Mutalan, Rantakylän ja Utran alueen palveluverkkoselvitys

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan edustajiksi kuulemistilaisuuteen päätettiin nimetä Milena Varis, Eila Heinonen ja Pasi Huotari. KAKOLK 19.05.2026 § 35 Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti kokouksessaan (kakolk 21.4.2026 § 25) Mutalan, Rantakylän ja Utran palveluverkkoselvityksen pohjalta aloittaa hallintolain 41 §:n mukaiset kuulemiset Mutalan koulun ja/tai Pataluodon alakoulun toiminnan lakkauttamisesta. Hallintolain 41 §:n mukaisissa kuulemisissa kuntalaisilla oli mahdollisuus tuoda mielipiteensä esiin koulujen lakkauttamisesta. Virallinen kuulemistilaisuus järjestettiin Pataluodon koulun auditoriossa 5.5.2026 klo 18–20. Lisäksi kuntalaisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä kirjallisesti 22.4.–11.5.2026 klo 15 mennessä. Kuntalaisten kirjalliset mielipiteet ovat liitteenä sähköisessä kokouksessa. Kuulemisten perusteella Mutalan alueen aktiiviset huoltajat toivat esiin useita seikkoja, joiden vuoksi Mutalan koulu tulisi säilyttää. Puheenvuoroissa korostuivat lähikoulun merkitys, Mutalan vanhan kaupunginosan ominaispiirteinen tunnelma sekä Mutalan koulun peruskorjauksen kustannusarvioiden eroavaisuudet eri lähteissä. Lisäksi Mutalan alueen asukkaita huolettivat koulumatkojen turvallisuus ja koulumatkojen pituus. Kahden kilometrin koulumatkaa talviolosuhteissa jalkaisin pidettiin pitkänä. Kuulemistilaisuudesta on kirjattu muistio, joka on liitteenä. Päätöksen vaikutuksista on tehty ennakkoarviointi, joka sisältää mm. lapsivaikutusten arvioinnin ja henkilöstön näkemyksen asiasta. Osana päätöksentekoa toteutettiin kysely Mutalan, Pataluodon ja Utran koulujen oppilaille. Oppilaskyselyn tulosten mukaan suurin osa oppilaista piti omaa kouluaan sellaisena kouluna, jossa he mieluiten kävisivät koulua jatkossakin. Koulussa tärkeimpinä asioina pidettiin kavereita, kouluun pääsemistä kävellen tai pyörällä sekä hyvää opetusta. Oppilaista valtaosa suhtautui ajatukseen koulun vaihtamisesta kielteisesti. Osa vastaajista piti ajatusta koulun vaihtamisesta jännittävänä tai neutraalina, osa näki siinä mahdollisuuden saada uusia kavereita tai päästä uuteen kouluun. Koulujen yhdistymisen positiivisina puolina nähtiin mahdollisuus saada uusia kavereita. Suurempien koulujen uskottiin tarjoavan paremmat tilat, sekä tarjoavan enemmän harrastusmahdollisuuksia. Myös muodostuvat säästöt ja sisäilmaongelmaisista rakennuksista luopuminen nähtiin positiivisina asioina. Huolta koulujen yhdistyminen aiheutti kavereiden menettämisen lisäksi koulumatkan pidentyminen, koulumatkan turvallisuus sekä liian suuri koulu tai isot luokkakoot. Osa vastaajista pelkäsi kiusaamisen lisääntyvän sekä kokivat, että uudet tilanteet ovat stressaavia ja kuormittavia. Henkilöstökyselyn tuloksena opettajista suurin osa oli sen kannalla, että Utraan rakennettaisiin kolmisarjainen alakoulu ja Mutalan ja Pataluodon alakoulut lakkautuisivat. Vähiten kannatusta sai vaihtoehto, jossa sekä Utrassa, Pataluodossa sekä Mutalassa sijaitsisi yksisarjaiset alakoulut. Perusteluissa korostuivat toimivien ja riittävän suurten kouluyksiköiden edut opetuksen, oppimisen tuen ja resurssien näkökulmasta. Tärkeinä pidettiin erityisesti toimivien pedagogisten ratkaisujen säilymistä, yhteisopettajuutta, joustavia ryhmittelyjä sekä erityisen ja tehostetun tuen hyvää saatavuutta. Suurempien koulujen nähtiin mahdollistavan monipuolisemman opetuksen, valinnaisaineet, opettajien erityisosaamisen hyödyntämisen, paremman oppilaiden tukemisen sekä henkilökunnan yhteistyön ja kollegiaalisen tuen. Vastauksissa korostettiin myös uusien ja nykyaikaisten tilojen merkitystä, kuten terveellisiä ja turvallisia koulurakennuksia, moderneja opetusvälineitä ja opetussuunnitelmaa tukevia oppimisympäristöjä. Osa vastaajista korosti pienten yksisarjaisten koulujen hyötyjä. Kouluista ei saisi tulla liian suuria, jotta yhteisöllisyys, työrauha ja lasten yksilöllinen kohtaaminen säilyvät. He pitivät tärkeinä seikkoina myös turvallisia ja kohtuullisia koulumatkoja, maltillisia oppilasryhmiä sekä alueiden tasapuolista palveluverkkoa. Oppilaiden ja henkilöstön vastauksia on tarkasteltu tarkemmin vaikutusten ennakkoarvioinnissa. Vaikutusten ennakkoarviointi on kokonaisuudessaan liitteenä. Mutalan koulun kunto ja arvio peruskorjauskustannuksista Kuulemisissa nousi esiin Mutalan koulun peruskorjauksen kustannusarvio. Mutalan koulusta on teetätetty vuonna 2025 kuntoarvio, jonka yhteydessä on laadittu kustannusarvio rakennuksen kunnossapitokorjaustarpeista seuraavalle 10 vuodelle. Vuonna 2025 teetätetyn kuntoarvion ja siihen liittyvän kunnossapitokorjausten kustannusarvion mukaan korjaukset maksaisivat noin 1,1 miljoonaa euroa. Kuntoarvion PTS-kustannukset sisältävät ainoastaan korjausosien kunnossapitokustannukset. Kuntoarvio korjauskustannukset eivät sisällä mm. rakennuttamis-, suunnittelu- tai muita korjaustöissä muodostuvia hankekuluja (mm. väistötiloihin ja toimintojen siirtoon liittyviä kustannukset). PTS-kustannukset eivät niin ikään huomioi sitä, että järjestelmän tai rakenteen uusiminen voi vaatia laajempaa purkamista tai korjaamista kuin yhden osatekijän vaihtaminen. Kuntoarvion PTS-kustannukset eivät huomioi myöskään perusparantamista, joita esimerkiksi Mutalan koulun pihan toiminnallisuus sitä vaatii. On myös huomioitava, että kuntoarviossa osittain annetaan kuntoarviosuosituksia, joiden perusteella tehdään lopulliset kuntotutkimukset. Nämä tutkimukset poikkeuksetta laajentavat korjauksia ja tätä kautta voivat vaikuttaa muodostuviin kustannuksiin merkittävästi. Kuntoarvio käyttää ainoastaan ainetta rikkomattomia menetelmiä, eikä näin ollen anna kuvausta kokonaiskorjauslaajuudesta. Peruskorjauksen kustannuksia arvioitaessa on huomioitava mm. olemassa olevat rakenteiden tekninen suorituskyky sekä korjauslaajuus ja toisaalta korjatun koulun toiminnallisen tavoitetilan vaatimukset. Tarkempi peruskorjauksen kustannusarvio edellyttää hankkeelle tarveselvitystä ja hankesuunnittelua. Teknisten vaatimusten lisäksi em. jatkosuunnittelussa huomioidaan pedagogiset ja muut toiminnalliset tavoitteet. Mutalan koulun peruskorjauksessa on huomioitava, että lähes kaikki rakenneosat tulisi uusia, mikäli korjaukselle tavoitellaan noin 25–30 vuoden elinkaarta. Lisäksi koulurakennusta voidaan joutua laajentamaan tai korjaamaan ja ottamaan pihapiirissä olevan puukoulun tiloja käyttöön, mikäli riittävää toiminnallisuutta ei saada sisällytettyä nykyisen koulurakennuksen sisään. Tilakeskuksen johtajan arvio peruskorjauksen hinnasta muodostuu aiemmin toteutuneiden peruskorjausten hinnoista. Mutalan kivikoulun pinta-ala on noin 2 400 neliömetriä. Laskennassa on käytetty vastaavien toteutuneiden peruskorjausten hintaa, noin 2 000 euroa neliömetriltä. Lisäksi on huomioitava, että jos hankkeen suunnittelussa esimerkiksi rakenteelliset muutokset tehdään laajoina tai rakennusta joudutaan laajentamaan, hinta voi olla tätäkin korkeampi, jopa 2 500 euroa neliömetriltä. Näin ollen Mutalan koulun peruskorjauksen kustannusarvioksi muodostuu 4,8–6,0 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menoja vertailtaessa peruskorjauksen kustannus on laskettu 6 miljoonan euron mukaisesti, josta on johdettu 868 075 euron vuotuinen kokonaisvuokra, sisältäen pääoma- ja ylläpitovuokran. Mikäli peruskorjaus toteutuisi edullisemmalla, 4,8 miljoonan euron kustannuksella, vuotuiseksi kokonaisvuokraksi muodostuisi 748 075 euroa. Edullisemmalla Mutalan koulun peruskorjauksen kustannusarviolla (4,8 M €) vaihtoehto, jossa alueen alakoululaisten palveluverkko muodostuisi Rantakylän normaalikoulusta, Mutalan koulusta ja kaksisarjaisesta Utran koulusta, olisi vuokrakuluiltaan 300 000 euroa kalliimpi kuin kouluverkko, joka muodostuisi Rantakylän normaalikoulusta ja kolmesarjaisesta Utran koulusta. Käyttötalouden kustannuksia vertailtaessa Mutalan koulun säilyttäminen maksaisi noin 500 000 euroa vuodessa enemmän kuin koulusta luopuminen ja Utran koulun rakentaminen kolmesarjaiseksi. Vertailun vuoksi, 500 000 euroa vastaa noin kymmenen luokanopettajan palkkaa työnantajakuluineen vuodessa. Lisäksi on huomioitava, että korjausrakentamisen kustannukset eivät ole osa EIB:n laina- ja Cinean avustuskokonaisuutta ja näin ollen niihin ei ole saatavissa avusta. EIB:n lainahakemukseen ja Cinean avustushakemukseen Utran koulu on laskettu kolmisarjaisena. Koulun mitoitus vaikuttaa tätä kautta myös kaupungin avustusosuuteen. Valmistelija: koulutus- ja nuorisojohtaja, tilakeskuksen johtaja Sivistys- ja hyvinvointijohtajan muutettu päätösehdotus: Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää jättää asian pöydälle kasvatus- ja koulutuslautakunnan seuraavaan kokoukseen.