Kaupunginhallitus · 3.11.2025

Investointiohjelma 2026-35

Diaarinumero: JARDno-2025-840
Esittelijä: Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, [poistettu]

Päätös

Hyväksyttiin Tiia Lintulan tekemän muutetun ehdotuksen sekä esittelijän tekemän teknisen lisäysehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti merkitä lautakuntien lausunnot tiedoksi esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2026-35 investointiohjelman seuraavalla muutoksella: JYK3-hankkeelle varataan 7,5 miljoonaa lisää määrärahaa peruskorjaukseen (ei kevennetty), jonka yhteydessä toteutetaan myös salaojien uusinta. Määrärahavarausta muutetaan seuraavasti: vuodelle 2027 muutetaan 7 150 000 ja vuodelle 2028 7 150 000 että talousjohtaja valtuutetaan tekemään hyväksytystä muutosehdotuksesta johtuvat tekniset korjaukset investointiohjelmaan.

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Jaa

Ei tarkoittaa: Ei

Jaa 5
Ei 6
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus: JAA

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin

Ryhmä	Jaa	Ei
SDP	0	4
VIHR	0	2
KESK	1	0
KOK	3	0
PS	1	0

Kaikki äänet (11)

Jäsen	Ääni
Jarno HautamäkiSDP	Ei
Lassi MarkkanenSDP	Ei
Pauliina NaalaSDP	Ei
Satu TuominenSDP	Ei
Reetta NickVIHR	Ei
Tiia LintulaVIHR	Ei
Tomi PassiKESK	Jaa
Heidi PerkiöKOK	Jaa
Henri KontkinKOK	Jaa
Willem van SchevikhovenKOK	Jaa
Ismo NöjdPS	Jaa

Äänestys 2

Jaa tarkoittaa: Jaa

Ei tarkoittaa: Ei

Jaa 6
Ei 4
Tyhjä 1
Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus: JAA

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin

Ryhmä	Jaa	Ei	Tyhjä
SDP	3	0	1
VIHR	2	0	0
KESK	0	1	0
KOK	1	2	0
PS	0	1	0

Kaikki äänet (11)

Jäsen	Ääni
Jarno HautamäkiSDP	Jaa
Lassi MarkkanenSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan)	Tyhjä
Pauliina NaalaSDP	Jaa
Satu TuominenSDP	Jaa
Reetta NickVIHR	Jaa
Tiia LintulaVIHR	Jaa
Tomi PassiKESK	Ei
Heidi PerkiöKOK	Ei
Henri KontkinKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan)	Jaa
Willem van SchevikhovenKOK	Ei
Ismo NöjdPS	Ei

Äänestys 3

Jaa tarkoittaa: Jaa

Ei tarkoittaa: Ei

Jaa 9
Ei 2
Tyhjä 0
Poissa 0

Tulos: Pohjaehdotus: JAA

Äänimäärät eivät täsmää lähteen kanssa; tarkistetaan.

Valtuustoryhmittäin

Ryhmä	Jaa	Ei
SDP	4	0
VIHR	2	0
KESK	0	1
KOK	3	0
PS	0	1

Kaikki äänet (11)

Jäsen	Ääni
Jarno HautamäkiSDP	Jaa
Lassi MarkkanenSDP	Jaa
Pauliina NaalaSDP	Jaa
Satu TuominenSDP	Jaa
Reetta NickVIHR	Jaa
Tiia LintulaVIHR	Jaa
Tomi PassiKESK	Ei
Heidi PerkiöKOK	Jaa
Henri KontkinKOK	Jaa
Willem van SchevikhovenKOK	Jaa
Ismo NöjdPS	Ei

Asiakirjan teksti

Perustelut

Investointiohjelma 2026-35 Investointiohjelman vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 21 - 43 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 319 miljoonaa euroa, mikä on 26 miljoonaa enemmän kuin edeltävässä 10-vuotisohjelmassa. Taloussuunnitelmakaudelle 2026–29 investoinneista ajoittuu 146 miljoonaa eli 46 %. Kaupungin talouden kantokyvyn ollessa rajallinen ja tulevaisuuden näkymien ollessa edelleen haastavat investointiohjelman pitäminen maltillisena on tärkeää. Investointiohjelma 2026-35 on esitetty pykälän liitteenä. Investointiohjemaa laadittaessa on pyritty siihen, että ei rakenneta ylikapasiteettia, mikä tarkoittaa investointien ajoittamista palvelutarpeen kasvun mukaisesti olemassa oleva kapasiteetti hyödynnettään tehokkaasti, mikä vähentää investointitarvetta talonrakennuksen investoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin kaupungin toimintaedellytykset säilytetään hyvinä investoimatta jättäminen tai investointien siirtäminen ei aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tulevina vuosina korjausvelka pidetään kurissa ohjelmat synkronoidaan keskenään, jolloin menot toteutuvat lähellä kertyviä tulovirtoja mahdollistetaan investoinnit, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta tai tehostetaan tilankäyttöä, ja jotka siten pienentävät tarvittavia uusinvestointeja tai toiminnasta jatkossa aiheutuvia käyttökuluja. Rakenteelliset muutokset Kunnallistekniikan sitovien määrärahojen tasot Uudisrakentaminen ja Peruskorjaus on korvattu tasoilla Infran Suunnittelu ja Infran rakentaminen. Sama rakennemuutos on toteutettu Järvenpään Veden investoinneissa. Maanostot ja myynnit Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvitykseen maanmyyntipotentiaalista, josta on huomioitu 80 % toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta investointiohjelmaan kirjautuu maa-alueiden tasearvot. Alkuvuosien tasearvot perustuu todellisiin tonttiarvoihin ja loppuvuosina tasearvoksi on arvioitu keskimäärin 15% myyntihinnasta eli noin 0,4 - 1 Me/vuosi. Tasearvon ylittävä osa myyntihinnasta kirjautuu myyntivoitoksi kaupungin tulokseen. Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa. Alueiden myyntitulot ylittävät pääsääntöisesti kohteiden investointikustannukset. Maanostoihin on varattu vuosittain 0,5 - 3,3 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös rakennusten purkukustannuksia. Talonrakennus Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 4,1 - 25,4 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 141 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret vuosina 2027-28 ja 2031. Suurimmat uudis- ja korjaushankkeet tarkastelujakson alkupuolella ovat Mankalan koulun peruskorjaus, JYK 2 ja 3 vaihe sekä Kartanon koulun hanke. Meneillään olevat hyvinvoinnin ja opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnitelmien päivitykset tulee vaikuttamaan myöhemmin toteutettaviin talonrakennushankkeisiin. Ohjelmaan on pyritty huomioimaan korjauksiin tarvittavat määrärahat, vaikkakin palveluverkossa pysyvistä kohteista ei tällä hetkellä ole varmuutta. Suurempia investointihankkeita taloussuunnitelmakauden jälkeen ovat mm. uimahallin perusparannus ja Järvenpää-talon ja taidemuseon ratkaisut. Talonrakennuksen investointiohjelmaan sisältyvät, ns. tekniset ja toiminnalliset investoinnit kohdistuvat kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvelan hallintaan ja tilamuutoksiin. Pienempien peruskorjaus- ja muutosinvestointien tarkoituksena on pitää rakennukset kunnossa ja nykyisten ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaisina. Rakennuskannan uudistuessa ja omistettujen kohteiden määrän vähentyessä peruskorjausmäärärahatarve on vähentynyt. Teknisiin ja toiminnallisiin investointeihn on varattu ohjelmakaudella 38,4 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan investoinnit Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu Infran suunnitteluun ja Infran rakentamiseen. Kunnallistekniikan investointiohjelma sisältää maanmyyntituloihin sidottujen, kaupungin kasvuun tähtäävien ja elinvoimaa lisäävien hankkeiden uudisrakentamisen ja olemassa olevan kunnallisteknisen infrastruktuurin kuten katujen, puistojen ja yleisten alueiden peruskorjaukset. Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7,8 - 11 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 94,9 miljoonaa euroa. Infran suunnitteluun investoidaan ohjelmassa 8,3 miljoonaa euroa ja Infran rakentamiseen 86,6 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä kunnallistekniikan hankkeita ovat Pasila-Riihimäki lisäraide, Länsi-Ristinummi, Ainolan aluekeskuksen eteläisempien osien rakentaminen (Kaunismetsä) ja vuodesta 2029 alkaen Ainolan läntisten aluiden rakentaminen sekä Mikonkorven teollisuusalue. Lisäksi ohjelmassa on varauduttu ELYn ja Väylän yhteishankkeisiin kaupungin pohjoisosissa vuodesta 2027 alkaen ja Vanhankylänniemen kehittämiseen kauden lopulla. Yritysalueisiin on myös lisätty uusi investointikohde Pohjois-Wärtsilän yritysalue, joka ajoittuu vuodesta 2030 eteenpäin. Liikuntapaikkainvestoinnit Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvät tärkeimmät investoinnit kohdistuvat kuntoratojen ja reittien sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Merkittävä hanke on myös Terholan liikuntapuisto. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään koko investointiohjelmakaudella yhteensä alle 8,1 miljoonaa euroa. Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit Irtaimistoinvestointeihin kuuluvat investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Painopiste irtaimistoinvestoinneissa on ICT-sidonnaisissa toimintaa tukevissa kehitystehtävissä. Irtaimistoinvestoinnit esitetään palvelualueittain. ICT-investoinnit ovat konsernipalvelujen vastuulla. Muut irtaimistoinvestoinnit ovat pääasiassa vähäisiä kalustohankintoja. Talonrakennuskohteiden kalustohankintojen esittäminen irtaimistossa on kasvattanut määrärahaa. ICT- ja irtaimistomääräraha vaihtelee vuosittain lähivuosien 1,4 - 2,4 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 0,7 miljoonan euron välillä. Kehitysinvestointeihin on varattu ohjelmavuosille 200te tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Yhteensä varaus ohjelmakaudella on 2 Me. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus. Osakkeet Osakkeiden investointiohjelma sisältää Ainolan pysäköintiyhtiön pääomittamisen sekä varauksen Järvenpään Pysäköinti Oy:n pääomitukseen ja yhtiön purkuun vuoden 2026 aikana. Järvenpään veden investoinnit Järvenpään Veden investointeihin kuuluvat vesihuoltoon liittyvien vesihuoltojärjestelmien, vesijohtojen, viemärien yms. toteutus ja hulevesiverkoston rakentaminen. Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan investointeihin, minkä lisäksi Vedellä on myös ns. omia investointeja. Järvenpään Veden investointeihin on vuodelle 2026 varattu 5,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2027 alkaen 6 miljoonaa. Investointitarvetta nostaa merkittävän siirtopaineviemärin rakentaminen Tuusulan rajalta Nummenkylästä Pellonkulman kautta Ristinummelle vuosina 2026-28. Muita ohjelmakauden merkittäviä investointihankkeita ovat Ainolan aluekeskuksen jatkorakentaminen, johon liittyy myös Pasila-Riihimäki radan 2. vaiheen lisäraide, Terholan pientaloalue, Länsi-Ristinummi sekä Pietilän yritys- ja Mikonkorven teollisuusalueet. Järvenpään Veden omina hankkeina jatkuu vesihuollon uusiminen vuonna 2024 tehdyn saneeraus- ja kriittisyystarkastelun mukaisissa vesihuoltokohteissa. Kaikki Järvenpään Veden investoinnit rahoitetaan veden asiakas- ja liittymismaksuilla. Investointiohjelma ja kaupungin talous Kaupungin tulorahoitus ei riitä rahoittamaan investointeja, joten kaupungin velkaantuminen jatkuu vuoteen 2029 asti. Kaupungin velkamäärä nousee kaikkina taloussuunnitelmavuosina 2026-29 ja 2031. Korkeimmillaan lainaa on vuoden 2029 lopussa reiluun 302 miljoonaa euroa. Lainamäärä laskee 250 miljoonaan euroon vuoden 2035 loppuun mennessä. Korkotasojen noustua, kaupungin lainamäärän kasvaessa ja rahoituspohjan kavennuttua hyvinvointalueuudistuksen seurauksena lainanhoitokuluilla on aiempaa suurempi merkitys kaupungin talouden tasapainolle. Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden ja Mestaritoiminta Oy:n yhteistyönä. Päivitys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoitujen ja toteutuneiden toimintaympäristömuutosten ja suunnitelmien yhdenmukaisuus. Investointien ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelma on päivitystä silmällä pitäen jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2026-28), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2029-2031) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2032-35). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä pääosin toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä. Palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista investointiohjelmaa päivitettäessä. Alustava investointiohjelma laaditaan muuttuneiden tietojen ja tarpeiden mukaisesti ja lähetetään ennen lopullista päätöksentekoa lautakunnille kommentoitavaksi. Investointiohjelman toteutumista seurataan osana talouden kuukausi- ja osavuosiraportointia talousarviovuodelle ajoittuvien hankkeiden osalta. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan vain investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkosuunnitelmien pohjalta. Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota täsmennetään edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on jatkossakin lähtökohtaisesti 4-10 vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin. Lautakuntien lausunnot Lauta- ja johtokunnat ovat antaneet lausuntonsa alustavaan investointiohjelmaan kaupunginhallituksen 16.6.2025 § 206 pyynnön mukaisesti syyskuun aikana. Lautakuntia kehotettiin arvioimaan hankkeiden laatua, laajuutta ja toteuttamisaikaa kriittisesti ja esittämään keinoja investointiohjelmien karsimiseksi. Lausunnoissa tuli myös huomioida investointien välilliset vaikutukset palvelualueiden käyttömenoihin. Lausunnossa tuli ottaa kantaa siihen millaisia määrärahatarpeita investoinnit aiheuttavat käyttötalouteen ja miten määrärahatarpeet katetaan. Mikäli investointi aiheuttaa lisämäärärahatarpeita, tuli lautakunnan esittää perustelut sille, miksi investointi on tästä huolimatta toteutettava esityksen mukaisesti. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista lisämäärärahojen myöntämistä laajentuvien tilojen, liikuntapaikkojen tai kunnossapidettävien alueiden suoraan tai välillisesti aiheuttamiin mahdollisiin lisäkuluihin, vaan ne tulee lähtökohtaisesti kyetä kattamaan olevista määrärahoista. Lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa investointiohjelmaan kaupunkikehityslautakunta 23.9.2025 § 74 hyvinvointilautakunta 24.9.2025 § 36 Järvenpään Veden johtokunta 25.9.2025 § 25 opetus- ja kasvatuslautakunta 26.9.2025 § 49. Lausunnot on esitetty pykälän liitteinä. Lautakuntien tekemät muutosesitykset on sisällytetty investointiohjelmaan. Kooste voimassa olevaan investointiohjelmaan tehdyistä muutoksista ja investointiohjelmien esittelymateriaalit on lisätty pykälän oheismateriaaliksi. KR

Ehdotus

Kaupunginhallitus päättää merkitä lautakuntien lausunnot tiedoksi esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2026-35 investointiohjelman. Käsittely Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa. Kokouksessa pidettiin tauko klo 17.27-17.44. Muutosehdotukset ja suoritetut äänestykset Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa oli tehty allakerrotut, kannatetut muutosehdotukset, oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys. 1. Tiia Lintula teki Satu Tuomisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Päättää, että JYK3-hankkeelle varataan 7,5 miljoonaa lisää määrärahaa peruskorjaukseen (ei kevennetty), jonka yhteydessä toteutetaan myös salaojien uusinta. Määrärahavarausta muutetaan seuraavasti: vuodelle 2027 muutetaan 7 150 000 ja vuodelle 2028 7 150 000. Äänestyksen jälkeen ääniin 5 JAA-ääntä, 6 EI-ääntä, päätettiinTiia Lintulan muutosehdotuksen mukaisesti. 2. Tomi Passi teki Ismo Nöjdin kannattamana seuraavat muutosehdotukset (alla äänestysjärjestyksessä): Esitys 1: Kirjataan Kartanonkoulun uudistaminen saneeraushankkeena. Hankkeesta päätetään myöhemmin, jolloin voimme tehdä talousarviomuutoksen, mikäli aiomme rakentaa uuden koulun. •Mikäli taloutemme elpyy, voidaan toteuttaa lisäyksiä tehtyihin leikkauksiin tuleviin talousarvioihimme. Äänestyksen jälkeen ääniin 6 JAA-ääntä, 4 EI-ääntä, 1 TYHJÄ, päätettiin esittelijän pohjaehdotuksen mukaisesti. Esitys 2: Pyöräilyn menot: Talouden tasapainotus -100 tuhatta vuosille 2028 ja 2029. Talousjakson muina vuosina -50 tuhatta vuosittain. Esitys 3: Puistot: Talouden tasapainotus vuodelle 2026 -50 tuhatta euroa ja vuosille 2030-2035 -150 tuhatta euroa. Puheenjohtajan tiedusteltua asiaa kaupunginhallitukselta, Tomi Passin esityksistä 2 ja 3 äänestettiin samalla kertaa pohjaehdotusta vastaan. .Äänestyksen jälkeen ääniin 9 JAA-ääntä, 2 EI-ääntä, päätettiin esittelijän pohjaehdotuksen mukaisesti. Esittelijän muutosehdotus Esittelijä teki kokouksen kuluessa seuraavan lisäysehdotuksen Lintulan muutosehdotuksen johdosta: "talousjohtaja valtuutetaan tekemään hyväksytystä muutosehdotuksesta johtuvat tekniset korjaukset investointiohjelmaan". Lisäysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus, 16.6.2025

Ohjelman valmistelu Investointien valmisteluryhmä on kevään aikana laatinut ehdotuksen vuosien 2026-35 investointiohjelmaksi. Investointiohjelman päivitys käynnistyi maalis-huhtikuussa taloustilanteen, toimintaympäristötietojen, maankäyttösuunnitelmien ja kaavoitusohjelman tarkastelulla ja edelleen rakentamis- ja väestösuunnitteiden ja palvelutarvearvioiden päivittämisellä. Vuosien 2026-35 investointiohjelman virkamiesvalmistelussa on korostettu strategisten 2026 ja 2030 taloustavoitteiden saavuttamista. Investointiohjelmataso vaikuttaa erityisesti asetettujen lainamäärätavoitteiden toteutumiseen. Uudet suunnittelukauteen kohdistuvat rahoitus- ja käyttötalouden haasteet ovat niin merkittävät, ettei investointikarsinnoilla pystytä merkittävästi vaikuttamaan taseen ylijäämätavoitteen toteutumiseen. Lähtökohtaisesti uusia investointeja on otettu listalle vain pakottavissa tilanteissa. Ensimmäisten vuosien investointitasojen nousu selittyy suurelta osin vuosien 2024 ja 2025 investointien toteutusviipeistä ja niiltä siirtyvistä investoinneista ja määrärahoista, ja hankevalmistelun edetessä tehdyistä lisämääräpäätöksistä. Koko investointiohjelmakaudella investointitaso on noussut, mikä johtuu tarkentuneista kustannusarvioista, valmistelussa huomioidusta toiveesta panostaa entistä vahvemmin yritysalueiden ja pientaloalueiden rakentamiseen ja Taidemuseon uudistuksen sisällyttämisestä ohjelmaan. Lisäksi voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon keskeytyminen on johtanut tilanteeseen, jossa investointitarpeita kohdistuu aiemmin suunniteltua laajempaan toimitilakantaan. Alueiden kehittämissuunnitelmien ja olevan infran kunnon pohjalta on laadittu kunnallistekniikan, Järvenpään Veden ja liikuntapaikkarakentamisen investointiohjelmat sekä maanosto- ja -myyntiohjelma. Kunnallistekniikan ja maanostojen ja myyntien ohjelmaan vaikuttaa merkittävästi tehdyt oletukset maiden lunastuksista. Mikäli lunastukset eivät etene, osto-, myynti- ja rakentamissuunnitelmat muuttuvat merkittävästi, mikä heijastuu myös talonrakennuksen investointiohjelman pohjana käytettyihin väestösuunnitteisiin ja palvelutarvearvioihin. Talonrakennuksen investointiohjelmaan laadintaan liittyy merkittäviä epätarkkuuksia. Lukuisten kohteiden tulevaisuus on auki, joten lopullisia investointiratkaisuja ei voida tehdä ennen kuin opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmat on päivitetty. Näillä näkymin päivitetyt palveluverkkosuunnitelmat saadaan valmiiksi ja päätöksentekoon aikaisintaan keväällä 2026. Talonrakennuksen investointiohjelmaan on realistisuuden vuoksi sisällytetty arvioita tulevista investointitarpeista ottamatta välittömästi kantaa siihen, mihin kohteeseen investoinnit lopulta kohdistuvat. Investointiohjelmaa on valmisteltu palvelualueiden yhteistyönä tiukassa aikataulussa sovittaen ohjelmasisällöt aikataulullisesti toisiinsa. Työn tuloksena on syntynyt alustavat vuosien 2026-35 investointiohjelmat, joiden loppusumma on yhteensä 325,3 Me. Loppusumma koko 10-vuotiskaudella on lähes 33 Me suurempi kuin valtuuston marraskuussa 2024 hyväksymässä investointiohjelmassa (292,8 Me). Ohjelman merkittävimmät muutokset ovat: Maanmyyntipotentiaali on noin 19,2 Me korkeampi verrattuna edelliseen investointiohjelmaan, mutta riskitasot toteutumiseen nähden ovat myös kasvaneet. Maanostojen määrä on 14,9 Me. Talonrakennuksen ohjelmaan on lisätty Uusi taidemuseo/Järvenpää-talon peruskorjaus sekä määrärahaa palveluverkkoselvityksen myötä ratkeavien kohteiden korjauksiin. Kunnallistekniikan investointeihin on lisättyä määrärahavarausta Pasila-Riihimäki radan rakentamiseen, yritysalueiden ja pientaloalueiden rakentamiseen. Liiikuntapaikkainvestointeihin on tehty lisäys Terholan liikuntapuiston ja Keskustan liikuntapuiston 2. vaiheen rakentamiseksi. Alustavat investointiohjelmat on esitetty pykälän liitteinä. Oheismateriaaliksi on liitetty valtuuston marraskuussa 2024 hyväksymä investointiohjelma 2025-2034, kooste ohjelmiin tehdyistä muutoksista, yhteenveto investointiohjelman taloudesta, rakentamis- ja väestösuunnitteet, varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelutarvetarkastelu sekä investointiohjelmien esittelymateriaalit. Prosessin eteneminen Investointiohjelma muodostaa pohjan syksyllä hyväksyttävälle vuosien 2026-29 talousohjelmalle ja se tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi marraskuun kokouksessa ennen taloussuunnitelman vahvistamista. Ennen lopullisen investointiohjelman laadintaa, lautakunnilta pyydetään lausuntoa alustavaan investointiohjelmaesitykseen omaa palvelualuettaan koskevalta tai palvelualueeseen vaikuttavilta osin syyskuun aikana. Lautakuntia pyydetään arvioimaan hankkeiden laatua, laajuutta ja toteuttamisaikaa kriittisesti ja esittämään keinoja investointiohjelmien karsimiseksi. Lausunnoissa tulee myös huomioida investointien välilliset vaikutukset palvelualueiden käyttömenoihin. Lausunnossa tulee ottaa kantaa siihen millaisia määrärahatarpeita investoinnit aiheuttavat käyttötalouteen ja miten määrärahatarpeet katetaan. Mikäli investointi aiheuttaa lisämäärärahatarpeita, tulee lautakunnan esittää perustelut sille, miksi investointi on tästä huolimatta toteutettava esityksen mukaisesti. Kaupungin taloustilanne ei mahdollista lisämäärärahojen myöntämistä laajentuvien tilojen, liikuntapaikkojen tai kunnossapidettävien alueiden suoraan tai välillisesti aiheuttamiin mahdollisiin lisäkuluihin, vaan ne tulee lähtökohtaisesti kyetä kattamaan olevista määrärahoista. KR Esittelijä Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, [poistettu] Kaupunginhallitus päättää pyytää lauta- ja johtokunnilta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskien syyskuun aikana kehottaa lauta- ja johtokuntia tarkastelemaan investointitasoja jatkovalmistelussa kriittisesti investointien käyttötalousvaikutukset huomioiden valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkemmat ohjeet asiaan liittyen. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja