10-3 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja ehdotti, että 13. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jari Collianderin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 10-3 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi. --------- Tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen pidettiin tauko klo 16.00-16.07.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus, 1.12.2025

Kuntalain mukaan (37 §) kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kaupunkistrategia on keskeisin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja johtamisen työväline. Kaupunkistrategia on dokumentti, joka kuvaa, mitä keskeisiä painotuksia, tavoitteita ja päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa. Strategialla tavoitellaan myös yhteistä sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Kuntastrategiassa tulee kuntalain mukaan ottaa huomioon muun muassa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, omistajapolitiikka ja henkilöstöpolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntalain mukaan kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Jyväskylän kaupunkistrategiaan on valittu tässä hetkessä tärkeitä strategisia painopisteitä kaupungin menestymisen tukemiseksi tulevaisuudessa. Linjauksissa pysytään strategisen tavoiteasettelun tasolla. Strategian toimeenpano ja yksityiskohtaisempi suunnittelu toteutuu toimeenpanevien ohjelmien ja vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Päivitysprosessi Jyväskylän kaupunkistrategian päivitystä valmistelevat toimet aloitettiin vuoden 2025 alussa arvioimalla päättyvän strategian toimeenpanon onnistumista sekä tunnistamalla keskeisiä ilmiöitä ja teemoja, joita päivitystyössä tulee ottaa huomioon. Päättyvästä strategiasta kerättiin palautetta johtavilta viranhaltijoilta, henkilöstöltä, asukkailta sekä valtuustoryhmiltä. Palautteen perusteella tunnistettiin tarve päivittää kaupunkistrategia vastaamaan toimintaympäristössä ja organisaatiossa tapahtuneita muutoksia sekä valmistella strategiasta entistä toimivampi työkalu kaupungin toiminnan ja resurssien kohdentamiseen. Kaupunginhallitus linjasi iltakoulussaan 19.2.2025 strategian päivitysprosessin käynnistämisestä. Kaupunkistrategian operatiivista valmistelua on johtanut ja koordinoinut kaupungin johtoryhmä, ja poliittisena ohjausryhmänä on toiminut kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto on työskennellyt kaupunkistrategian päivityksen parissa kolmessa työpajassa kesän ja syksyn aikana. Työpajatyöskentelyn jälkeen valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat työskennelleet strategian parissa valtuuston puheenjohtajan johdolla. Päivityksessä on kuultu valtuutettujen lisäksi kaupungin henkilöstöä, palvelujohtajia sekä toimialojen johtoryhmiä. Keskusteluja strategisista painopisteistä on käyty myös kaupungin keskeisten sidosryhmien, kuten Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen hyvinvointialueen, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Asukasnäkökulmaa strategiatyöhön on kerätty sekä asukaskyselyn että satunnaisotannalla kootun asukaspaneelin avulla. Asukaspaneeli antoi suosituksensa strategiatyöhön julkilausuman muodossa elokuussa 2025. Lisäksi kaupunkistrategian päivityksen tueksi on kerätty näkemyksiä vammaisneuvostolta, ikääntyneiden neuvostolta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta. Strategian sisältö Strategian keskeiset elementit luovat loogisen jatkumon aiemmalle strategialle. Kaupungin visio, Jyväskylä on kasvava kansainvälinen sivistyskaupunki, korostaa edelleen kaupunkimme vahvaa asemaa sivistys- ja koulutuskaupunkina sekä yhä kansainvälistyvämpää kaupunkiympäristöämme. Kaupunkistrategiaa toteuttavina kärkiteemoina jatkavat edelleen elinvoimaan, liikuntaan sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät teemat. Ajankohtaisena ilmiönä erityistä huomiota on haluttu kiinnittää nuorten hyvinvointiin, nostamalla nuoret ja heidän tukemisensa yhdeksi strategian kärjistä. Uudenlaisena elementtinä strategiassa on tunnistettu poikkileikkaavat teemat: kestävän arjen kaupunki ja kansainvälinen kaupunki. Poikkileikkaavuudella halutaan korostaa ja konkretisoida teemojen merkitystä kaupungin menestyksen kulmakivinä. Ne ohjaavat läpileikkaavasti kaikkien toimialojen ja kaupunkikonsernin toimintaa, ja niiden vaikuttavuus syntyy siitä, että ne ovat mukana kaikissa strategisissa kärjissä. Ne eivät ole kärkien tapaan erillisiä valintoja vaan vakiintuneita näkökulmia, jotka on jatkossa huomioitava kaikessa kaupungin ohjelmatyössä. On kyse sitten strategiaa juurruttavista ohjelmista tai strategiaan liittyvistä suunnitelmista. Kestävä arki on hyvän kaupunkielämän ja tulevaisuuden menestymisen perusta. Kestävän arjen kaupungissa ilmastoystävällisyys, asukkaiden hyvinvointi sekä luonnon monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä. Jyväskylä on hiilineutraali vuonna 2030 sekä päästötön, jätteetön ja ylikulutukseton vuonna 2040. Kestävä arki sisältää myös muut kestävyysteemat eli ekologisuuden lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat, joita strategia toteuttaa. Jyväskylässä kansainvälisyys näkyy arjessa, osaamisessa ja ilmapiirissä. Kaupunki houkuttelee opiskelijoita, osaajia ja yrityksiä eri puolilta maailmaa ja tarjoaa syitä jäädä. Jyväskyläläiset toimijat rakentavat aktiivisesti globaaleja verkostoja, jotka vahvistavat kaupungin elinvoimaa, osaamispohjaa ja monimuotoisuutta. Näin me sen teemme -osioon on tunnistettu kaupunkiorganisaation kehittämiseen liittyviä näkökulmia, kuten henkilöstöön, turvallisuuteen ja digitalisaatioon liittyviä tavoitteita. Kaikkea tekemistä ohjaavat kaupungin arvot, jotka säilyvät samoina aiemmalta strategiakaudelta. Strategia on pyritty pitämään tiiviinä ja toimintaa ohjaavana, jotta sen juurruttaminen osaksi kaupungin operatiivista toimintaa on sujuvaa. Strategian visio: Jyväskylä on kasvava kansainvälinen sivistyskaupunki Poikkileikkaavat teemat: 1. Kestävän arjen kaupunki 2. Kansainvälinen kaupunki Strategiset kärjet: 1. Nuorten kaupunki 2. Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki 3. Liikuntapääkaupunki 4. Kasvatus- ja kulttuurikaupunki Näin me sen teemme Arvot: 1. Inhimillisyys 2. Rohkeus 3. Vastuullisuus 4. Avoimuus 5. Turvallisuus Strategian toimeenpano ja seuranta Strategian hyväksymisen jälkeen strategia taitetaan viestinnälliseen ja saavutettavaan muotoon ja viedään käytäntöön osaksi kaupungin työntekijöiden arkea. Strategian juurrutuksen yhteydessä on tarpeen käydä jatkuvaa keskustelua siitä, mitä strategia tarkoittaa eri yksiköiden ja toimintojen kannalta. Strategian kärkien ja poikkileikkaavien teemojen toimeenpanoa tuetaan tarkoituksenmukaisilla toimenpideohjelmilla. Strategia ohjaa kaikkea ohjelma- ja suunnitelmatyötä. Edellytys on, että ohjelmissa ja suunnitelmissa tuodaan esille aina se, miten ne toteuttavat poikkileikkaavia teemoja ja huomioivat kaupungin arvot. Strategian ja toimenpideohjelmien tavoitteiden toimeenpano ja yksityiskohtaisempi suunnittelu toteutuvat vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Strategia ohjaa talousarvion valmistelua sekä muuta toiminnan suunnittelua. Talousarviossa asetetaan strategiasta johdetut, valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet, joille määritellään mittarit ja tavoitetasot. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan talouden raportoinnin yhteydessä. Strategian kärkien toteutumisen arvioimiseksi asetetaan viranhaltijatyönä vaikuttavuusmittarit sekä toiminnallisia mittareita, joiden avulla strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Strategian toimeenpanosta raportoidaan vuosittain valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Laajempi strategian vaikuttavuuden seuranta tehdään valtuustokauden puolivälissä sekä valtuustokauden lopulla. Lisäksi viestinnällä, sidosryhmäyhteistyöllä ja yhteisillä foorumeilla tuetaan strategista johtamista ja strategian konkretisoitumista toiminnaksi. Strategian tavoitteet juurrutetaan osaksi johtamis- ja henkilöstöviestintää sekä ihmisten arkeen osana palvelu- ja markkinointiviestintää. Esittelijä Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, [poistettu] Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy kaupunkistrategian 2026–2029 liitteen mukaisena. Asia päätettiin jättää pöydälle. Kaupunginjohtaja Koiviston poissa ollessa edellä esitetyn päätösehdotuksen teki kokouksessa kansliapäällikkö Heli Leinonkoski. --------- Keskustelun aikana Caius Forsberg ehdotti Jaakko Selinin ja Katja Isomöttösen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 7-6 asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Edelleen keskustelun aikana Katja Isomöttönen ehdotti Caius Forsbergin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Koska oli tehty asian pöydälle jättämistä koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian pöydälle jättämistä, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänten mennessä tasan 6-6 ja 1 tyhjä, on äänestyksen voittanut Katja Isomöttösen tekemä ehdotus asian pöydälle jättämisestä, koska äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestystuloksen. --------- Kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana. Hän poistui kokouksesta päätöksenteon ajaksi. Käsittely jatkuu: JAA Palautus: EI Kyllä 7 kpl 54% Mervi Hovikoski, Jenni Suutari, Ari-Pekka Liukkonen, Matleena Käppi, Meri.J Lumela, Suvi Perttula, Jukka Hämäläinen Ei 6 kpl 46% Jaakko Selin, Caius Forsberg, Jari Colliander, Ilse.K Weijo, Jari Blom, Katja Isomöttönen Kyllä 6 kpl 46% Jenni Suutari, Mervi Hovikoski, Ari-Pekka Liukkonen, Matleena Käppi, Meri.J Lumela, Suvi Perttula Ei 6 kpl 46% Ilse.K Weijo, Katja Isomöttönen, Caius Forsberg, Jaakko Selin, Jari Colliander, Jukka Hämäläinen Tyhjä 1 kpl 8% Jari Blom

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja